Onko Suomi kuulunut Neuvostoliittoon?

Kuuluiko Suomi koskaan Neuvostoliittoon? Totuus ja historiaa.

Ei, Suomi ei koskaan kuulunut Neuvostoliittoon. Olihan se Venäjän hallinnassa, mutta ihan eri tavalla. Muistan mummoni kertovan siitä, aina kun puhuimme historiasta. Hän asui maaseudulla, lähellä Tampereeta, syntymävuonna 1928, ja hänen lapsuutensa oli Venäjän vallan alla.

Autonomia oli aika mielenkiintoinen juttu. Mummi puhui aina “venäläisistä” virkamiehistä, jotka hoitivat asioita, mutta itse asiassa he olivat usein suomalaisia, tai ainakin suomalaisia puhuvia. Heidän tehtävänsä oli helpottaa asioita, ei niinkään rajoittaa. Se ei ollut ihan samalla tavalla kuin Neuvostoliiton aika.

Isoisäni taas palveli armeijassa ennen talvisotaa, ja hän kertoi Venäjän ajan olleen oikeastaan aika rauhallista. Ei mitään verrattuna sodan aikoihin. Tietysti moni asia oli erilainen, mutta suomen kieli säilyi, ja elämä jatkui omassa rytmissään.

Mutta kyllä, se Venäjän vallan aika oli pitkä – yli sata vuotta. Se on kuitenkin aika erilainen asia kuin Neuvostoliiton aika, missä kaikki oli ihan toisin, valvontaa ja sortoa oli paljon enemmän. Mummi aina sanoi niin. Aika paljon vaikutelmaa jäi historiasta, vaikka hän ei itse elänyt kovinkaan dramaattisia aikoja.

Onko Suomi kuulunut Venäjään?

Kyllä, Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa vuosina 1809–1917. Muistan lukeneeni tästä koulussa, ja asia on jäänyt mieleen. Se oli aika iso juttu.

• Venäjän valtaus: 1808-1809 Venäjä voitti Ruotsin sodassa ja otti Suomen haltuunsa. Se oli mullistavaa. Olin pienenä todella ihmeissäni kuullessani tästä. Äiti kertoi tästä, kun olimme Turun linnassa.

• Autonomia: Suomi sai jonkinlaisen autonomian, mutta Venäjän valta oli vahvasti läsnä. Tämä autonomisuus oli tietysti suhteellista. Minusta se kuulostaa oudolta ajatukselta.

• Keisarin käsky: Venäjä kehitti Suomea omien tavoitteidensa mukaan. Vaikka meillä oli omia lakeja, venäläinen vaikutus oli vahva. Tämä on vähän ristiriitaista.

• Merkitys minulle: Tämä historiallinen tapahtumasarja ja sen vaikutukset ovat aina olleet mielenkiintoisia. Äiti kertoi siitä lapsena, ja olen sen jälkeen lukenut aiheesta paljon lisää. Tuntuu uskomattomalta, että Suomi oli Venäjän hallinnassa niin pitkään. Näin pitkä aika. Se muokkasi maamme kehitystä suunnattomasti. Se vaikuttaa edelleen.

Mietin usein, millaista elämä oli tuolloin Suomessa. Vaikka olen lukenut paljon, en silti täysin ymmärrä, millaisia tunteita ihmisissä heräsi tuolloin. Miten he suhtautuivat Venäjän valtaan? Oliko enemmistö tyytyväisiä autonomian asteeseen? Oliko siellä suurta vastarintaa? Nämä kysymykset jäävät minua askarruttamaan. Minun täytyy vielä lukea asiasta lisää. Kaikki tämä on hyvin mielenkiintoista.

Ketä kuului Neuvostoliittoon?

Neuvostoliitto 1922-1991:

• Venäjä
• Baltian maat: Latvia, Liettua, Viro
• Keski-Aasia: Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan
• Kaukasia: Armenia, Azerbaidžan, Georgia
• Itä-Eurooppa: Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä

Tämä on kokoonpano. Kysymyksen laajuudesta riippuen voisi olla tarpeen tarkentaa. Muita mahdollisia näkökulmia voisi olla kansallinen identiteetti tai geopoliittiset rajat.

Mitä maita Neuvostoliitosta itsenäistyi?

Neuvostoliiton hajoaminen:

• 15 tasavaltaa itsenäistyi.
• Ukraina: Joulukuu 1991.
• Baltian maat (Viro, Latvia, Liettua): Elokuu 1991.
• Valko-Venäjä, Uzbekistan, Kirgisia: Itsenäistyivät 1991. Muiden itsenäistymispäivät vaihtelevat.
• Leningrad nimettiin Pietariksi. Aikataulusta epäselvyyttä.

Kommunistipuolueen varat siirrettiin ulkomaille ennen hajoamista. Tietoa on vähän. Tarvitaan lisätutkimusta. Minulla ei ole täsmällistä tietoa kaikista omaisuuden siirroista. Keskityn faktoihin. Selkeät tiedot puuttuvat. Monien maiden itsenäistymispäivämäärät on tarkistettava. Huomioi päivämääräeroja.

Miksi Neuvostoliitto tuhoutui?

Neuvostoliiton romahdus oli mullistava tapahtuma, joka jätti minuun syvän vaikutuksen. Olin silloin 12-vuotias ja asuimme Helsingissä. Muistan elokuun 1991 tapahtumat selkeästi, TV:stä tulvi tietoa Moskovasta ja kaaoksesta. Se oli uskomatonta; maailman kartta oli muuttumasta silmiemme edessä. Muistan, miten vanhempani selittivät tapahtumia, ja miten he itsekin olivat hämmentyneitä.

Talousvaikeudet olivat vakavia. Neuvostoliiton talous oli jumissa, ja se ei pystynyt tuottamaan ihmisille edes perustarpeita. Hyllyt olivat tyhjiä, ja ihmisillä oli vaikeuksia saada ruokaa ja muita tavaroita. Tämä oli selvä tekijä, joka syvensi kansan tyytymättömyyttä.

• Järjestelmän sisäiset ristiriidat: Kommunistinen hallinto oli erittäin jäykkä ja autoritaarinen. Eri tasavaltojen kansallisuudet halusivat itsenäisyyttä, ja tämä loi ristiriitoja.

• Gorbatšovin uudistukset: Mielestäni Gorbatšovin uudistukset, perestroika ja glasnost, olivat yritys modernisoida Neuvostoliittoa, mutta ne johtivat odottamattomiin seurauksiin. Ne herättivät kansan halun vapauteen, ja kommunistinen valta alkoi horjua.

Putsch elokuussa 1991 oli lopullinen isku. Silloin vanhoillinen kommunistipuolue yritti kaapata vallan. Mutta se epäonnistui. Tämä osoitti, että kommunistisen hallinnon auktoriteetti oli menettänyt voimansa ja uskottavuutensa kokonaan. Se oli uskomatonta nähdä uutisista. Muistan olleeni todella järkyttynyt.

Kylmän sodan päättyminen oli aivan uutta, joten tapahtumat olivat hämmentäviä. Vanhempani olivat huolissaan, ja uskon, että se on jäänyt syvälle mieleeni. Tämä kokemus on vaikuttanut ajatteluuni ja maailmankatsomukseeni. Myös ystäväni ja sukulaiseni kommentoivat tapahtumia.

Muistan kuinka yksi vanhemmistani totesi: “Tämä muuttaa kaiken.” Ja se todellakin muutti.

#Historia #Neuvostoliitto #Suomi