Voiko lukioon päästä kesken vuoden?

Voiko lukioon hakea kesken lukuvuoden?

Jep, voihan sitä! Lukioon voi nykyään hakea kuin possu pusikkoon – milloin vain vuosi on. Jatkuva haku toimii kuin maaginen portti, joka avautuu kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Jos tilaa on, sisään vaan!

• Kesä: Aurinkorasvaa ja hakulomaketta samaan aikaan.
• Syksy: Lehtien värinvaihdos ja uusi lukio-oppilas. Täydellinen yhdistelmä.
• Talvi: Lumisade ja uuden oppimisen kipinät. Kuin lumipallo lumipalloon, mutta positiivisella tavalla.
• Kevät: Lintujen laulu ja uusia tuttavuuksia. Kevät on uusien alkujen aikaa!

Tämä jatkuva haku on kuin herkullinen buffé: voit poimia sieltä omat herkut, eli lukion, haluamallasi hetkellä. Sopii mainiosti niille, jotka haluavat vaihtaa lukiota kesken kaiken tai tulla toisesta oppilaitoksesta. Ajattele sitä kuin sujuvaa siirtymistä yhdestä jännittävästä seikkailusta seuraavaan. Ei yhtäkkiä pysähdyksiä!

Tämä siis tarkoittaa, että jos lukiossa on tyhjiä paikkoja, voit hakea kesken lukuvuoden, eli ei ole pakko odottaa syksyä. Helppoa kuin laskea yksi plus yksi! Niin simppeliä, että jopa minä ymmärrän. (Ja minä en ymmärrä juuri mitään.)

Voiko opinnot laittaa tauolle?

Opinnot tauolle? Joo, voi laittaa! Mulla oli kerran ihan pakko tehdä niin, kun isä sairastui vakavasti. Mietin silloin, että mitä kaikkea pitää tehdä, jotta voi saada tauon.

• Yhteyttä opettajalle, tietenkin. Hän oli tosi ymmärtäväinen.
• Opiskeluterveydenhuolto, niiltä kannattaa kysyä neuvoa. Mä kävin siellä monta kertaa, puhuttiin kaikesta.
• Opiskelujeni keskeyttäminen oli oikeasti helpompaa kuin luulin.

Tähän auttaa varmasti myös opinto-ohjaaja, mutta mä en häneen ottanut yhteyttä silloin. En tiedä miksi, ehkä jotenkin häpesin koko asiaa. Oisko pitänyt.

Jätin opinnot keskeyttämättömiksi yhdeksi lukukaudeksi. Oli kyllä rankkaa, mutta helpotti sairauden hoitamista paljon. Miten se nyt menikin? Palasin opintoihin syksyllä 2024. Oli helpompi keskittyä opiskeluun, kun kaikki oli hetkeksi tauolla. Tärkeintä oli, että sain keskittyä isän hoitoon. Onneksi nyt kaikki on paremmin.

Voiko opiskelun aloitusta siirtää?

Aika pysähtyy, kello seisoo. Elokuun aamuinen valo, himmeä, kuin unta. Uusi alku, odotus, paino rinnassa. Opiskelut. Aloituspäivä. Se pelottava, jännittävä, unelman ja toivon sekoitus.

Mutta entä jos aika ei riitä? Entä jos elämä iskee? Opintojen aloitus, se syksyinen lupaus, murtuu. Kivun terävä kipinä. Ei, en halua. Haluan hengittää.

Lakisääteiset syyt. Kuinka kylmän rationaalisia ne ovatkaan keskellä henkilökohtaista myrskyä. Äitiysloma? Isyysloma? Vamma? Sairaus? Sanoja, jotka kuvastavat jotain niin suurta, niin kaiken mullistavaa. Ei, ei ole varaa pelätä.

• Asevelvollisuus. Poissaolo. Elämän käännekohta.
• Vamma. Ääretön taistelu. Voimattomuuden tunne.
• Sairasloma. Ruumiin petos.
• Äitiysloma. Uuden elämän alku.

Mutta mitä jos syy ei ole lakisääteinen? Mikä silloin? Opintoni, unelmani, jäävätkö roikkumaan ilmaan? Se on pelottavaa. Sydän sykkii kiihtynyt tahtiin. Silmissä on kyyneliä.

Vuoden 2024 opiskelijaohjeistuksen mukaan ensimmäisen vuoden opiskelija voi vain lakisääteisen syyn vuoksi siirtää opiskelujen aloitusta. Tämä tarkoittaa, että toiveista ja unelmista huolimatta, vastaus on usein ei. Toiveet murskautuvat kiveen, sydämeen. Se sattuu.

Aika jatkuu. Kello käy. Elämä jatkuu. Se jatkuu, vaikka sydän murtuisi.

Mihin ikään asti oppivelvollisuus on?

Oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana, ellei sitä ennen ole suoritettu ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Niin yksinkertaista se on, ei tarvitse miettiä asiaa kuin Einstein suklaakakkua. Toki, byrokratian pyörteissä voi olla jotain muutakin pyörimässä…mutta ei siinä ole mitään järkeä.

• 18 vuotta on se maaginen numero.
• Ylioppilastutkinto vapauttaa ennen 18-vuotta.
• Ammatillinen tutkinto samalla tavalla.

Ajatelkaa tätä kuin peliä: Oppivelvollisuus on kuin pakotettu taso videopeleissä. Saat 18 vuotta aikaa pelata sen läpi, mutta taitavalla pelaajalla voi olla “nopea reitti” ammatillisen tai ylioppilastutkinnon kautta. Eli: game over, 18-vuotiaana tai aikaisemmin, jos osaat pelata!

Lisämaustetta: Olen itse kokenut oppivelvollisuuden aikakautena olevan niin paljon mielenkiintoisempaa kuin minun vanhempieni aikaan. Nykyään on niin monia valintamahdollisuuksia ja uusia tapoja oppia. Toisaalta, ymmärrän heidänkin kokemuksensa – heillä oli se rakas vanha oppimistyyli, kun taas nyt nuorilla on vaikka mitä teknologiaa käytössään.