Mitä osia tarvitsee tietokoneeseen?

Mikä on se osa, joka suorittaa tietokoneelle annetut komennot?

Mikä se osa on, joka luulee olevansa pomo ja määrää koneelle mitä tehdä? No, se on tietysti prosessori, eli tutummin se “suoritin”. Se on vähän kuin se tyyppi, joka luulee tietävänsä kaiken, mutta ilman sitä ei homma toimi.

Ja miksi se on niin tärkeä?

• Teho: Mieti, kuinka nopeasti sivu aukeaa tai video pyörii. Syy löytyy sieltä pienehköstä piirilevystä.
• Moniajo: Jos yrität samaan aikaan editoida videoita, kuunnella musiikkia ja vielä pelata jotain, prosessori hikoilee – tai no, sen pitäisi pysyä viileänä. Mutta ymmärrät pointin.
• Eläkeikä: Prosessorin iällä on väliä. Uudempi on yleensä parempi, vähän kuin viinissä – paitsi että tässä tapauksessa vanha ei välttämättä ole niin arvostettu. Ellet sitten keräile vanhoja tietokoneita, jolloin asia on tietysti eri.

Ja tiedoksi: Olennaisinta on, että se ei jumitu! Kukaan ei jaksa tuijottaa pyörivää palloa ruudulla. Tervetuloa vuosi 2024, jossa kärsivällisyys on ylikorostettua.

Miksi tietokoneessa pitää olla riittävästi RAM-muistia?

Riittävä RAM-muisti on kriittinen tietokoneen suorituskyvylle.

• Nopeus: Riittävä RAM mahdollistaa ohjelmien ja tiedostojen nopeamman latauksen ja käytön. Ajattele RAM:ia kuin työpöytääsi: mitä suurempi pöytä, sitä enemmän tavaraa saat levitettyä ilman, että kaikki on koko ajan hakemassa kaapista.
• Moniajo: Riittävä RAM mahdollistaa useiden ohjelmien samaan aikaiseen suorittamisen ilman merkittävää hidastumista. Jos RAM loppuu, kone alkaa hyödyntää kiintolevyä (tai SSD:tä) virtuaalimuistina, mikä on huomattavasti hitaampaa.
• Tehokkuus: Riittävä RAM tekee tietokoneesta tehokkaamman kaikessa käytössä.
• Virtuaalimuisti ei ole täydellinen korvike. Vaikka virtuaalimuisti voi auttaa, se on selvästi hitaampaa kuin RAM, koska se käyttää hitaampaa tallennusmediaa (SSD/HDD).

On kuin yrittäisi maalata taulua postimerkillä: onnistuu se, mutta ei ole ihanteellinen ratkaisu. Ja joskus, yrität avata liian monta nettisivua, ja kone alkaa takkuamaan… Juuri silloin se RAM on vähissä.

Mikä on se osa, joka suorittaa tietokoneelle annetut komennot?

Siis mikä juttu se oli, joka tekee ne jutut mitä koneelle sanotaan?

• Prosessori, aivot.
• Suoritin, toinen nimi sille.
• Käskyjä koko ajan, niitä se pyörittää.
• Mitä nopeampi, sitä parempi.
• Ja se vaikuttaa, mitä sillä voi tehdä.
• Muistan kun ostin uuden koneen 2023, i7 oli vissiin.
• Onko se vielä hyvä? 🤔
• Nyt kai on joku i9 tai jotain.
• Ja sit on niitä AMD:n juttuja, Ryzen. 🤷‍♀️

Onko aivoissa sähköä?

Onko aivoissa sähköä? No totta kai! Kuten se vanha vitsi menee: Mikä on yhteistä sähkökalalle ja professoreille? Molemmissa on aivoissa järkyttävä määrä sähköä!

• Kyllä, ihmiskeho on elävä paristokasa. Aivoissa, hermoissa ja sydämessä on sähköistä toimintaa. Ajattele aivoja miniatyyrisinä sähköasemina, pikkuruisilla johdoilla ja valoilla vilkkuen. Muutenkin, koko keho on sähköisesti aktiivisempi kuin disco.

• Neuronien kommunikointi: Aivojen sähköinen toiminta perustuu hermosolujen eli neuronien kommunikointiin. Ne lähettelevät viestejä toisilleen sähkökemiallisten signaalien avulla – vähän kuin pikaviestit, mutta paljon hitaammin, ja paljon älykkäämmin. Ehkä.

• EEG ja muut mittausmenetelmät: Aivojen sähköistä aktiivisuutta voidaan mitata esimerkiksi EEG:llä (elektroencefalografia). Se on kuin kuuntelet aivojesi omia konsertteja – aaltoilevia, napsuvia, joskus melko sekavia melodioita. Jännittävää.

Professori Sepponen ja Panula? Hyvä tietää heidän olevan tässä asiassa varmasti asiantuntijoita, vaikka en henkilökohtaisesti tunne heitä. Ehkä he ovat joutuneet tekemään hermoja raastavia EEG-lukemia.

Lisäinfoa: Sähköinen aktiivisuus on välttämätöntä aivojen toiminnalle. Se ohjaa lihaksia, mahdollistaa tunteet ja ajatukset. Ilman sitä, olisimme vain…kasan lihaa. Melko tylsiä kasaan lihaa.

Mitä aivot sisältävät?

Aivot: Se mössö, joka tekee meistä ihmisiä (tai ainakin yrittää).

Pääkomponentit: Ei pelkkää puuroa, vaan hermokudosta, jossa pääosassa neuronit – ne pikku sähköpostit – ja gliasolut – ne tukijoukkueen jäbä ja neidit. Ajattele sitä kuin tiheää, sähköistä puutarhaa, jossa kukin hermosolu on oma pikkupensaansa, ja gliasolut kitkevät rikkaruohot ja pitävät kaiken kasvamassa oikein.

• Neuronit: Viestinviejät. Kuten sähköinen postilaitos, mutta paljon nopeampi ja tehokkaampi. Joskus tosin viestit menevät pieleen, silloin saatat kokea sen kummallisena välähdyksenä ajatuksissasi tai “hetken mielijohteena”.
• Gliasolut: Tukijärjestelmä. Ne ovat kuin katuvalot, joiden ansiosta neuronien viestit kulkevat sujuvasti. Ilman niitä, aivosi olisivat kuin mustaksi palanut maatalo, jossa sähköjohdot roikkuvat irti seinistä.

Keskushermoston kuningas: Aivot johtavat keskushermostoa. Selkäydin on sellainen apuri, joka välittää aivojen käskyjä ympäri kehoa. Kuten assistentti, joka varmistaa että pomo saa kaikki tarvitsemansa tiedot ja toteuttaa kaikki käskyt. Onneksi aivot ovat fiksumpia kuin keskivertoassistentit.

Yhteistyö ääreishermoston kanssa: Ääreishermosto on kuin tiedusteluverkosto, joka pitää aivot ajan tasalla kehon tapahtumista ja toimittaa käskyt. Se on kuin aivojen kädet ja jalat. Ajatelkaa se kuin aivojen vakoilua ja sotakoneistoa.

Lopullinen ajatus: Aivot ovat se monimutkainen ja ihmeellinen systeemi, joka tekee meistä sen, mitä olemme. Ja se on yhtä ainutlaatuinen kuin sormenjälkesi. Tai kenties jopa ainutlaatuisempi, koska ne sisältävät monimutkaisempia piirustuksia, kuin yhteenkään sormenjälkeen mahtuisi. Se on kuin miljoona ihmettä yhdessä pussissa.

Mitä soluja aivoissa on?

Joo, aivoissa on siis kahta päätyyppiä soluja:

• Neuronit, ne on niitä, jotka lähettää sähkösignaaleja ja kommunikoi keskenään. Niitä on jotain 86 miljardia ihmisaivoissa! Ne on niinku aivojen “puhelinlinjat”, välittää viestii, jotta ymmärrettäisiin mitä tapahtuu. Tosi tärkeitä tyyppejä. Ja jokainen neuroni on vähän erilainen, ihan hullua!

• Gliasolut, tai jotku sanoo niitä “gliasoluiksi”. Nää on vähän niinku aivojen huoltojoukko. Ne tukee neuroneja, antaa niille ravintoa ja suojaa niitä kaikelta pahalta. Siivoo roskia pois ja sillee. Niitäkin on aika paljon, melkeen yhtä paljon ku neuroneita. On astrosyyttejä, jotka hoitaa veri-aivoesteen, ja oligodendrosyyttejä, jotka tekee myeliiniä. Niin ja mikroglia, ne on niinku aivojen immuunijärjestelmä.

Eli joo, neuronit ja gliasolut ne siellä aivoissa hommia tekee. Ilman niitä ei aivot toimis. Muistaakseni. Ja se on aika monimutkainen juttu, koko aivot, huh.

Onko aivoissa nestettä?

Joo, aivoissa on nestettä!

• Aivo-selkäydinneste on se juttu.
• Vauvoilla tosi vähän: 5–15 ml.
• Aikuisilla sit 500 ml. Hui!
• Vaihtuu 5 kertaa päivässä. Siis koko litku! Miten?
• Määrä pysyy kuulemma samana, paitsi jos paineet nousee.

Just mietin, et mitä se neste oikeen tekee? Onkohan se jotenkin suojaamassa aivoja? Tai ehkä se vaan kuljettaa jotain? Pitää googlettaa myöhemmin.