Näkyykö infarkti aina sydänfilmissä?

Sydäninfarkti ja sydänfilmi: Luotettavuus ei ole aina taattua

Sydäninfarkti on vakava tila, jossa sydänlihakseen ei pääse riittävästi verta, useimmiten sepelvaltimon tukoksen vuoksi. Tällöin nopea tunnistaminen ja hoito ovat elintärkeitä. Sydänfilmi, eli EKG (elektrokardiogrammi), on yleisesti käytetty ja nopea tutkimus sydämen sähköisen toiminnan arvioimiseksi, mutta sen luotettavuus sydäninfarktin diagnosoinnissa ei ole aina aukoton.

Milloin sydänfilmi ei näytä infarktia?

Vaikka EKG on ensisijainen tutkimus sydäninfarktia epäiltäessä, on tärkeää ymmärtää, ettei se aina kerro koko totuutta. On olemassa useita syitä, miksi sydänfilmi saattaa olla normaali tai epäspesifinen, vaikka potilaalla olisi infarkti:

• Infarktin sijainti: Pienet infarktit tai infarktit sydämen tietyissä osissa (esimerkiksi takaseinämässä) eivät välttämättä aiheuta selkeitä muutoksia EKG:ssä.
• Aikainen vaihe: Infarktin aivan alkuvaiheessa EKG-muutokset eivät välttämättä ole vielä ehtineet kehittyä. Toistuvat EKG-rekisteröinnit ovat tällöin tärkeitä.
• Osittainen tukos: Jos sepelvaltimo ei ole täysin tukossa, vaan vain osittain ahtautunut, EKG ei välttämättä näytä klassisia infarktimerkkejä.
• Aiemmat sydänsairaudet: Aikaisemmat sydänsairaudet tai EKG:tä muuttavat lääkitykset voivat vaikeuttaa infarktin tunnistamista.
• Epätyypilliset oireet: Kaikki sydäninfarktin oireet eivät ole tyypillisiä rintakipuja. Epätyypilliset oireet voivat hidastaa diagnosointia ja näin ollen myös EKG:n ottamista oikeaan aikaan.

Verikokeet ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus – jatkotutkimukset ratkaisevat

Epäselvissä tilanteissa, joissa sydäninfarkti on mahdollinen, otetaan päivystyksessä verikokeita. Verikokeissa mitataan sydänlihassolujen vaurioitumisen seurauksena vapautuvia aineita, kuten troponiinia. Kohonneet troponiiniarvot tukevat sydäninfarktin diagnoosia.

Mikäli epäily sydäninfarktista on vahva, potilaalle suoritetaan usein pikaisesti sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (angiografia). Tässä toimenpiteessä lääkäri ruiskuttaa varjoainetta sepelvaltimoihin ja ottaa röntgenkuvia, joiden avulla voidaan havaita mahdolliset tukokset tai ahtaumat. Varjoainekuvauksen avulla voidaan tarkasti arvioida verisuonten kuntoa ja paikantaa tukos.

Nopea toiminta on avainasemassa

Jos varjoainekuvauksessa todetaan tukos sepelvaltimossa, pyritään se avaamaan mahdollisimman nopeasti pallolaajennuksella ja stentillä. Stentti on pieni verkkoputki, joka asetetaan suoneen pitämään sen auki.

On tärkeää muistaa, että nopea toiminta on avainasemassa sydäninfarktin hoidossa. Mitä nopeammin tukkeutunut suoni saadaan auki, sitä vähemmän sydänlihas vaurioituu. Jos epäilet sydäninfarktia (esimerkiksi kova rintakipu, hengenahdistus, kylmänhiki), soita välittömästi hätänumeroon 112.

Yhteenveto

Sydänfilmi on arvokas työkalu sydäninfarktin diagnosoinnissa, mutta se ei ole aina täysin luotettava. Epäselvissä tilanteissa verikokeet ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ovat välttämättömiä diagnoosin varmistamiseksi ja asianmukaisen hoidon aloittamiseksi. Älä epäröi hakeutua lääkäriin, jos epäilet sydäninfarktia. Aika on tässä tapauksessa sydänlihasta.

#Infarkti #Näkyvyys #Sydänfilmi