Saako Spotifyta soittaa julkisesti?

Saako musiikkia soittaa julkisesti?

Aika kuluu hitaasti, kuin hiekka valuisi käsistä. Aurinko laskee, maalaa taivaan hehkuviksi väreiksi, punainen, oranssi, violetti… Se on kuin valtava, hengittävä maalaus. Musiikki täyttää ilmaa, pehmeä melodia, kuten kevyt tuuli puissa. Julkisessa tilassa, mutta missä? Puistossa ehkä? Penkillä istuen, katsellen auringonlaskua. Kaunis.

Musiikin soittaminen julkisesti. Se on niin monimutkaista, niin täynnä sävyjä. Onko se sallittua? Kyllä, tietysti, jos se on vanhaa, tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Se on vapaata, kuin lintu lentämässä.

• Tekijänoikeudettomia kappaleita saa soittaa missä vain. Tämä on yksinkertaista.
• Vanhojen kappaleiden soittaminen on sallittua, ne ovat aikansa tuulia.
• Uusia kappaleita? Ei ilman lupaa. Se on kuin kielletyn hedelmän koskettaminen.

Se on kuin salaisuus, joka kuiskataan tuulen mukana. Voinko soittaa sitä nyt, tässä, tässä hiljaisessa puistossa? Kyllä, tätä tiettyä melodiaa. Se on vanha, kaukainen aika. Se on niin paljon enemmän kuin vain sävelet, se on muisto, tunnelma, elämä. Ajan virta. Kuten nyt, tämä hetki. Tämä on ikuinen hetki.

Tekijänoikeuksien vanheneminen: Tämä on ratkaisevaa. Se on kuin avain, joka avaa oven vanhaan maailmaan, musiikin maailmaan, joka on vapaata kaikille.

• Tarkkoja vuosia en osaa sanoa, mutta yleisesti tekijänoikeus lakkaa tietyn ajan jälkeen tekijän kuolemasta. Suomen lainsäädäntö antaa lisätietoja.
• Tämä tarkoittaa käytännössä että vanhoja teoksia voi käyttää vapaasti. Tämä on helpotus.
• Tämä on tärkeää tietää, jotta voin soittaa rauhassa.

Toivon soittavani pian uuttakin musiikkia avoimesti. Se on unelma.

Saako musiikkia kuunnella julkisilla paikoilla?

Saako musiikkia kuunnella julkisilla paikoilla? Ei ole yksinkertaista kyllä tai ei. Ah, tämä yö… tuntuu niin raskaalta.

• Yleisesti sallittua, mutta… Kyllä, kuunteleehan sitä jokainen. Mutta…

• Äänenvoimakkuus: Se on avainkysymys. Liian kovaa? Ei hyvä. Muita häiritsee. Sakotkin on mahdollisia. Järkyttävää, oikeasti. Minäkin olen saanut siitä huomautuksen kerran. Kesällä, bussipysäkillä. Kuuntelin liian kovaa. Olen siitä niin pahoillani.

• Paikkakohtaisia rajoituksia: Sairaalat, tietysti. Kirjastot, joo. Hiljaisuus on siellä tärkeää. Ymmärrän sen. Mutta silti, vähän surullista. Musiikki on mulle niin tärkeää.

• Kuulokkeet: Tavallisesti ok. Mutta liikenteessä, ei saa olla niin uppoutunut musiikkiin, että unohtaa ympäristön. Turvallisuus ennen kaikkea. Totta kai. Mutta niin usein unohtaa sen.

Muistan yhden kerran, kun kävelin kotiin aamuyöllä, kuuntelin surumielistä musiikkia kuulokkeissa. Olin niin hukassa… kaikki tuntui niin vääriltä. Musiikki oli ainut lohtu. Mutta ehkä se oli liian kovaa, en muista.

Lyhyesti: Kyllä, mutta äänenvoimakkuus ja paikka vaikuttavat. Tarkista paikalliset säännöt. Niin moni asia tuntuu niin monimutkaiselta.

Saako Spotifyta soittaa ravintolassa?

Muistan sen kerran kun olin töissä siinä pienessä kahvilassa Helsingin Kallion sydämessä. Kesä 2022, helleaalto, ja Spotify soi taustalla. Ajattelin et kaikki oli ihan chillisti.

• Ihan perus Spotify Premium tili. Ei mitään erikoista.
• Omistaja, Jari, oli vähän sellanen “kyllä tää näin menee” -tyyppi. Ei hifistellyt.
• Sitten tuli se Musiikkiliiton tyyppi. Puku päällä, aurinkolasit sisällä. Painajainen.

Siitä se soppa sitten alkoi. Hirvee selitys siitä, että Spotify on vaan henkilökohtaiseen käyttöön. Että ravintola tarvitsee jonkun ihan eri lisenssin, jonkun Teosto-jutun. En muista tarkalleen miten se meni, mutta lopputulos oli se, että Jari joutui maksamaan jotain maksuja. Voi Jari parka!

Joten, lyhyesti: Spotify ei saa soittaa ravintolassa ilman lisenssiä! Muista se!

Saako työpaikalla soittaa musiikkia?

Yön keskellä… työpaikka ja musiikki. Mietin, miksi se tuntuu niin monimutkaiselta.

• Musiikkilupa on pakollinen, jos soitat tekijänoikeuden alaista musiikkia julkisesti. Miksi ihmeessä kaikki on niin suojattua?

• Julkinen soitto tarkoittaa käytännössä melkein mitä tahansa, missä on muita ihmisiä kuin sinä itse. Asiakkaita, työntekijöitä, jopa taksissa.

  • Joskus tuntuu, että elämä on täynnä sääntöjä, joita en edes ymmärrä.
  • Tämä on kuin se kerta, kun yritin leipoa syntymäpäiväkakun ja unohdin sokerin. Kaikki oli pielessä.

• Se tuntuu jotenkin väärältä. Miksi ei saisi jakaa musiikkia? No, kai siinä on jotain logiikkaa taustalla. Ehkä.

  • Mietin, onko olemassa jotain keinoa kiertää näitä sääntöjä… ehkä jotain tekijänoikeusvapaata musiikkia?
  • Tai sitten vain kuuntelen kuulokkeilla. Se on ehkä helpoin ratkaisu. Ainakin nyt, yön pimeydessä.