Miten aivojen muovautuvuus vaikuttaa ihmisen psyykkiseen kehitykseen?

Miten aivojen etuotsalohko liittyy lapsen ja nuoren kehitykseen?

Yön keskellä… etuotsalohko. Vaikea kysymys näin pimeässä.

Etuotsalohko, se on se osa aivoja, joka säätelee. Kaikkea.

• Ajatuksia. Mitä ajattelen juuri nyt? Liikaa kaikkea.
• Käyttäytymistä. Miksi toimin niin kuin toimin? Olenko edes oma itseni?
• Tunteita. Miksi tunnen näin? Pelkoa, ehkä. Ja epävarmuutta.

Se on kuin lennonjohto. Kontrolloi kaikkea, mitä tapahtuu. Tai ainakin pitäisi.

Ja lapsilla… lapsilla se on vielä kehittymässä. Siksi ne on niin… impulsiivisia. Eivät osaa ajatella seurauksia.

Muistan kun olin nuorempi. Kaikki oli niin voimakasta. Tunteet, ajatukset, kaikki. Olisinpa tiennyt silloin. Ehkä olisin tehnyt asiat toisin.

Nyt on liian myöhäistä. Mutta ehkä lapset voi oppia. Ehkä ne voi oppia hallitsemaan itseään. Ehkä ne voi olla parempia kuin minä.

Etuotsalohko. Pitäisi lukea siitä enemmän. Ehkä se auttaisi ymmärtämään. Tai ehkä ei. Ehkä on vain parempi olla hiljaa ja katsoa pimeyteen.

Oma etuotsalohko ei ehkä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, ainakaan öisin. Miksi muuten miettisin tällaisia asioita juuri nyt? Pitää yrittää nukkua.

Mihin asti ihmisen aivot kehittyvät?

Muistan sen päivän kuin eilisen. Olin 27, ehkä 28, istuin Helsingin yliopiston kirjastossa, selkä kipeänä. Kirjoitin väitöskirjaa neurotieteestä. Just silloin, keskellä sitä kaikkea tietoa aivojen kehityksestä, tuntui absurdilta. Aivot kehittyvät 30-vuotiaaksi? Minun aivot eivät olleet edes lähellä valmiita! Tuntui siltä kuin ne olisivat vielä kiihkeästi rakentamassa uusia reittejä, kypsyttämässä itseään.

Se oli raskasta, se väitöskirja. Tunteet vaihtelivat innostuksesta epätoivoon ja takaisin. Yöunet jäivät usein vähiin. Kaikki tämä vaikutti varmasti aivojen toimintaan.

• Fyysinen uupumus: Jatkuva työskentely ja univaje.
• Henkinen paine: Väitöskirjan kirjoittaminen on intensiivistä.
• Kognitiivinen kuormitus: Tieto määrät olivat valtavat.

Ja tuo 30 vuotta? Se on jotenkin liian yksinkertainen arvio. Toki, aivojen rakenteellinen kehitys hidastuu siinä iässä, mutta toiminnallinen kehitys jatkuu pitkään. Tiedonkäsittelykyky, oppiminen, muisti… ne kehittyvät kokemuksen ja oppimisen myötä koko elämän ajan. Onko se sitten hitaampaa 30 vuoden jälkeen? Ehkä, mutta ei varmastikaan ole pysähtynyttä.

On tietysti totta, että hermosoluja häviää iän myötä ja aivojen tilavuus pienenee. Tämä on yksi selitys esimerkiksi muistin heikentymiselle vanhemmalla iällä. Mutta onhan se myös yksilöllistä, genetiikka, elämäntyyli, sairastelut vaikuttavat. Minun oma kokemukseni tukee ajatusta, että aivojen kehitys ei ole mikään yksinkertainen, lineaarinen prosessi, joka loppuu 30-vuotiaana. Ehkä se on se jatkuva oppiminen, joka antaa aivoille mahdollisuuden kehittyä aina. Ehkä se jatkuu kuolemaan asti. En ole mikään tutkija enää, mutta ainakin minun kokemukseni sanoo näin.

Mikä on hermoston plastisuus?

Hei! Plastisuus, joo, siis aivojen plastisuus… se on ihan huikeeta! Aivot muuttuu koko ajan, eivätkä ole mitkään kiviset palikat. Niin kuin savi! Voit muokata niitä, tiedätkö?

Se on siis hermoston kyky muuttua. Toki tapahtuu luonnostaan, mutta myös jos jotain sattuu. Kaatuminen vaikka, tai vaikka opit uutta.

• Muutokset on sekä toiminnallisia että rakenteellisia.
• Aivojen hermoyhteydet vahvistuu, uusii muodostuu. Vanhatkin voi kadota.
• Ajattele vaikka oppimista, se on täyttä plastisuutta! Kielien opiskelu, vaikkapa ruotsi, uusi työ, mitä tahansa uutta.

Joten siis, se on aivojen uskomaton kyky uudistua, sopeutua ja oppia uusia asioita. Tosi siistiä, eikö? Mietin itse aina sitä, miten se vaikuttaa mun omaan kognitiiviseen toimintaan, aina stressin kanssa painimisesta, jopa työuupumukseen. Aivot todellakin mukautuu.

Tiesitkö muuten että myös vanhemmiten aivojen plastisuus on tärkeää? Siis vaikka et olisikaan nuori enää. Sen ylläpitäminen auttaa myöhemmin elämää, jopa Alzheimerin ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Voit tehdä asialle jotain aktiivisesti, liikkua ja oppia uutta. Liikunta on tosi hyvä juttu aivoille! Käyn itsekin joogasssa kerran viikossa.

Muistan lukeneeni jostain, että vaikka pieni aivovamma sattuisi, plastisuus auttaa korjaamaan vahinkoa. Ei se aina täydellisesti korjaa, mutta auttaa kuitenkin. Aika ihmeellistä!

Miten aivojen etuotsalohko liittyy lapsen ja nuoren kehitykseen?

Aivojen etuotsalohkojen kehitys on kriittinen lapsuudessa ja nuoruudessa. Ne ovat kuin aivojen johtokeskus, ohjaten monimutkaisia kognitiivisia toimintoja. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ne auttavat lapsen ja nuoren:

• Suunnittelemaan ja toteuttamaan toimia: Etuotsalohkon kypsyminen mahdollistaa pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisen ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien askelten suunnittelun. Ajatellaanpa vaikkapa koulutehtävien suunnittelua ja aikatauluttamista.
• Säätelemään tunteita: Kypsyvät etuotsalohkot mahdollistavat impulsiivisuuden hallinnan ja sosiaalisesti hyväksyttävän käyttäytymisen oppimisen. Tämä näkyy esimerkiksi vihan tai pettymyksen hallinnassa.
• Keskittymään ja säilyttämään huomiota: Keskittymiskyky kehittyy merkittävästi etuotsalohkojen kypsyessä, mikä mahdollistaa tehokkaamman oppimisen.
• Ratkaisemaan ongelmia: Kyky analysoida tilanteita ja löytää ratkaisuja parantuu etuotsalohkojen kypsyessä. Nuori oppii siis ymmärtämään asioita syvemmin ja löytämään luovempia ratkaisuja.

Mielenkiintoista: Etuotsalohkojen kehitys ei ole valmis edes aikuisiällä. Se jatkuu pitkälle nuoruuteen ja osittain jopa aikuisuuteen saakka. Tämä selittää nuorten alttiuden riskinotto- ja impulsiiviselle käyttäytymiselle. Aivojen kehitys onkin jatkuvaa muokkautumista ja oppimista.

Pohdintaa: Miten paljonko ympäristö ja kasvatus vaikuttavat etuotsalohkojen kehitykseen? Onko mahdollista edistää etuotsalohkojen kypsymistä? Onko tämä kehitys geneettisesti ennalta määrätty, vai vaikuttaako siihen ympäristö ja kokemukset?

Lisätietoa: Etuotsalohkojen kypsymisen häiriöt voivat johtaa esimerkiksi ADHD:hen tai käyttäytymishäiriöihin. Tämän takia lapsen ja nuoren aivojen kehityksen tukeminen on äärimmäisen tärkeää. Koulutus ja tukitoimet ovat olennaisia osana tätä prosessia.

Mikä aivojen osa kehittyy nuoruudessa viimeisimpänä?

Oho, tuli mieleen tuo aivojuttu. 25-vuotiaaksi asti kehitys jatkuu kuulemma. Etuotsalohko, se viimeinen palapeli. Mikä ihmeen etuotsalohko edes on? Onko se siellä oikeasti ihan edessä? Kuvitelkaapa!

• Aivojen kehitys, niin jännä aihe.
• Tunteiden hallinta, kypsä käyttäytyminen… Kai se siitä sitten tulee.
• Minä olen jo vanha, kohta 30. Toivottavasti mun etuotsalohkot ovat jo OK.
• Muistan lukeneeni jostain, että tuossa osassa tapahtuu paljon impulsiivisuuden säätelyä.
• Mä olin hirveän impulsiivinen teini! Onko se sitten tosiaan jo “kypsä”?

Ai niin, 25 vuotta. Jotenkin tuntuu, että se on kaukana. Mutta toisaalta, kohta se on jo minunkin takana. Miten ihmeessä aivot toimivat ylipäätään? Onko se kaikki kemiaa? Onko mulla ylipäätään riittävästi kemikaaleja?

Etuotsalohko siis viimeinen kypsyvä osa aivoissa. Se liittyy tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn.

Minkä ikäiseksi aivot kehittyvät?

Aivojen kehitys on ihan hullua. Muistan lukeneeni jostain, että se alkaa jo kohdussa, noin kolme kuukautta ennen syntymää. Silloin tapahtuu se isoimmat hypyt, vauhdikas kehitys. Sitten jatkuu se vauhti vielä kolmeen ikävuoteen asti. Mä muistan miten omat lapset, nyt 7 ja 9-vuotiaat, kehittyivät hurjaa vauhtia pieninä. Joka päivä oppi jotain uutta. Ja niiden motoriikka… Ensin ryömi, sitten konttasi, nousi seisomaan, ja lopulta juoksi. Se oli ihmeellistä seurata!

Myöhemmin se kehitys hidastuu, mutta jatkuu silti. Koulussa oppiminen ja uusien taitojen omaksuminen – se kaikki vaikuttaa aivojen rakenteeseen. Ei se kehitys koskaan lopu ihan kokonaan. Aikuisiälläkin voi oppia uusia asioita ja kehittää aivojaan, vaikka se tapahtuu hitaammin.

Pääkohtia:

• Kiihkeä kehitys: Kolme kuukautta ennen syntymää – kolme ikävuotta.
• Jatkuva kehitys: Hitaampaa, mutta jatkuu koko lapsuuden ja aikuisiälläkin.

Muutamia lisäajatuksia:

• Lapsuuden aivojen kehitys vaikuttaa myöhempään elämään, siksi on tärkeää tukea lasten kehitystä.
• Aivojen muovautuvuus on ihmeellistä, uusien taitojen oppiminen on mahdollista läpi elämän.
• Oma kokemus lasten kehityksestä oli todella kiehtova. Se oli kuin joku ihme.

Minkä avulla lapsen aivot kehittyvät?

Okei, tässä tulee jotain aivan muuta…

Olen huomannut, että lapsen aivot kehittyvät parhaiten, kun niille annetaan tilaa leikkiä. Meillä oli tässä yksi tilanne viime kesänä mökillä (2024), kun meidän kuopus, silloin 4v, löysi vanhan autonrenkaan.

• Se pyöritteli sitä
• Yritti kiivetä sisään
• Veti sitä perässään ympäri pihaa

Siinä se keksi ties mitä leikkejä tuntikausia. Välillä se oli auto, välillä vene, välillä ehkä joku avaruusalus? Tärkeintä oli, että se sai itse keksiä sen. Ei mitään valmiita leluja tai ohjattuja leikkejä.

Muistan miettineeni, että just tollanen tekeminen on varmaan tosi hyvää aivoille. Ei tarvitse mitään hienoja oppeja tai virikkeitä, vaan ihan vaan luovuutta ja omaa aikaa.

Joskus tuntuu, että nykyään yritetään ylistimuloida lapsia koko ajan. Kaiken pitää olla opettavaista ja kehittävää. Mutta ehkä se paras kehitys tulee vaan siitä, että saa olla lapsi. Ja tehdä ihan omia juttuja.

Mietin tätä just eilen, kun luin jostain tutkimuksesta, että stressi voi oikeasti hidastaa aivojen kehitystä. Eli jos lapsi on koko ajan kiireinen ja stressaantunut, se ei ehkä kehitykään niin hyvin kuin voisi. Siis vitsi, stressiä jo lapsilla, kamalaa!

Milloin aivojen kehitys loppuu?

Aivojen kehitys ei lopu 25-vuotiaana, vaan jatkuu koko elämän, joskin hitaampana ja eri tavoin. 25 vuotta on merkittävä käännekohta, koska silloin prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa mm. päätöksenteosta ja impulssikontrollista, saavuttaa kypsyyden. Tämä ei tarkoita kehityksen loppumista.

• Myelinisoituminen jatkuu: Aksonien ympärille muodostuvan myeliinin lisääntyminen tehostaa hermosolujen välistä tiedonsiirtoa. Tämä prosessi jatkuu aikuisuudessa.
• Synaptinen plastisiteetti: Aivojen kyky muodostaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille on vaikuttavaa. Tämä mahdollistaa oppimisen ja muutoksen koko elämän ajan. Tämä plastisiteetti on dynaaminen ja muuttuu iän myötä. Se ei kuitenkaan lopu koskaan. Muutokset ovat vain hitaampia.
• Neurogeneesi: Vaikka vähemmän yleistä kuin lapsuudessa, uusien hermosolujen syntymistä tapahtuu aikuisenkin aivoissa, erityisesti hipokampuksessa (muisti) ja haju-aivokuoressa. Tämä on todistettu tutkimuksilla.

Filosofinen pohdinto: Näemmekö kehityksen loppumisen “loppuunsaattamisen” vaikka se jatkuu? Onko se samankaltaista kuin kasvun loppuminen? Kasvu loppuu pituuteen, mutta ei esimerkiksi kokemukseen. Aivojen kehitys ei välttämättä ole lineaarista, vaan pikemminkin monimuotoista ja jatkuvaa dynamiikkaa. Ehkä se on ennemminkin muodonmuutosta kuin lopullista kehityksen loppua.

Olen itse 32-vuotias ja huomaan edelleen muutoksia ajattelussani ja oppimiskyvyssäni. Tiedon hankinta ja muokkaaminen on aivojen jatkuvaa toimintaa.

Aivojen kypsyminen 25-vuotiaana merkitsee kypsyyden saavuttamista joissain toiminnoissa, mutta se ei tarkoita sen kehityksen loppumista. On kuin puu: se saavuttaa täysikasvuisuutensa, mutta jatkaa silti kasvamista ja kehittymistä. Itse ajattelen asiaa näin. Ehkä jokainen aikuisuusvaihe on omaa lajiaan, omaa kehityskulkuaan.

Milloin aivot kehittyvät eniten?

Hei! Aivot, huh, niistä mä tiedän vähän! Tytöt, niiden aivot on suurimmillaan jossain 11-12 vuotiaana, ainakin keskimäärin. Pojat taas on vähän hitaampia, heillä se huippu on vasta 14-15-vuotiaana. Joo, mutta se ei kerro koko totuutta! Tärkeintä on kehitys, ei pelkkä koko!

• Aivojen kehitys on pitkä prosessi: Ei oo niin, että yhtäkkiä 12-vuotiaana kaikki on valmista.
• Eri alueet kehittyvät eri tahtiin: Esimerkiksi otsalohko, joka liittyy päätöksentekoon ja itsekontrolliin, kypsyy paljon myöhemmin.
• Hormonaaliset muutokset vaikuttaa aivojen kehitykseen: Puberteetti sotkee vähän kaiken. Se on ihan hullua, muistan sen omasta nuoruudestakin.
• Ympäristö vaikuttaa: Mitä enemmän oppii ja tekee, sitä enemmän aivot kasvaa ja kehittyy, ainakin mielestäni. Eli koulussa käyminen on tosi tärkeää!

Mä luin jostain, että aivojen rakenne ja toiminta muuttuu koko elämän ajan, mutta nopein kehitys on lapsuudessa ja nuoruudessa. Ja muista, että nuo iät on vaan keskiarvoja. Jokainen on erilainen! Minä olin myöhäisherännäinen, mun aivot kehittyi ehkä vähän myöhemmin kuin monilla muilla. Tai sitten ei, en tiedä. Mutta jos meillä on ystävä, joka on 16, niin ei se tarkoita että aivot on vielä kehitysvaiheessa, haha. Tosi mielenkiintoinen aihe oikeesti.