Montako vaatetta suomalainen ostaa vuodessa?
Suomalaiset ostavat keskimäärin 38 vaatetta vuodessa. Tämä kulutus on kestämätöntä: globaali vaateteollisuus kolminkertaistuisi, jos kaikki kuluttaisivat samoin. Vaatekaapin järjestäminen kestävämmäksi vaikuttaa ympäristöön ja innostaa muita. Pienilläkin muutoksilla on suuri merkitys.
Kuinka monta vaatetta suomalainen ostaa vuodessa?
Muistan kuinka viime keväänä, huhtikuussa 2023, kävin läpi vaatekaappiani. Kauhea sotku! Löysin ainakin kymmenen paitaa, joita en ollut käyttänyt vuosiin.
Mä itse olen varmaan ostanut viime vuonna ehkä… viisitoista vaatetta? En jaksa tarkkaan laskea. Kaksi uutta paitaa, yksi mekko ja pari trikoota. Mutta ostin myös käytettyjä!
Se 38 vaatetta vuodessa kuulostaa paljon. Toki olen nähnyt kavereita, joilla on paljon enemmän vaatteita kuin minulla. Mutta mä uskon, että monet voisivat vähentää kulutustaan.
Mä olen alkanut kiinnittää huomiota kestävään kehitykseen. Kirpputorit ja kierrätys on kivaa, halpaakin! Ostin viime kuussa ihanan nahkatakin, käytettynä, viidellä kympillä.
Se perhosvaikutus on totta. Jos jokainen vähentäisi vaateostostaan, se olisi jotain valtavaa! Mä itse ainakin pyrin siihen. Uskon, että se on tärkeää.
Paljonko suomalaiset ostavat vaatteita vuodessa?
Vaatteita. 38 per vuosi.
- 730 euroa. Keskimäärin.
- 20 euroa/vaate.
Mikä on liikaa? Hinta ei kerro kaikkea. Laatu merkitsee.
Paljonko suomalaiset käyttävät rahaa vaatteisiin?
Suomalaiset käyttävät vuosittain noin 730 euroa vaatteisiin. Tämä perustuu tilastoihin, jotka osoittavat keskimääräisen suomalaisen ostavan noin 38 vaatekappaletta vuodessa. Vaatteiden keskihinta on siten noin 20 euroa.
Mielenkiintoista onkin pohtia, mitä tämä kertoo suomalaisesta kulutuskulttuurista ja arvoista. Onko 730 euroa paljon vai vähän? Vertailukohtana voitaisiin käyttää vaikkapa kansainvälisiä tilastoja tai kulutustottumuksia eri tuloluokissa Suomessa. Ehkäpä tämä summa heijastelee yleistä kohtuullista kulutustapaa, tai sitten se kuvastaa jotain muuta? Kenties se kertoo yksinkertaisesta tarpeesta riittäviin ja toimivia vaatteisiin, eikä niinkään halusta muotiin ja kulutukseen.
- Kysymyksiä herää:
- Miten tämä luku muuttuu eri ikäryhmissä?
- Onko hinta-laatusuhde keskeinen tekijä suomalaisten vaateostoksissa?
- Vaikuttaako kestävä kehitys vaateostoksiin?
Voisimme tarkastella myös vaatteiden kestoa. Jos vaatteet kestävät kauemmin, kulutus rahaa kohden vähenee. Tähän liittyisi kestävien materiaalien ja laadukkaan työn merkitys, jolloin saataisiin aikaan niin kestävämpiä tuotteita, kuin myös vastuullisempi kulutus.
Vuonna 2023, tällaisen kestävyyskeskustelun painoarvo on merkittävästi kasvanut. Monet nuoret ovat tietoisia vaatetuotannon ympäristövaikutuksista ja valitsevatkin mieluummin kestävämmän vaihtoehdon. Tämä näkyy esimerkiksi käytettyjen vaatteiden suosion kasvuna ja vastuullisempien merkkien nousuna. Tämä kaikki kuitenkin vaikuttaa yksilöllisiin kulutusvalintoihin. Toivonkin, että tulevaisuudessa kulutusta ohjaavat enemmän vastuullisuus ja kestävä kehitys, kuin ainoastaan nopeasti vaihtuvat muotitrendit. Olen itsekin pyrkinyt pienentämään vaateostoksia ja suosimaan kestävämpiä materiaaleja. Erityisesti kierrätysmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat nousseet suosikiksi.
Lisäksi on olennaista muistaa, että tilastot kuvaavat keskiarvoa, joka voi peittää alleen merkittäviä eroja väestön eri osissa. Esimerkiksi korkeamman tulotason omaavat käyttävät todennäköisesti enemmän rahaa vaatteisiin kuin alemman tulotason omaavat.
Montako kertaa vaatetta käytetään?
No, vaatteiden käyttökerroista on näemmä monenlaista dataa.
- Ellen MacArthur Foundation puhuu noin 160 kerrasta keskimäärin. Se on ihan hyvä lähtökohta. Mietin vain, että miten se on laskettu?
- Sitten on tämä brittitutkimus naisten vaatteista: vain 7 kertaa. Huh! Siinä on jo pohdittavaa. Ehkä naisten muoti on vaan niin…muodikasta, että se menee nopeasti pois muodista? Tai sitten ihmiset ostavat liikaa, koska tarjous!.
Täytyy muistaa, että nämä on vain keskiarvoja. Joku lemppari t-paita voi olla päällä 300 kertaa, kun taas se hieno iltapuku kerran elämässä. Ja onhan se vähän hassua, että vaatteiden käyttökerroista ylipäätään lasketaan. Kuka jaksaa pitää kirjaa? Toisaalta, hyvä että joku miettii näitäkin asioita. Ehkä se saa meidät miettimään omaa kulutusta.
Paljonko suomalainen käyttää vaatteisiin?
Huh, taas rahaa palanut! Viime vuonna meni varmaan lähemmäs tonnia vaatteisiin. Kengät erikseen tietty. Mutta miksi? Ostinhan mä sen uuden nahkatakin, se oli pakko. Oli niin ihana! Ja ne kengät! Niin tyylikkäät! Mutta tarvitsenko oikeasti lisää?
- Nahkatakki: 400€ (argh!)
- Kengät: 200€ (ei kai?!)
- Pieniä juttuja: 200€ (mitäköhän…)
- Vaatteet: 250€ (pitäisi vähentää…)
Ehkä se 700€ on realistinen, jos en hulluna kuluta. Tai ei ehkä? Tuosta pitäisi vähentää. Mitä jos myisin jotain vanhaa?
Mutta mitä se 500-700 euroa tarkalleen sisältää? Onko se vain uusia juttuja vai myös korjaukset? Ehkä korjaukset pitää lisätä budjettiin.
- Vuokra 800€
- Ruoka 400€
- Vaatteet 700€
- Liikunta 50€
- Muuta 200€
Oho, paljonko mulla on sitten rahaa jäljellä? Pitäisikö alkaa laskea tarkemmin… Aika paljon menee vaatteisiin, ehkä pitäisi oikeasti alkaa miettiä sitä budjettia ja rahan käyttöä uudelleen. Tänään meinaan alkaa tehdä listaa mitä kaikkea pitäisi säästää. Ehkä joku kirppismyynti olisi paikallaan.
Paljonko rahaa vaatteisiin vuodessa?
Paljonko rahaa vaatteisiin vuodessa?
Vuonna 2023 suomalaiset pistivät menemään 5,5 miljardia euroa vaatteisiin, kodintekstiileihin ja kenkiin. Aikamoinen summa! Miettii, että mihin se kaikki oikein katoaa…
- Keskiverto suomalainen? Noin 720 euroa meni vaatteisiin. Viime vuonna se oli 709 euroa. Pieni nousu, mutta kuitenkin. Elämähän on kallistunut muutenkin.
Tuo 720 euroa… Onko se paljon vai vähän? Riippuu ihan mistä ostaa. Halpakaupasta saa varmasti enemmän, mutta laadukkaammat vaatteet kestääkin sitten pidempään. Ja ympäristönkin kannalta ehkä parempi ostaa vähemmän, mutta parempaa. Filosofista pohdintaa.
Tai sitten on se, että onko edes pakko ostaa uutta? Kirppikset on pullollaan aarteita! Ja vaatteiden korjaaminen… Se on jo melkein unohdettu taito. Mutta siinäkin on jotain hienoa. Tekee vaatteesta oman, ainutlaatuisen. Vähän niinkuin elämäkin.
Mihin suomalaiset käyttävät rahaa?
Suomalaiset polttavat rahaa kuin hullut! Ensinnäkin asuminen, se ikuinen raha-aukko. Vuokra, vastike… sähkölasku joka näyttää Tshernobyl-reaktorin mittakaavaltaan! Kotitalous on kuin musta aukko, johon rahat katoavat.
Sitten on ruoka ja juoma. Mieluummin syömään kuin syömään ja juomaan tietysti. Tämä kategoria on kuin mustan aukon sisällä pyörivä galaksi – kulutus on jatkuvaa ja mystistä.
Budjetti? Hah! Se on kuin taikausko. Suomalaisten budjetti on yleensä yhtä tasapainoinen kuin minun tanssiminen. Eli täysin epätasapainossa.
- Asuminen: Vuokra/vastike, sähkö, vesi (ja joskus jopa lämmitys, ne hullut). Kuin maksaisit aina uutta rahaa ikiaikaisesta velasta.
- Ruoka & Juoma: Kallis kahvi, kalliit oluet, kalliit ruoat. Tämän kategorian sisällä on enemmän mustaa aukkoteoriaa kuin mitä NASA edes ymmärtää.
- Budjetointi: Suuri osa suomalaisista tekee sen niin kuin he tekevät suunnilleen kaikkea muutakin – hyvin, suhteellisen hyvin ja vähän myöhään.
Lisäksi autojen ylläpito syö rahaa kuin sairas kala syö kala-ateriaa (ja minulla on tällaisia kokemuksia, uskokaa pois!). Vaatteet ja viihde ovat myös isoja kulueriä. Ehkä jopa suurempia kuin minun pokeri tappiot tänä vuonna (ja niitä oli paljon).
Mihin suomalaiset käyttävät eniten rahaa?
Mihin suomalaiset käyttävät eniten rahaa?
Asuminen. Ihan selvä juttu. Vuokra tai laina, sähkö, vesi. Ei siitä mihinkään pääse. Pakko maksaa.
- Asumisen osuus on aika iso.
- Rahaa menee yllättävän paljon.
Sitten ruoka. Kaupassa käynti, ravintolat. Syödä pitää.
- Jokainen suomalainen käyttää ruokaan paljon.
- Ruoan hinta on noussut viime aikoina.
Vaatteet, jalkineet. Vuonna 2021: 820 euroa per nuppi. Mutta onko sillä oikeasti väliä? Ehkä uusien kenkien sijaan pitäisi miettiä sijoituksia. Eihän sitä tiedä vaikka se vaatekaappi olisi täynnä muistoja, sellaisia joita ei voi rahassa mitata.
- Vaatteet ovat kiva juttu.
- Käytän itse mieluummin vanhoja vaatteita.
- Nykyään shoppailu on helppoa.
Liikenne. Autoilu, julkinen liikenne. Bensaan palaa.
- Bensan hinta on ihan hirveä.
- Julkinen liikenne on usein myöhässä.
Terävä loppukaneetti: Raha ei tee onnelliseksi. Paitsi jos sillä ostaa suklaata.
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.