Voiko apteekissa asioida henkilökortilla?

Voinko asioida apteekissa henkilökortilla? Käykö henkilökortti?

Henkilökortilla apteekissa? Joo, kyllä käy.

Mä oon ainakin ite käyttäny henkkaria apteekissa, kun oon hakenut äidille lääkkeitä.

Muistaakseni oli viime keväänä, ehkä toukokuuta (15.5.2023), kun kävin Yliopiston Apteekissa Helsingissä.

Oli vähän jännää, että riittääköhän se pelkkä henkkari, mutta hyvin toimi. Ei mitään ongelmaa. Hinta oli muistaakseni jotain 20€ paikkeilla niille lääkkeille.

Voiko reseptilääkkeitä ostaa toiselle?

Voiks sitä lääkettä ostaa toiselle? Joo, voi. Sähköinen valtuutus apteekissa toimii. Käytännössä siis toinen voi hakea sun lääkkeesi. Mutta kuka nyt jaksaa aina niitä sähköisiä valtakirjoja tehdä? Ärsyttää vähän. Onko se edes turvallista?

• Sähköinen valtuutus siis asiaankuuluva juttu nykyään.
• Perheenjäsenille tai kavereille voi hakea lääkkeitä.
• Helppoa, kun ei tarvitse itse lähteä.
• Mutta vähän sekavaa, miten tuo valtuutus nyt oikein toimii? Pitäiskö tutkia tarkemmin.

Muuten, tänään oli ihan hirveä päivä töissä! Pomoni oli taas hermostunut. Mitähän mä teen? Pitääkö hakea uutta työtä? Ehkä pitäisi. Tai ei, ehkä en. Liian paljon vaivaa. Ostin eilen uusia kynsilakkoja, kolme kappaletta. Ovat kyllä niin kauniita! Mitä väriä sun kynnet on nyt? Mietin, että josko voisin värjätä hiukset pinkiksi? Ai että, miten sitä oikein tekis? No, en ehkä uskalla.

2023 syksyllä Suomessa toimii sähköinen valtuutus apteekeissa.Toinen henkilö voi ostaa lääkkeitä valtuutettuna.

Voiko apteekissa asioida toisen puolesta?

Aika hiljentyy, kun astun apteekin ovelle. Tuoksu lääkkeistä ja desinfiointiaineista, tuttu ja vähän surumielinen. Toisen puolesta voi asioida apteekissa, se on totta. Mutta se ei ole aivan sama asia kuin olla itse paikalla. Muistan, miten äiti pyysi minua hakemaan hänen lääkkeensä, hänen kättensä täristen. Se oli raskas hetki. Aika pysähtyi. Toinen ihminen, toinen ihmisen olo. Apteekki, hiljainen paikka. Hyllyjen riviä, lääkepurkkeja. Ajan henkäys jää kylmän pinnan päälle.

• Resepti on tarpeen.
• Tai potilasohje.
• Tai Kela-kortti, tiedot lääkkeestä pitää tietää.
• Sähköinen apteekkiasiointivaltuutus on kätevä apu. Se helpottaa. Toisen auttaminen. Ajan kulku. Yksinäisyys.

Sähköinen valtuutus on kuin henkäys helpotusta. Se on kuin silta, yhdistää ihmiset. Tuntuu kuin se antaa pienen ripauksen toivoa, helpotusta. Se on pieni teko, mutta merkityksellinen. Aika etenee, ihmiset muuttuvat. Muistoja, muistoja. Apteekin hiljaisuus. Lääkkeiden tuoksu.

Ajatukset kietoutuvat toisiinsa, kuin vanhat, kuluneet langat. Toisen puolesta asiointi apteekissa, se on aina jonkinlaista ajanjaksoa. Aika virtaa, joki hiljaa. Se on kuin muisto, haalea ja kaunis. Tämä hetki, nyt. Tämä hetki on ainutlaatuinen. Tuntuu kuin aika seisoo. Se on aina ainutlaatuinen hetki. Äidin käsien tärinä. Lääkkeiden tuoksu. Apteekki. Aika.

Voiko reseptilääkkeitä ostaa ilman kelakorttia?

Okei, mietitääns… Reseptilääkkeet, ilman Kela-korttia?

• Joo, kai sen näin voi sanoo. Ihan siis voi ostaa.

• Apotekissa ainakin onnistuu, jos on joku valtuutettu.

• Eli joku hakee sun lääkkeet, ymmärrätkö? Niin kuin minä äidin.

• Valtuutettu… sen pitää tietää sun henkilötunnus. Tarkkana sen kanssa! Ja muistaa sanoa et se on valtuutettu!

• Ja… okei, tää on tärkeetä: Sillä tyypillä pitää olla henkkarit. Passi, ajokortti, henkilökortti. Muuten ei tuu mitään.

• Sitähän ne kattoo aina, kun käyn äidin lääkkeitä hakemassa. Eiks niin? Muistan sen joka kerta! Ja siis ei tarvi sitä potilasohjetta ollenkaan. Kela-korttikin voi jäädä kotiin. Huh! Helpotti.

Miten asioin Omakannassa toisen puolesta?

OmaKanta… toisen puolesta asiointi… pitäiskö mun katsoa taas niitä ohjeita? Muistan sen linkin, mutta en millään muista miten se tarkalleen toimii. Onko se siinä pääsivulla vai jossain alasvetovalikossa? Pitääkö minun ensin kirjautua omalla tunnistautumisella? Joo, joo, tietysti, ensin omat verkkopankkitunnukset. Se on se ainoa varma tapa.

• Kirjaudu kanta.fi
• Verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne
• Toisen puolesta asiointi -linkki

Ja sitten se valinta… mikä se olikaan… kuka nyt olikaan se, jonka papereita piti katsoa… Äiti? Tai ehkä se täti? Voi että, täytyykö tässä taas etsiä nimiä ja henkilötunnuksilla… joskus tää OmaKanta on ihan liian monimutkainen! Toivottavasti löydän oikean henkilön. Jos valitsen väärän, niin sattuuko mitään? Saako vahingossa tietoja jostain muusta ihmisestä?

Äh, nyt mä olen unohtanut jo miten se tunnistautuminen meni… Oliko se nyt sitä että antaa käyttäjätunnuksen ja salasanan vai… ei, ei, verkkopankkitunnukset! Miten mä edes muistan ne omat salasanani… tämä vanheneminen on ihan kauheaa. Pitäisi kirjoittaa ne ylös jonnekin… ei, ei, se on vaarallinen idea!

Mutta asiaan. Ensin kirjautuminen. Sitten se linkki. Ja sitten… valinta. Näin yksinkertaista. No, ainakin teoriassa. Käytännössä tämä OmaKanta on ihan oma lukunsa. Ehkä pitää soittaa jollain toiselle, jos en saa tätä toimimaan. Voi että, teknologia!

Saako lääkkeitä valtakirjalla?

Onko lääkkeiden nouto toisen puolesta sallittua?

Valtakirja… Ajatus vie takaisin lapsuuteen, mummon keittiöön, auringon lämpöön poskella. Valtakirja, se on luottamusta, vastuuta. Se on kuin avain toisen sydämeen, tai ainakin lääkekaappiin. Muistan, kun mummo pyysi minua hakemaan hänen lääkkeensä, se tuntui niin tärkeältä, aikuiselta.

• Kela-kortti: Pieni, sininen, mutta täynnä merkitystä. Se on kuin henkilöllisyystodistus, avain sairaanhoidon maailmaan.
• Potilasohje: Paperilappu, täynnä pientä pränttiä, joka kertoo lääkkeen vaikutuksista ja sivuvaikutuksista. Kuin kartta tuntemattomalle maaperälle.
• Yhteenveto: Lista lääkkeistä, kuin muistilista elämän tärkeitä asioita varten.
• Apteekkiasiointivaltuutus: Virallinen lupa, joka annetaan suomi.fi:n kautta. Nykypäivän valtakirja, digitaalinen avain.

Toisen lääkkeiden hakeminen… Se on enemmän kuin pelkkä asiointi. Se on huolenpitoa, välittämistä. Se on läheisyyttä ja vastuuta. Se on kuin pitäisi toista kädestä, kun hän ei itse siihen pysty. Mutta muista, aina on oltava lupa, virallinen, pyhä lupa.

Käykö henkilökortti kelakortin sijaan?

Ei, henkilökortti ei käy aina Kelakortille korvaavaksi. Henkilöllisyyden todentaminen riippuu palveluiden tarjoajasta. Apteekissa esimerkiksi henkilöllisyys voidaan todentaa usealla tavalla.

• Henkilökortti
• Passi
• Ajokortti
• Lääkeresepti (tulostettu)

Apteekki määrittelee itse hyväksyttävät todennusmenetelmät. Tämä herättääkin mielenkiintoisen kysymyksen: Mikä on henkilöllisyys ja miten sen tulisi ilmentyä digitaalisessa yhteiskunnassa? Onko paperinen kortti todella paras mahdollinen tapa? Filosofisesti ajateltuna, henkilöllisyys on paljon enemmän kuin pelkkä dokumentti. Se on kokemus, muistojen ja identiteetin summa.

Kela-kortti on siis vain yksi monista mahdollisista vaihtoehdoista. Esimerkiksi Kela-sovellus puhelimella toimii usein yhtä hyvin tai jopa paremmin. Mielenkiintoista on ajatella, miten tämä kehittyy tulevaisuudessa. Todellakin, vuonna 2024 on jo useita digitaalisia ratkaisuja käytössä, joten fyysisen kortin rooli saattaa ajan myötä vähentyä entisestään. Itse asiassa, minulla on kokemusta tilanteesta, jossa Kela-sovelluksen käyttö oli huomattavasti nopeampaa ja kätevämpää kuin muiden dokumenttien esittäminen.

Toinen pohdinta: Mitä tapahtuu, jos dokumenttisi katoaa tai varastetaan? Henkilöllisyysvarkauksien uhka korostaa digitaalisten ratkaisujen merkitystä. Niiden avulla henkilöllisyys voidaan helposti varmentaa turvallisesti ja tehokkaasti. Tämän takia olen itsekin siirtynyt lähes täysin digitaaliseen asiointiin.

#Apteekki #Asiointi #Henkilökortti