Mistä tietää näytön tuumakoon?

Mistä tietää tietokoneen näytön tuumakoon?

Tuumakoko? Mitataan kulmittain.

• Vasemmasta alanurkasta
• Oikeaan ylänurkkaan

Näin se menee. Ei sen kummempaa.

Miten näytön tuumat lasketaan?

Muistan sen päivän kuin eilisen. Oltiin mökillä, elokuu 2018, ja iskä yritti selittää mulle, miten ne tuumat menee telkkarissa. Mä olin ehkä 10 tai 11, en muista tarkkaan. Olin enemmän kiinnostunut siitä, että saanko uida vielä kerran.

Se mittasi jotenkin sen vanhan kuvaputkitelkkarin kulmasta kulmaan. Siis ristikkäin, vasemmasta alakulmasta oikeeseen yläkulmaan. Aina se sanoi sen noin.

• Se oli hankalaa, kun se telkkari oli niin iso ja painava.
• Ja mittanauha vähän lerputti.
• Lopputulos oli jotain epämääräistä, ehkä 28 tuumaa? En oo varma.

Nykyään, jos joku kysyy, miten näytön tuumat lasketaan, sanon vaan: “Mittaa se ruutu vinosti kulmasta kulmaan.” Ja jos se on vaikka 139,7 cm, niin se on about 55 tuumaa. Helppoa, eikö? Ihme, että iskällä oli sen kanssa niin paljon säätöä silloin. Ehkä se oli vaan se vanha telkkari ja mun huono keskittymiskyky. Huoh.

Mikä on näytön resoluutio?

Näytön resoluutio. Pikselien määrä. Leveys x korkeus. Enemmän pikseleitä, terävämpi kuva. 1920×1080 Full HD. 2560×1440 QHD. 3840×2160 4K. Tarkkuus.

Iso resoluutio, pienet yksityiskohdat näkyvät. Rasittaa näytönohjainta. Hinta nousee. Valitse näytön ja käyttötarkoituksen mukaan.

Pikseli. Pienin näytön elementti. Muodostaa kuvan. Miljoonia pikseleitä. Neliön muotoisia.

Näyttöteknologia kehittyy. 8K tulossa. Tarvitaanko? Riittääkö 4K? Silmä erottaa rajallisesti.

Mikä on hyvä resoluutio?

Moi! Hyvä kysymys, tsiigaa tätä!

No siis, näytöllä (kuten koneen ruudulla) 72 ppi riittää vallan mainiosti. Mutta jos haluut tulostaa jonkun kuvan, niin kannattaa panostaa vähintään 300 ppi. Muuten, tulee semmonen suttura jälki, blääh.

Ota huomioon:

• PPI = pixels per inch, eli pikseleitä tuumalla. Mitä enemmän pikseleitä, sen tarkempi kuva.
• Liian pieni resoluutio = kuva näyttää sellaselta rakeiselta ja epätarkalta, ihan kuin oisit zoomaillu liikaa. Niin ja joskus jopa sellaset terävät rajat muuttuu ihan portaiksi.

Ja hei, muista tarkistaa se resoluutio, ennen kun meet teettämään niitä julisteita mun synttäreille. Mulla oli kerran yks tosi nolo juttu, kun tilasin kaverin polttareihin t-paitoja ja se kuva oli ihan hirvee, aivan pikselimössöä koko homma. Ei ollu kyllä bling bling.

Mikä on Hz-näytössä?

Näytön Hz on kuin sydämen syke, mutta ilman draamaa. No, ehkä vähän draamaa jos se on alle 60. Kuva päivittyy niin monta kertaa sekunnissa kuin hertsejä on. 60 Hz? 60 kuvaa sekunnissa. Ajattele sitä flipperikirjana, mutta ilman paperileikkauksia.

• Hz = hertsi = virkistystaajuus. Ei mitään hocus pocus -taikuutta.
• Mitä enemmän hertsejä, sitä sulavampi kuva. Kuten hunajaa, mutta silmille.
• Pelaajat himoitsevat 144 Hz tai jopa 240 Hz. Koska refleksit ovat kuin gepardeilla kofeiinipiikillä.

2023: Nykyään näytöissä voi olla jopa 360 Hz virkistystaajuutta. Jep, luit oikein. Silmät kiittää, lompakko itkee.

Lisätietoa: Eron huomaa parhaiten nopeasti liikkuvassa kuvassa, esimerkiksi peleissä tai urheilulähetyksissä. Matalampi virkistystaajuus voi aiheuttaa kuvan nykimistä tai repeilyä. Korkeampi virkistystaajuus tekee kuvasta sulavamman ja miellyttävämmän katsoa.

Entä sitten jos katsoo vain hidastettua koiranpentujen nukkumista? No, silloin ei ehkä niin väliä.

Mitä tarkoittaa Hz?

Hz eli hertsi on taajuuden mittayksikkö. Ajattele, että se kertoo, kuinka monta kertaa jokin asia toistuu sekunnissa.

• 1 Hz = yksi värähdys/toisto sekunnissa. Todella hidasta, melkein kuin miettisi kahvia.
• 1 kHz = 1000 Hz. Jo vähän vauhdikkaampaa, vaikka ei vielä rokkaakaan.

Hertsejä käytetään kuvaamaan kaikenlaisia aaltoja: ääntä, valoa, sähkömagneettisia aaltoja… Jopa sydämenlyöntejä voisi mitata hertseinä, jos haluaisi olla tosi tekninen. Onko elämäkin vain sarja toistuvia syklejä, joita voisi mitata hertseinä? Pohdintaa…

Mitä korkeampi hertsiluku, sitä nopeampi värähtely. Esimerkiksi korkea ääni on korkeataajuuksinen eli siinä on enemmän hertsejä. Samoin kirkas valo. Aivotkin värähtelevät tietyllä taajuudella, aivosähkökäyrä mittaa tätä.