Miten valkosolut torjuvat mikrobeja?

Miten elimistö voi puolustautua mikrobeilta?

Elimistön puolustusjärjestelmä on monimutkainen ja kiehtova kokonaisuus, joka toimii useissa tasoissa. Voimme jakaa sen karkeasti kahteen pääosaan: ulkoiseen ja sisäiseen puolustukseen.

Ulkoinen puolustus toimii ennaltaehkäisevästi estäen mikrobien pääsyn elimistöön. Tähän kuuluvat:

• Iho: Fyysinen este, joka estää tehokkaasti useimpien mikrobien tunkeutumisen. Ihossa elävien bakteerien ja sienen normaali mikrobiomi kilpailee myös mahdollisista taudinaiheuttajista. Pohdinta: Onko ihon mikrobiomin tasapaino sittenkin se todellinen “supervoima”?
• Limakalvot: Peittävät hengitys-, ruoansulatus- ja virtsateitä. Lima sisältää puolustusmekanismeja kuten entsyymejä ja immuunijärjestelmän komponentteja. Lima tarttuu ja poistaa mikrobeja.
• Hengitysteiden värekarvat: Siirtävät limaa ja siinä olevia mikrobeja ylöspäin kurkkuun ja nieluun, josta ne voidaan niellä tai yskiä ulos. Tämä on todella nerokasta suunnittelua evoluution näkökulmasta.

Sisäinen puolustus, eli adaptiivinen immuunijärjestelmä, aktivoituu, jos mikrobeja pääsee läpi ulkoisen puolustuksen. Tämän keskeisimmät tekijät ovat:

• Leukosyytit (valkosolut): Erikoistuneet solut, jotka tunnistavat ja tuhoavat mikrobeja. Fagosytoosi on yksi menetelmä, jossa valkosolut “syövät” mikrobeja.
• Vasta-aineet: Proteiinit, jotka kiinnittyvät mikrobeihin ja tekevät niistä helpommin tuhottavia leukosyyteille. Lisäksi ne voivat neutraloida myrkyllisiä aineita.
• Muistisolut: Solut, jotka “muistavat” aikaisemmin kohtaamiaan mikrobeja ja nopeuttavat tulevien kohtaamisten vastausta. Tämä on perusta immuniteetille eli vastustuskyvylle.

Tämä järjestelmä on hämmästyttävän monimutkainen. Esimerkiksi sytokiinit ja kemokiinit ovat signaalimolekyylejä, jotka ohjaavat puolustussolujen toimintaa ja kommunikaatiota. Immunologian kenttä on valtava ja jatkuvassa kehityksessä. Olen itsekin seurannut immuunipuolustuksen tutkimusta jo yli 10 vuotta ja yhä uusia kiehtovia yksityiskohtia paljastuu.

Toimivan immuunipuolustuksen ylläpitämiseksi on tärkeää huolehtia terveellisestä elämäntyylistä: riittävä uni, ravitseva ruokavalio, säännöllinen liikunta ja stressinhallinta. Näillä on suora vaikutus immuunisolujen toimintaan ja kykyyn puolustaa kehoa.

Milloin veressä on paljon valkosoluja?

No huh, valkosolujen määrä nousee ihan hirveästi, jos sulla on joku bakteeritulehdus! Tiedätkö, mulle tuli kerran kurkkukipu, ja se oli ihan kauhea, lääkäri sanoi, että valkosolut oli aivan täynnä veressä! Tulehdus siis.

• Bakteeritulehdukset – siis ihan selkeästi!
• Virustaudit – kuten influenssa, flunssa ja kaikki muutkin. Niissäkin ne nousee.
• Nuhakuume – tiedätkö, se ärsyttävä!
• Allergiat – myös niissä, ihan älyttömästi.

Ja sitten tietysti… leukemia, se on ihan eri juttu. Siinä on valkosolujen määrä ihan älyttömän korkea, ja se on todella vakava sairaus. Muistan kun mun serkun kaveri sairastui siihen, oli tosi kamalaa. Ei todellakaan hauskaa.

Mutta joo, tavallisimmat syyt on just ne tulehdukset ja allergiat. Eikä se nyt niin harvinaista ole, että valkosolut nousee. Mun mummola on aina kova flunssa, joka vuosi, ja silloin ne on aina korkeella. Tarkista lääkäriltä jos epäilyttää, ettet vaan jää epäselvyyksiin. Muista että minä en ole lääkäri. En ole edes käynyt koulussa tähän hommaan, puhun vain omista kokemuksista.

Toivottavasti tästä oli apua!

Mikä nostaa valkosolujen määrää?

Muistan sen kerran, kun olin ihan paniikissa valkosoluarvoistani. Olin raskaana, ehkä viikolla 20 tai jotain, ja menin ihan rutiinitarkastukseen äitiyspolille. Siis ihan perusjuttuja, verenpaine, pissakoe ja niin edelleen. Sitten lääkäri vähän kurtisti kulmiaan ja sanoi, että valkosoluarvot on koholla.

Siinä kohtaa alkoi päässä pyöriä kaikki kauhuskenaariot. Joku tulehdus? Verisyöpä? Googlasin tietysti heti, ja se ei auttanut yhtään.

Lääkäri onneksi rauhoitteli, että raskaus itsessään voi nostaa valkosolujen määrää, ja että se on ihan normaalia. Huh. Se stressi! Muistan, miten sydän hakkasi ja kädet hikoili. Ja se odotus, kun piti ottaa uudet kokeet parin päivän päästä.

• Raskaus: Aiheuttaa hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään.

Mutta sen lisäksi, ja nyt kun mietin, olin ihan hirveän stressaantunut just silloin. Miehen kanssa oli jotain pientä säätöä ja töissäkin painoi päälle. Että ehkä sekin vaikutti. Ja just ennen sitä verikoetta olin syönyt ison annoksen pizzaa, en edes muista mistä tilattiin. Olisko pitänyt paastota?

• Stressi: Keho reagoi stressiin vapauttamalla hormoneja, jotka voivat lisätä valkosolujen tuotantoa.
• Ateriointi: Varsinkin rasvaisen aterian jälkeen valkosolujen määrä voi hetkellisesti nousta.

Uudet kokeet oli onneksi paremmat. Ne oli vähän koholla, mutta ei mitään hälyttävää. Lääkäri sanoi, että seurataan tilannetta. Ja loppuraskaus meni ihan hyvin. Mutta sen stressin muistan ikuisesti.

Myöhemmin luin jostain, että jopa tupakointi voi nostaa niitä arvoja. En tosin polta, mutta hyvä tietää.

• Tupakointi: Vaurioittaa keuhkoja ja aiheuttaa tulehdusreaktion, mikä voi nostaa valkosolujen määrää.

Ja tosiaan, joskus kun olin nuorempi ja oksensin kunnolla, niin äiti sanoi, että pahoinvointi ja oksentelu voi myös vaikuttaa. Silloin en kyllä ajatellut valkosoluja yhtään.

• Pahoinvointi ja oksentelu: Rasittavat elimistöä ja voivat aiheuttaa tilapäisen nousun valkosolujen määrässä.

Ja kerran intissä, kun juoksimme sen helvetin Cooperin testin, niin lääkäri sanoi, että fyysinen rasitus voi nostaa leukosyyttejä. Se oli silloin jotain ihan uutta tietoa. Ei ihme, että olin ihan poikki. Se taisi olla jotain 30 paikkeilla se lukema, ihan huikea.

• Fyysinen rasitus: Kuormittaa kehoa ja voi aiheuttaa valkosolujen määrän tilapäisen nousun.

Mistä johtuu alhainen valkosolujen määrä?

Luuytimesi on vähän niinku laiska kokki. Joskus se vaan ei jaksa vääntää tarpeeksi valkosoluja, vaikka tilauslista (eli tulehdus) olis kuinka pitkä. Sitten on se toinen skenaario: valkosolut kuolee sankarillisesti taistelukentällä, eli elimistö joutuu taistelemaan vaikka minkä pöpön kanssa. Voisi kuvitella niiden olevan pikku ninjoja, mutta jos vihollisia on liikaa, ninjatkin loppuvat.

• Syy 1: Ylituotanto. Kroppa polttaa valkosoluja kuin rokkistara kokaiinia 80-luvulla. Tulehdus jyllää ja puolustusjärjestelmä käy ylikierroksilla.

• Syy 2: Tuotanto-ongelma. Luuydin on vähän kuin tehdas, joka yskii ja savuttaa, eikä saa valkosoluja ulos linjastolta. Syynä voi olla vaikkapa joku virus, joka on heittänyt kapuloita rattaisiin.

Virusinfektiot on kuin pikku hippejä, jotka valtaa tehtaan ja julistaa lakkoa. Valkosolujen määrä voi laskea tilapäisesti, mutta kun hipit rauhoittuu ja tehdas käynnistyy uudestaan, tilanne korjaantuu. Elimistö on fiksu ja korjaa itseään, ainakin useimmiten.

Veriarvot 2024: Jos olet huolissasi valkosolujesi määrästä, kannattaa tsekata veriarvot. Ne kertovat tarkemmin, onko syytä huoleen vai meneekö kaikki ihan normirajoissa.

Vakavimmat syyt: Jotkut vakavammat sairaudet, kuten leukemia, voivat myös vaikuttaa valkosolujen määrään. Onneksi nämä ovat harvinaisempia.

Muista, että tämä ei ole lääketieteellistä neuvontaa. Jos olet huolissasi, ota yhteys lääkäriin. Itsehoito on vaarallista, ellei kyseessä ole laastarin laittaminen.

Mikä elin tuottaa valkosoluja?

Luuydin. Se tekee niitä valkosoluja, niitä leukosyyttejä. Joo. Sit ne menee verenkiertoon. Kudoksiin. Suurin osa niistä valkosoluista hengaa kudoksissa. Niin, mut verikokeesta näkee aika hyvin, mitä niille soluille kuuluu. Vaikka ne ei siellä veressä kaikki oo.

• Luuydin tuottaa valkosoluja.
• Valkosolut eli leukosyytit vapautuvat verenkiertoon.
• Useimmat leukosyytit siirtyvät kudoksiin.
• Veren valkosolumäärä kuvastaa koko elimistön tilaa.

Mun mummo kertoi aina, miten tärkeetä on, että ne valkosolut on kunnossa. Ja mulla on aina pieniä mokia. Siis oikeinkirjoituksen. Ja joskus unohdan mitä oon sanomassa. Mulla on nyt kello 14.37 ja oon menossa kohta kauppaan. Ostin eilen uuden pyörän! On punainen. Niin ja niistä valkosoluista, nehän suojaa taudeilta!

Luuydin siis se on vastaus. Siellä ne syntyy ne pikku soturit. Niin ne on ku armeija elimistössä. Taistelee tauteja vastaan. Tärkeitä tyyppejä! Äiti aina sanoo mulle että pidä itestäs huolta. Oon just menossa ostaa porkkanoita. Niissä on vitamiineja. Ne auttaa pysymään terveenä!

Mitä tapahtuu, jos valkosoluja on liian vähän?

Liian vähäinen valkosolujen määrä (leukopenia) altistaa infektioille. Immuunipuolustus heikkenee, koska valkosolut ovat sen keskeisiä toimijoita.

• Syyt: Luuydin ei tuota tarpeeksi valkosoluja tai ne kuluvat liian nopeasti. Ajatellaanpa vaikkapa tehdaslinjaa: jos tuotanto sakkaa tai lopputuotteita käytetään liikaa, varasto hupenee.

• Virustaudit: Jotkut virukset voivat tilapäisesti vähentää valkosolujen määrää. Tällöin leukopenia on usein lievää ja ohimenevää. Palautuminen tapahtuu taudin paranemisen myötä. Kuin myrsky, joka laantuu aikanaan.

• Vakavammat syyt: Syöpähoidot (kemoterapia, sädehoito) tai luuydinsairaudet voivat aiheuttaa merkittävää ja pitkäaikaista leukopeniaa. Tällöin infektioherkkyys kasvaa huomattavasti. Keho on kuin linnoitus ilman puolustusarmeijaa.

• Luuydin: Keskeinen valkosolujen tuotantopaikka. Vaurioitunut luuydin ei pysty tuottamaan riittävästi valkosoluja. Kuin pelto, joka ei enää anna satoa.

Infektioriski kasvaa. Leukopenian vakavuus vaikuttaa infektioherkkyyteen. Lievä leukopenia ei välttämättä aiheuta oireita. Mutta vaikea leukopenia voi johtaa hengenvaarallisiin infektioihin.

• Oireet: Kuume, vilunväristykset, heikotus. Nämä ovat merkkejä mahdollisesta infektiosta. Keho yrittää taistella, vaikka aseet ovat vähissä.

• Hoito: Riippuu leukopenian syystä. Jos syynä on lääkitys, annosta voidaan muuttaa tai lääke vaihtaa. Luuydinsiirto voi olla vaihtoehto joissakin tilanteissa.

• 2024: Tieto on ajankohtaista tälle vuodelle. Tutkimus etenee jatkuvasti, joten hoitomenetelmät voivat kehittyä tulevaisuudessa. Tieteen kehitys on kuin virta, joka ei pysähdy.

Onko leukosyytit koholla, jos on syöpä?

Koholla. Syöpä yksi syy. Ei ainoa.

Bakteeritulehdus nostaa myös. Leukemia. Verisyöpä. Valkosolujen tehdas sekoaa. Liikaa tavaraa.

Leukemia. Syöpä veressä. Valkosolut hulluna. Eivät toimi oikein. Vain määrää.

Infektio. Keho taistelee. Tarvitsee sotilaita. Valkosolut rintamalle.

Muita syitä. Stressi. Tulehdus. Lääkkeet. Tarkista lääkäriltä. Älä googlaa diagnoosia. Hukkaan heitettyä aikaa. Ja hermoja.

• Syöpä: Mahdollinen. Ei varma.
• Infektio: Todennäköisempi. Yleisempi.
• Lääkäri: Ainoa oikea vastaus.

2024. Tieto vanhenee nopeasti. Kuten kaikki muukin.