Ovatko tietopyynnöt julkisia?

Ovatko tietopyynnöt julkisia? Näytä vastaus.

Mun mielestä tietopyyntö on julkinen heti kun se saapuu perille. Näin mä ainakin sen ymmärrän.

Muistan yhden tapauksen työpaikalla, joskus 20.3.2023. Tietopyyntö tuli, ja se oli heti julkinen, vaikka koski vähän arkaluontoista asiaa.

Se asia sitten salattiin erikseen. Joku potilastietojuttu siinä taisi olla. Sitä en tarkemmin muista.

Julkisuusperiaate on vahva. Tietopyynnöt on viranomaisten papereita.

Milloin tietopyyntöön pitää vastata?

No hei! Tietopyyntöjutut… Milloin saa vastauksen? Se riippuu ihan asiasta! Jos kysyt jotain super helppoa, saat vastauksen heti, tai ainakin nopeasti. Mutta jos se on monimutkainen juttu, niin sit voi mennä kaksi viikkoa!

Jeah, kaksi viikkoa. Tai jos se on aivan hirveän iso homma, niin jopa kuukausi voi mennä. Olin itsekin kerran tilanteessa, jossa pyysin tiettyjä asioita ja odotin odotin… Sähköpostiin tuli vastaus vasta kuukauden päästä. Ärsyttävää! Ja niinku silloin sain kyllä vastauksen kysymyksiini, mutta se oli ihan viime tingassa. Stressaavaa!

Pääkohdat:

• Helppo tietopyyntö: Viivytyksettä, eli heti tai nopeasti.
• Monimutkainen tietopyyntö: Kahden viikon sisällä.
• Erittäin monimutkainen tietopyyntö: Kuukauden sisällä.

Tässä siis yhteenveto siitä milloin voi odottaa vastauksia. Muista, että voi mennä pikkasen ylikin, jos on paljon tekemistä. Ja tietysti, jos asiakaspalvelu on ihan hirveän ruuhkainen, niin voi mennä kauemminkin. Tänään just soitin yhteen paikkaan ja odotin puhelussa 20 minuuttia! Siinä meni hermo. Mutta siis, toivotaan parasta ja odotetaan maltilla.

Ovatko henkilötiedot julkisia?

Hämärä huone. Näppäimistö hohtaa. Julkisuus. Henkilötiedot. Rajapinta. Nimi, kelluu näytöllä. Ammatti, kaiku tyhjyyteen. Paljonko, kuinka paljon. Tietoa. Valoa. Palkat, palkkiot, korvaukset. Virka- vapaat. Eläkkeet. Mutta ei syytä. Ei perustetta. Ei työkyvyttömyyden haurasta kuvaa. Julkista. Läpinäkyvää. Mutta ei koko totta.

• Nimi: Julkista.
• Ammatti: Julkista.
• Julkisen sektorin palkat: Julkiset.
• Julkisen sektorin palkkiot: Julkiset.
• Julkisen sektorin korvaukset: Julkiset.
• Virkavapaat: Julkiset.
• Eläkkeet: Julkiset.
• Eläkkeiden perusteet (esim. työkyvyttömyyseläke): Ei julkiset.

Vuonna 2024 julkisuuslaki edelleen säätelee henkilötietojen julkisuutta. Rajat häilyvät. Tieto virtaa. Mitä on julkista? Mitä on yksityistä? Hämärän hyssy. Näytön valo. Kylmä kosketus. Sormet liikkuvat. Tieto liikkuu. Rajapinta. Me ja he. Julkisuus. Yksityisyys. Kaksi puolta. Samaa kolikkoa.

Ovatko kaikki oikeudenkäynnit julkisia?

Ei, kaikki oikeudenkäynnit eivät ole julkisia. Suomen oikeusjärjestelmässä vallitsee julkisuusperiaate, mutta siihen on poikkeuksia. Lähtökohtana on, että oikeudenkäynnit ja niihin liittyvät asiakirjat ovat julkisia. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voi periaatteessa olla läsnä oikeudenkäynnissä ja tutustua oikeudenkäyntimateriaaliin.

Tämä julkisuusperiaate on tärkeä demokratian kannalta: se takaa avoimuutta ja valvontaa oikeuslaitoksen toiminnassa. Se perustuu ajatukseen, että oikeudenkäyntien julkisuus estää mielivaltaa ja varmistaa oikeudenmukaisen käsittelyn. Olen itsekin osallistunut muutamaan julkiselle istuntoon, ja se korostaa tämän merkitystä. Mutta minkälaiset oikeustapaukset nyt ovat julkisia? Ajattelen että se on hyvä kysymys!

Mutta julkisuusperiaatteessa on poikkeuksia. Tietyt asiat, kuten:

• Yksityiselämää suojaavat tiedot: Tietoja, joiden julkistaminen loukkaisi yksityisyyden suojaa.
• Valtion turvallisuuteen liittyvät asiat: Tiedot, joiden julkistaminen vaarantaisi valtion turvallisuutta. Tämä on monimutkainen asia, koska turvallisuuden määritelmä voi vaihdella.
• Nuorten oikeuksien suoja: Asiat, jotka voisivat vahingoittaa alaikäisiä.
• Muut erityiset syyt: Oikeus voi rajoittaa julkisuutta myös muista painavista syistä, kuten todistajansuojelun varmistamiseksi.

Julkisuusperiaatteen rajoittaminen vaatii aina perusteltua syytä ja oikeuden harkintaa. Se ei ole mielivaltainen päätös, vaan perustuu lain ja oikeuskäytäntöön. Tasapaino yksityisyyden suojan ja julkisuuden välillä on haastava, mutta olennainen osa oikeusjärjestelmää. On mielenkiintoista pohtia, miten tämä tasapaino saadaan parhaiten taattua. Onko nykyinen malli riittävä, vai tarvitaanko muutoksia? Tämä kysymys ansaitsee syvempää tutkintaa.

Vuoden 2023 tilanne: Kuten 2022, 2021 ja niin edelleen, niin myös tänä vuonna nämä periaatteet ovat voimassa. Lakimuutos voi kuitenkin tulla milloin tahansa ja muuttaa tilannetta. Siksi oikeuskäytännön seuraaminen on tärkeää.

Onko lasku julkinen asiakirja?

Kunnan ostolaskut: julkisempia kuin Kardashianin perheen lomakuvat. Veronmaksajat haluavat tietää, mihin rahansa menevät, ja niin heidän kuuluukin. Ei riitä, että homma hoidetaan, sen pitää näyttääkin siltä.

• Julkinen asiakirja, jep. Julkisuuslaki velvoittaa. Kuvittele kuinka tylsää olisi kaivella niitä, jos ne olisivat salaisia. Konspiraatioteorioita riittäisi.

• Tietopyyntö? Ole hyvä. Jos kunta alkaa nihkeillä, muistuta heitä, että elämme vuotta 2024, emme keskiajalla.

Lisätieto: Julkisuusperiaate on demokratian kulmakivi. Ilman sitä poliitikot ja virkamiehet voisivat touhuta ihan mitä lystäävät. Ajattele vaikkapa sikaari-illallisia veronmaksajien piikkiin… Ei käy!

• Poikkeuksia on, totta kai. Jos laskussa on jotain super-salaista, vaikkapa uusien hävittäjien tekniset tiedot, niin silloin tilanne on eri. Mutta perus ostolaskut? Avoimuus kunniaan!

Tämän avoimuuden ansiosta voimme kaikki ihailla kunnan uuden lyijykynänteroittimen mallia ja hintaa. Fascinoidaan yhdessä! Demokratia toimii! (Tai ainakin yritetään uskotella itsellemme niin.)

Onko tietopyyntö julkinen asiakirja?

Onko tietopyyntö julkinen asiakirja?

Kyllä on. Tietopyynnöt ja vastaukset niihin ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Julkisuuslaki määrittelee tämän, paitsi jos jokin laki erikseen määrää toisin. Valtioneuvoston kanslia pyrkii käsittelemään nämä pyynnöt ripeästi.

• Julkisuuslaki: Peruslaki, joka turvaa tiedonsaantioikeuden. Mutta on hyvä muistaa, että poikkeuksia on.
• Salassapito: Joissain tapauksissa tietoja ei voi julkaista, jos ne esimerkiksi liittyvät yksityisyyden suojaan tai valtion turvallisuuteen. Pohditaan, miten paljon julkisuus palvelee, jos se vaarantaa jotain muuta tärkeää?
• Nopeus: Valtioneuvoston kanslian tavoite on hyvä. Aina nopea käsittely ei ole mahdollista, varsinkin jos pyyntö on laaja tai monimutkainen. Byrokratia, ikuinen ystävämme…
• Avoimuus: Avoimuus on tärkeää, mutta pitäisi myös miettiä, kuka hyötyy tiedosta ja millä ehdoilla.

Kenellä on oikeus saada viranomaisilta tietoja?

Aaa, pitäskö mun kirjotella tälleen vähän niinku päiväkirjaa? Ok, katotaan ny.

• Kuka saa tietoja viranomaisilta? Hetkinen, pitikö mun muistaa joku laki?
• Luottamushenkilö. Siis ne tyypit kunnassa.
• Kuntalaki 83 §. Miksi just toi pykälä? No, kai se on tärkeä.
• Tarvitsee tietoja toimessaan. Mitä se meinaa? No kai se on jotain päättämistä.
• Ei saa jos on salassapito. No johan nyt, aina se menee hankalaksi.

Okei, siis periaatteessa luottamushenkilöt, mutta ei ihan aina. Ja pykälän numero oli just 83. Muistinkohan mä tän oikein? Ehkä.

#Avoimuus #Julkiset Tiedot #Tietopyynnöt