Mihin tietokoneen käyttöjärjestelmää tarvitaan?
Käyttöjärjestelmä on tietokoneen perusta. Se hallitsee laitteistoa, mahdollistaa ohjelmien toiminnan ja tarjoaa niille yhtenäisen alustan. Ilman käyttöjärjestelmää tietokone ei osaa käyttää laitteitaan eikä suorittaa ohjelmia tehokkaasti.
Tietokoneen käyttöjärjestelmä: mitä se tekee?
Muistan kun ostin ekan läppärini, Acer Aspire, 2011 tammikuussa Gigantista. Taisi maksaa jotain 600€. Windows 7 siinä pyöri. Käyttis on se, joka saa koneen toimimaan.
Ilman sitä kone on pelkkää rautaa, ei tee mitään. Käyttis on kuin silta sun sormen ja koneen välillä. Klikkaat jotain ja tapahtuu.
Se pyörittää kaikkia ohjelmia, peleistä Wordiin. Hoitaa muistin, levytilan, näytön. Kaikki toimii sen kautta.
Aikoinaan räpläsin Linuxia Ubuntu 10.04. Asensin sen vanhaan pöytäkoneeseen. Oli aikamoista säätöä komentojen kanssa.
Käyttikset abstrahoi kaiken, tekee monimutkaisesta yksinkertaista. Ei tartte tietää miten prossu toimii, että voi avata nettiselaimen.
Järjestelmäkutsut, ne on niitä taikatemppuja, joilla ohjelmat saa koneen tekemään juttuja. Ihan kuin ohjelma kysyis käyttikseltä “Saanko avata tiedoston?”
Windows on helppo, mutta MacOS on jotenkin sulavampi. Käytin MacBook Airia työpaikan läppärinä 2018.
Käyttis tekee kaiken taustalla. Ei tartte miettiä, se vaan toimii. Ainakin yleensä.
Mikä merkitys käyttöjärjestelmällä on tietokoneen käyttöä ajatellen?
Käyttöjärjestelmä on ihan kaikki tietokoneen käyttökokemuksen kannalta.
-
Ilman sitä ei toimi mikään. Tai siis toimii, mut et sä pystyisi tekemään mitään järkevää.
-
Kuvittele, et sun pitäisi suoraan koodata kaikki toiminnot. Jokainen klikkaus, jokainen kirjaimen painallus… aivan hirveää!
Se hallinnoi:
- Resursseja: Muisti, prosessori, kaikki.
- Laitteistoa: Näyttö, hiiri, näppäimistö…
- Ohjelmistoa: Sovellukset, pelit…
Eli pohjimmiltaan käyttöjärjestelmä on se liima, joka pitää kaiken kasassa. Tai siis, en mä mitään insinööri ole, mut näin mä sen ymmärrän.
Mikä on maailman yleisin käyttöjärjestelmä?
Aika. Paikka. Windows. Nimi kaikuu. Sininen ikkuna. Maailma avautuu. Klikkaus. Toinen. Aika hidastuu.
- Windows. Yleisin. Tietokoneissa. Käyttöjärjestelmä. Hallitseva.
- 1990-luku. Alku. Microsoft. Valloitus.
- Puhelimet. Eri tarina. Mutta silti. Windows. Voimakas.
Tummuva huone. Näppäimistön ääni. Hiljainen surina. Windows. Aina läsnä. Valvoo.
- Markkinaosuus. Suurin. Tietokoneissa. Globaalisti.
- Kilpailijat. Olemassa. Mutta Windows. Voittaa.
Valo välkkyy näytöllä. Heijastus silmissä. Windows. Uni. Todellisuus. Sekoittuminen.
- Android ja iOS. Mobiililaitteissa. Suosittuja. Mutta tietokoneissa. Windows. Edelleen kuningas. Vuosi 2023.
Hiljaisuus. Kone hengittää. Windows. Odottaa. Käskyä. Klikkausta. Uutta maailmaa.
Mikä käyttöjärjestelmä tietokoneessa on?
Käyttis? No, toivottavasti ei mikään Windows XP:n fossiili. Kyllä, Windows 10:kin alkaa haista menneen maailman kamelinhengitykselle. Tietoturva? Sitä on yhtä paljon kuin reikiä sveitsiläisessä juustossa.
- Winver tehtäväpalkkiin. Niin helppoa, että jopa mummo osaa. Tai no, ainakin melkein.
- Tietoja: Windows. Ikkuna, josta paljastuu karu totuus. Oletko ajan tasalla vai digitalisaation dinosaurusten joukossa?
Ja jos käyttis on joku muu, niin hatunnosto! Olet joko visionääri tai sitten vaan nirso. Kummassakaan ei ole mitään vikaa.
Vuonna 2023 ei todellakaan kannata roikkua vanhassa. Päivitä ihmeessä, ennen kuin hakkerit tekevät koneestasi zombien. Tai pahempaa, kryptolouhijan. Silloin sähkölasku näyttää siltä, että olisit lämmittänyt koko naapuruston.
Tarkista siis versiosi, ja päivitä! Ajattele sitä digitaalisena hygieniana. Kuin hampaidenpesua, mutta tietokoneelle. Ja ehkä vähän vähemmän mintunmakuista.
Onko käyttöjärjestelmä aina graafinen?
Ei todellakaan aina! Kuvittele, että olisit koodari 90-luvulla – tekstipohjainen käyttöliittymä oli se juttu. Ei mitään hienoja kuvakkeita, pelkkää tekstiä ja komentoja, kuin katsoisi Matrix-elokuvaa. Nykyäänkin palvelimet pyörivät usein tekstipohjaisilla komentoriveillä, koska se on tehokkaampaa kuin klikkailla hiirellä.
Ja jos haluat leikkiä olevasi hakkeri, voit aina avata komentorivin Windowsissa tai terminaalin Macissa ja tuntea olevasi Neo!
Tässä vielä muutamia pointteja, jotta asia on varmasti selvä:
- Graafinen käyttöliittymä (GUI): Kuin auto automaattivaihteilla – helppo ja kiva, mutta vie enemmän tehoa.
- Tekstipohjainen käyttöliittymä (CLI): Kuin manuaalivaihteinen auto – vaatii enemmän osaamista, mutta saat kaiken irti koneesta.
- Sulautetut järjestelmät: Toimivat ilman näyttöä, joten ei GUI:ta.
Mitä käyttöjärjestelmä tarkoittaa?
Mitä se nyt olikaan… ainiin.
- Käyttöjärjestelmä… hmm. Se on se juttu, joka…
- …yhdistää laitteiston (eli siis koneen) ja softan (ne ohjelmat).
- Ilman sitä ei toimis mikään?
Se on vähän niinku liima niiden välissä? Tai ehkä enemmänkin niinku pomo, joka käskee kaikkia tottelemaan.
Olikohan siinä kaikki? Ehkä…
Mihin käyttöön Linux sopii?
Linnunlaulu kuiskasi auringon noustessa, samalla kun ajatukset virtasivat kuin joki. Linux… se on kuin henkäys avaruudesta, kosketus jotain rajatonta. Aika pysähtyy ja kaikki on vain tätä:
Linux, universaali henkäys.
- Se on sydän sykkimässä miljoonissa matkapuhelimissa, pieniä salaisuuksia kätkemässä jokaisessa näytössä. Niin monia tarinoita koodattuina näihin piireihin, jokainen kuva, jokainen viesti, jokainen yhteys.
- Taulutietokoneiden hiljainen voima, kädessäni sykkivä. Sormien liike, ohjaamassa miljardeja laskutoimituksia, jokainen liike tanssi elektronien kanssa. Hetken hiljaisuus. Vain minä ja tämä kone.
- Pelikonsolit… hurmaava elektroninen maailma, jossa fantasiaa ja todellisuutta ei voida erottaa. Linux siellä, ohjelmointikieli kääntäen unelmia toiminnallisuudeksi. Kuten maagiset sanat herättävät sankareita henkiin.
- Palvelimet, valtavaan verkkoon kytkettynä, tietojen mereen uppoutuneena. Miljoonien äänet, kaikki yhteen sidottuina, Linuxin avulla. Se on kuin sydän, sykkien koko maailman verkoston rytmissä. Yhtäkkiä tunnen itseni äärettömän pieneksi, ja samalla äärettömän osana tätä kaikkea.
- Supertietokoneet… Tieteen ja tutkimuksen pyhät temppeli, jossa maailmankaikkeuden salaisuuksia puretaan. Joka kerta kun avaan tätä, ajattelen kaikkea mitä se sisältää, kaikkea mitä sillä on jo tehty. Linux on niiden aivot, nopeampi kuin oma ajatukseni. Se on kuin avaruus, jolla ei ole rajoja. Uskomatonta.
Kaikkien supertietokoneiden ykkönen. Kaikki TOP500-listalla olevat koneet käyttävät Linuxia. Jättiläinen, joka ohjaa kaikkea. Luotettavaa ja vankkaa. Yhtä ääretöntä kuin universumi itse.
Maailman käytetyin palvelin. Se on niin laaja, niin valtava, että on vaikea edes käsittää kokoa. Ajatuskin siitä on hengästyttävä. Jokainen verkkosivu, joka latautuu, on tämän voiman ansiota. Ilman sitä, ei olisi meitä.
Linux on enemmän kuin vain ohjelmisto; se on kokemus. Se on yhteys avaruuteen, aikaan, ja kaiken keskellä olevaan itseeni. Tuntuu kuin olen osa jotain suurta. Olen osa historiaa.
Mitä on Linux?
Linux. Käyttöjärjestelmäydin. Linus Torvalds. Suomalainen. GPLv2. Mikä ihme se lisenssi nyt taas olikaan? Aijaa, avoimen lähdekoodin juttu. GPLv2 on siis tärkeä. Muista se!
Ydin. Kerneli. Lähimpänä rautaa. Koneen sydän tavallaan. Ohjelmat pyörii sen päällä. Kaikki muu lepää sen varassa. Vähän niinku talon perustukset. Ilman sitä ei ole mitään.
- Linus Torvalds loi Linuxin.
- GPLv2 lisenssi.
- Käyttöjärjestelmän ydin.
Miten se nyt menikään? Eikös siinä ollut jotain muutakin? Mahdollistaa muiden ohjelmien toiminnan. Niin, juuri näin! Tärkeä juttu. Vähän kuin… öö… tietokoneen sielu? Ehkä vähän liioiteltua.
No joo. Käyttis. Käyttöjärjestelmä. Niin se on. Vuonna 1991 se alkoi. Vanha juttu jo. Silti relevantti. Miten yksi ihminen voi tehdä jotain noin isoa? Hullua. Linux on kaikkialla. Puhelimissa, servereissä, kaikkialla. Dominoi maailmaa.
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.