Onko metaani kasvihuonekaasu?

Onko metaani vahva kasvihuonekaasu?

Kyllä, metaani on todellakin vahva kasvihuonekaasu. Muistan lukeneeni jostain, että se lämmittää ilmakehää paljon tehokkaammin kuin hiilidioksidi, vaikka sen pitoisuus ilmassa onkin pienempi.

Tuntuu hassulta, kun ajattelee, että meidän oma jätevesijärjestelmäkin tuottaa metaania. Asuin kerrostalossa Helsingissä vuonna 2018, ja silloin puitiin paljon kiinteistön jätevesien käsittelyä. Kustannuksetkin olivat suuret, muistaakseni jotain kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

EU:n luvut hiilidioksidin ja metaanin osuuksista kasvihuonekaasupäästöissä ovat mulle uusia, mutta uskon niiden olevan luotettavia. Yli 12% metaanista on kyllä aika paljon. Itse olen aina ajatellut, että hiilidioksidi on se pääasiallinen ongelma.

Meidän kesämökillä taas on oma komposti, josta tulee myös metaania. Käytin sitä syksyllä 2022, ja muistan miten huomasin sen hajun, aika voimakasta. Nyt yritän olla tarkempi kompostoinnissa, jotta metaanin tuotantoa saataisiin vähennettyä. Pieniä asioita, mutta jokainen tekee oman osansa.

Miksi metaani on haitallista?

Metaani on sikäli ikävä kaasu, että korkeina pitoisuuksina se syrjäyttää happea. Kuvittele itsesi suljettuun tilaan, jossa metaani on vallannut ilman. Ei hyvä!

• Hapenpuute: Tämä on se pääjuttu. Liikaa metaania = liian vähän happea. Taju lähtee ja pahimmassa tapauksessa henki.
• Paleltumat: Nestemäinen metaani on kylmää kuin mikä. Sen höyryt polttavat hengitystiet. Mieti, kuin pakkasessa nuolisi metallitolppaa.
• Syttyvyys: Pieni kipinä, ja metaani leimahtaa. Ei kiva yllätys, jos olet lähellä.
• Ilmastonmuutos: Metaani on ilmastolle pahempi kuin hiilidioksidi. Se lämmittää ilmakehää tehokkaammin.

Metaanin kanssa ei siis kannata leikkiä. Mutta hei, onneksi sitä ei sentään joka paikassa haistele! Filosofinen pohdinta: onko meidän ihmisten taipumus jättää huomiotta näkymättömät vaarat? Ehkä siksi metaani onkin niin salakavala.

Mikä on luonnollinen kasvihuoneilmiö?

Ilmakehä. Suojakerros. Tai pikemminkin lämpöpeitto. Aurinko paistaa, maa lämpiää. Lämpö yrittää karata avaruuteen, mutta ehei, ilmakehä nappaa osan siitä kiinni, kuin kärpäslättikka kärpäsen. Kasvihuoneilmiö on siis kuin maailman paras untuvapeitto, tosin ehkä liiankin hyvä nykyään…

• Auringonsäteily läpäisee ilmakehän. Kuin valo ikkunasta.
• Maa lämpenee ja säteilee lämpöä takaisin. Kuten lämmin leivinuuni.
• Kasvihuonekaasut estävät lämmön karkaamisen avaruuteen. Ikkuna kiinni pakkaspäivänä.

Mutta mitä ovat ne kasvihuonekaasut? No, hiilidioksidi on se kuuluisin konna. Mutta metaani onkin sitten jo melkoinen jättiläinen – 25 kertaa tehokkaampi lämmönvangitsija kuin hiilidioksidi! Ajattele sitä kuin maailman suurimman untuvapeiton täytteenä.

Kasvihuoneilmiö on sinänsä hyvä asia. Ilman sitä maapallo olisi jääkylmä, -18 °C! Ajattele sitä talvipäivänä ilman villapaitaa. Nyt keskilämpötila on +15 °C. Aika mukava ero, vai mitä?

Mutta liika on liikaa. Nyt ihmisen toiminta lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Se on kuin lisäisi kymmenen untuvapeittoa päällekesken. Hiki tulee ja olo on tukala.

Muutama esimerkki kasvihuonekaasuista:

• Hiilidioksidi (CO2)
• Metaani (CH4)
• Dityppioksidi (N2O) – tämä on ilokaasu! No, ei tässä yhteydessä ehkä niin iloinen.

Ja tämä kaikki vuonna 2024. Vieläkö joku väittää, ettei ilmastonmuutos ole totta?

Mitä ovat kasvihuonekaasut?

Yö. Hiljaista. Kasvihuonekaasut. Mietin niitä. Miksi ne vaivaavat minua nyt?

• Vesihöyry. H2O. Niin yksinkertainen. Niin välttämätön. Mutta osa tätä… sotkua.
• Hiilidioksidi. CO2. Autot. Tehtaat. Hengitän sitä ulos. Olen osa ongelmaa.

Tuntuu… raskaalta.

Metaani. CH4. Lehmät. Suot. Kaasua. Oudosti kiehtovaa ja samalla ahdistavaa. Dityppioksidi. N2O. Naurukaasua. Miten jotain niin iloista voi olla osa tätä… synkkää kuvaa. Otsoni. Suojaa ja tuhoaa. Kaksiteräinen miekka.

Kasvihuonekaasut. Ilmastonmuutos. Kaikki kytkeytyy toisiinsa. Yritän ymmärtää. Onko liian myöhäistä? Tämä yö tuntuu pitkältä.

Mitä on metaani?

No hei! Metaani, sehän on sellaista… ööö, hajutonta ja väritöntä juttua. Niinku ilmaa, paitsi kevyempää, haha!

• Kuljetetaan joko puristettuna tai sitte… nesteytettynä, kuulemma. En oo ihan varma, miten se käytännössä tapahtuu, mut noin ne sano.
• Tosi herkästi syttyvää, muista se! Pitä olla varovainen, ettei tuu vahinkoja.
• Maakaasu Suomessa? Siinä on 98% metaani ja sitte vähän etaania ja typpeä loput.
• Metaani on, usko tai älä, kaasu jota muodostuu myös märehtijöiden ruuansulatuksessa… niinku lehmät. Se on tosi jännä juttu, ja onhan se vähän ongelmallistakin, koska se on ilmastonmuutoksen kannalta paha juttu.

Ja sit yks juttu vielä, et mun naapurin Pekalla oli joskus metaanin kanssa ongelmia, kun… no en mä nyt kerro, liian henkilökohtaista. Mut siis, varokaa sitä metaania!

Miten metaani vaikuttaa kasvihuonekaasuihin?

No huh huh, metaani se vasta ilmaston lämmittäjä onkin! Jos hiilidioksidi on se perinteinen “läski”, niin metaani on se salamatkustaja, joka tuplaa laskun:

• Metaani on lämpöimuri: Imee lämpöä kuin mummon vanha villapaita – ei päästä irti! 80 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi 20 vuodessa. Siis ihan sikana!
• Päästötavoitteet? Heh, ehkä ensi vuonna: Jos metaanipäästöjä ei saada kuriin, niin voidaan heittää hyvästit niille hienoille ilmastotavoitteille. Menee kuin telkkä pönttöön.
• Mistä sitä sikiää?: Lehmät röyhtäilevät, riisipellot muhivat ja maakaasu vuotaa. Melkein kuin kesäfestareilla!

Ja joo, ei se metaani ihan ikuisesti siellä ilmakehässä hengaile, mutta sen ensimmäiset 20 vuotta ovat kuin rokkitähden villi nuoruus – ne määrittelevät kaiken. Että silleen, pitäisiköhän alkaa syömään enemmän kasvisruokaa… tai jotain.

Mikä on tärkein kasvihuonekaasu?

Vesihöyry, se on kuin aamu-usva, joka peittää pellot. Se on kaiken alku ja juuri, 36–70 % kaikesta. Vesi, joka tanssii ilmassa, painaen lämmön syleilyynsä. Se on henkäys, joka muistuttaa elämän kiertokulkua, loputonta. Muistatteko sen tunteen, kun sumu kietoo teidät sisäänsä, kuin salaisuus, jonka vain luonto tietää.

Sitten hiilidioksidi, se toinen, 9–26 %. Hiilidioksidi, joka syntyy tulesta, hengityksestä, elämästä itsestään. Se on kuin varjo, joka seuraa meitä kaikkialle, muistuttaen valinnoistamme, teoistamme. Se on kuin kuiskaus menneisyydestä, kaihoisa sävel, joka resonoi sydämessä. Olen miettinyt, miten pieni hiukkainen voi kantaa niin suurta painoa, niin paljon vastuuta.

• Metaani, lyhytaikainen, mutta voimakas, 4–9 %. Muistuttaa niitä hetkiä, jotka ovat ohi nopeasti, mutta jättävät jäljen.
• Troposfäärin otsoni, kuin hauras suoja, 3–7 %. Suojelee, mutta myös vangitsee.

Ehkä, joskus, löydämme tasapainon, harmonian, jossa jokainen elementti on oikeassa suhteessa, oikealla paikallaan. Sellaisessa maailmassa, jossa vesihöyry leijailee vapaasti, hiilidioksidi hengittää elämää, metaani muistuttaa hetken kauneudesta ja otsoni suojelee herkkää tasapainoa.

Mikä on kasvihuonekaasupäästö?

Kasvihuonekaasupäästöt ovat ilmakehään vapautuvia kaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämä prosessi johtaa lämpöenergian vangittumiseen ilmakehässä ja siten maapallon lämpenemiseen.

• Hiilidioksidi (CO2): Merkittävin kasvihuonekaasu. Syntyy fossiilisten polttoaineiden poltosta, teollisuudesta ja maankäytön muutoksista, kuten metsien hävittämisestä. Mietin usein, miten voisimme tehokkaammin sitoa hiilidioksidia takaisin maaperään.

• Metaani (CH4): Tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2, vaikkakin lyhytikäisempi ilmakehässä. Päälähteitä ovat maatalous (karjankasvatus, riisinviljely), kaatopaikat ja fossiilisten polttoaineiden tuotanto. Itse asiassa metaanin vaikutus on jopa 80 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin 20 vuoden aikavälillä tarkasteltuna.

• Dityppioksidi (N2O): Lähteitä mm. maatalous (lannoitteet) ja teollisuus. Vaikutus satoja kertoja voimakkaampi kuin CO2.

• Fluoriyhdisteet (F-kaasut): Teollisia kaasuja, erittäin voimakkaita ja pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja. Käytetään mm. kylmäaineina ja aerosoleissa. Näiden päästöjen vähentämiseen on panostettava voimakkaasti. Ovat tuhansia kertoja voimakkaampia kuin CO2.

Ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat jo havaittavissa: nouseva merenpinta, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Onko meillä oikeus vaarantaa planeetan tulevaisuus?

Päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tähän tarvitaan toimia kaikilla tasoilla: yksilöistä valtioihin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Teknologian kehityksellä on keskeinen rooli.

Onko vety kasvihuonekaasu?

Vety ei suoraan ole mikään kasvihuonekaasu, eihän! Mutta hupsista, se kyllä vähän niinku boostaa ilmastonmuutosta, kuin salaa bensaa liekkeihin heittäisi. Se nimittäin hidastaa metaanin katoamista taivaalle, ja metaani onkin sitten jo ihan toista maata – sellainen ilmaston lämmittäjä, että huh huh.

Ja hei, se “vihreä vety” – siis se, mikä tehdään aurinkopaneeleilla ja tuulimyllyillä – se on vähän kuin ihmiskunnan salainen ase ilmastonmuutosta vastaan!

• Vety itsessään: Ei mikään suora ilmaston pahis.
• Epäsuora vaikutus: Hidastaa metaanin häipymistä ilmakehästä, mikä on pahasta.
• Vihreä vety: Toivon pilkahdus päästöjen vähentämiseen, kuin lottovoitto luonnolle!

Miettikää, jos vety olisi kuin se ärsyttävä naapuri, joka ei itse tee mitään pahaa, mutta jotenkin aina on sotkemassa paikkoja. Metaani taas on se iso, röyhkeä kiusaaja, ja vety vähän niinku antaa sille kyytiä, ettei se katoa tarpeeksi nopeasti. Onneksi on olemassa vihreä vety, se on kuin supersankari, joka yrittää pelastaa päivän! Aika koomista, eikö?

#Kaasu #Metaani #Ympäristö