Mitä voin tehdä luonnon hyväksi?

15 näyttökertaa

Luonnon hyväksi:

  • Kuluta harkiten: Vähennä ylikulutusta säästääksesi luonnonvaroja.
  • Syö kestävästi: Valitse ympäristöystävällisiä ruokia.
  • Liiku vastuullisesti: Kunnioita luontoa retkilläsi.
  • Osallistu talkoisiin: Auta luontoa käytännön toimilla.
  • Luo pihasta paratiisi: Suosi luonnon monimuotoisuutta.
  • Jaa tietoa: Kannusta muitakin toimimaan!
Palaute 0 tykkäykset

Mitä tehdä luonnon puolesta?

Mitä mä teen luonnon puolesta? No, mietippä, ihan ekana vähemmän shoppailua! Turha krääsä kuormittaa.

Syön mieluummin lähellä tuotettua, se on ihan eri juttu kuin ne kaukaa rahdatut. Esimerkiks’ meidän torilta saa parasta.

Metsässä samoilu on parasta, mutta aina roskat pois. Muista, älä jätä mitään jälkeesi.

Oon ollu muutamissa siivoustalkoissa, niissä näkee konkreettisesti, mitä ihmiset luontoon jättää. Harmittaa!

Pihasta oon yrittäny tehdä kukkivan keitaan, niille pienille pörriäisille.

Ja hei, kavereillekin on hyvä muistuttaa, et luonto on tärkeä. Pienistä puroista syntyy iso joki!

Mitä on luontokato?

Luontokato… se sana on jotenkin kylmä ja pelottava. Muistan sen hetken, kesäkuussa 2023, kävelin lapseni kanssa Vantaanjoen varrella, lähellä Tikkurilaa. Aina ennen oli siellä niin paljon perhosia, sudenkorentoja, lintuja. Nyt oli hiljaista. Todella hiljaista. Muutama kärpänen, se oli kaikki.

Lapseni kysyi, missä muut perhoset ovat. En osannut vastata. Tunsin voimakasta surua, syvää pettymystä. Se oli kuin pieni pala lapsuudesta katosi.

Luontokato on sitä, että luonto hiljenee. Se ei ole vain jokin abstrakti tieteellinen termi. Se on konkreettinen kokemus, joka koskettaa jokaista meitä.

  • Laululintujen määrä on vähentynyt dramaattisesti.
  • Perhosia on entistä vähemmän.
  • Joki ei ole enää yhtä elävä kuin ennen.
  • Luonto ei enää tarjoa samaa rikkautta.

Se on kuin osa sielusta katoaisi. Tämä hiljainen kuolema on paljon pelottavampaa kuin mikä tahansa hurrikaani tai maanjäristys. Sillä on pysyvät seuraukset. Se vaikuttaa meihin ja tuleviin sukupolviin. Tiedän että luontokato tapahtuu kaikkialla Suomessa ja se jatkuu. Olen peloissani. Tämä on meidän kaikkien yhteinen ongelma. Meidän on tehtävä jotain. Nyt.

Miten voin suojella luontoa?

Miten pelastaa pallo, ettei se lämpeä liikaa? No, ei tarvitse ryhtyä miksikään supersankariksi, vaikka se olisikin aika jees. Tässä vinkkejä, kuin mummon neuvoja flunssaan:

  • Öljynporauslautat hylkyyn! Fossiiliset polttoaineet on niin eilispäivää. Kuvittele, ne on kuin ysärin neonvärit – ei enää cool.
  • Aurinko, tuuli ja vesi, niistä virtaa! Uusiutuva energia on kuin ilmainen lounas, paitsi että tässä tapauksessa se on koko planeetalle. Ja hei, tuulimyllyt on aika makeita, eikö?
  • Säästä sitä energiaa, hyvä ihminen! Sammuta valot, kun lähdet huoneesta. Se on kuin lopettaisit turhan juoruilun – säästät energiaa ja hermoja.
  • Sähköpotkulauta vai Tesla? Sähkövehkeet on in, bensa-auto on out. Jos oot rikas, osta Tesla, jos et, niin potkulauta riittää. Pääasia, että päästöt vähenee.
  • Metsät kunniaan! Metsäkato on kuin kaljuuntuisi – ei kiva. Istuta puita, se on kuin antaisit planeetalle uuden tukkapehkonsa.
  • Syö järkevästi! Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia. Se on kuin dietillä olisit, mutta planeetan hyväksi.

Ja hei, ihan oikeesti, noi hommat on tärkeitä. Tässä vähän taustaa, jos kiinnostaa:

  • Fossiilisista polttoaineista luopuminen: Hiilidioksidipäästöjen pääsyyllinen on fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun, polttaminen energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Vaihtoehtoina on siirtyä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin energialähteisiin.
  • Kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö: Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, maalämpö ja biomassa. Niiden avulla voidaan tuottaa sähköä, lämpöä ja liikennepolttoaineita ilman fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä. Suomessa uusiutuvan energian osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
  • Energian säästö ja energiatehokkuus: Energian säästö tarkoittaa energiankulutuksen vähentämistä esimerkiksi käyttämällä vähemmän sähköä ja lämpöä. Energiatehokkuus tarkoittaa saman hyödyn saamista pienemmällä energiamäärällä, esimerkiksi käyttämällä energiatehokkaita laitteita ja rakennuksia.
  • Liikenteen sähköistäminen: Liikenteen päästöjä voidaan vähentää siirtymällä sähköautoihin, sähköbussiin, sähköpyöriin ja muihin sähköisiin kulkuneuvoihin. Sähköautot eivät tuota pakokaasupäästöjä, ja niiden päästöt ovat pienemmät, jos sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.
  • Metsäkadon pysäyttäminen: Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Metsäkato vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja vähentää maapallon kykyä sitoa sitä. Metsiä on suojeltava ja niitä on hoidettava kestävästi.
  • Luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen: Hiilinieluja voidaan kasvattaa esimerkiksi ennallistamalla soita, lisäämällä metsien kasvua ja käyttämällä maatalousmenetelmiä, jotka sitovat hiiltä maaperään.
  • Ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus: Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat merkittäviä päästöjä. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi syömällä vähemmän lihaa, suosimalla kasvisruokaa, vähentämällä ruokahävikkiä ja tuottamalla ruokaa kestävästi.

Mistä luontokato johtuu?

Okei, tässä tulee vastaus luontokatoon, tyylillä, joka on yhtä terävä kuin kirjailijan kynä ja yhtä nokkela kuin stand-up koomikon heitto:

Luontokato, tuo ekologisen Titanicimme jäävuori, johtuu meistä ihmisistä. Tai tarkemmin sanottuna, siitä, että olemme kuin teinejä, joilla on luottokortti: kulutamme enemmän kuin tienaamme – tai tässä tapauksessa, kuin maapallo pystyy tuottamaan.

  • Väestönkasvu: Meitä on kuin sieniä sateella! Ja jokainen sienipäinen tyyppi haluaa oman palan piirakkaa (tai siis, maapalloa).
  • Ylikulutus: Meillä on enemmän tavaraa kuin tilaa. Ostamme, kulutamme ja heitämme pois kuin se olisi olympialaji.
  • Vaikutukset: No, onhan se vähän huono juttu, että terveys, talous ja turvallisuus ovat uhattuna. Mutta hei, ainakin meillä on uudet lenkkarit!

Onko toivoa? Ehkä. Jos lopetamme teeskentelemästä, että maapallo on loputon buffetpöytä, ja alamme käyttäytyä kuin vastuulliset aikuiset. Mutta ei kannata pidättää hengitystä.

Pieni lisähuomio: Tiesitkö, että luontokato vaikuttaa myös mielenterveyteen? Ehkä siksi, että syvällä sisimmässämme tiedämme, että olemme sössimässä kaiken. Ja mikä pahinta, olemme maksamassa siitä helvetin kalliisti.

Mikä vähentää biodiversiteettiä Suomessa?

Okei, tässä tulee. Mitenköhän tän nyt muotoilis…

  • Elinympäristöjen tuhoutuminen: Eli siis metsien hakkuu, soiden kuivaus ja rakentaminen. Ärsyttävää, kun ei tajuta, että eläimet tarvii jonkun paikan missä asua! Ihan perusjuttuja.

  • Luonnonvarojen ylikulutus: Kalaa vedetään merestä ihan liikaa, metsiä kaadetaan, eikä mietitä yhtään kestävää kehitystä. Miksi ei voida elää luonnon ehdoilla?

  • Haitalliset vieraslajit: Joku supikoira tai jättiputki, jotka syrjäyttää meidän omat lajit. Kenen idea oli tuoda niitä Suomeen? Ei ainakaan mun.

  • Saasteet: Ilmansaasteet, vesien saastuminen, ihan hirveetä myrkkyä joka paikassa. Se on ihan sairasta miten ihmiset saastuttaa!

  • Ilmastonmuutos: No tää on sit se iso juttu. Lämpenee, tulee kuivuutta, tulvia… Kaikki ihan sekaisin. Onneks sentään tuli lunta tänä vuonna. Mitenköhän ens vuonna? Mitäköhän mun lapset sanois… Jos niitä tulee?

#Kestävä #Luonto #Ympäristö