Milloin rytmihäiriöstä pitää huolestua?

Milloin rytmihäiriöstä pitää huolestua? Syy selviää tutkimuksilla.

Milloin rytmihäiriöstä pitää huolestua on kysymys, jota moni pohtii sydämen tykytyksen tai muljahteluiden alkaessa. Sydämen rytmin muutosten ymmärtäminen auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa asiantuntijan arvio on välttämätön terveyden turvaamiseksi. Perehtyminen oireiden luonteeseen ehkäisee turhaa huolta ja varmistaa oikea-aikaisen hakeutumisen tarkempiin selvityksiin.

Mitä rytmihäiriö tarkoittaa ja milloin se on yleensä vaaraton?

Rytmihäiriö on yläkäsite kaikille sydämen sykkeen tai rytmin poikkeavuuksille. Suurin osa koetuista rytmihäiriöistä, erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä, on vaarattomia lisälyöntejä tai ohimeneviä tykytyskohtauksia, jotka eivät lyhennä elinikää eivätkä aiheuta sydänlihasvauriota. Tärkeintä on tunnistaa, milloin kyseessä on mahdollisesti vakava rytmihäiriö, joka vaatii kiireellistä selvittelyä.

Sydämen normaali rytmi syntyy eteisissä sijaitsevasta sinussolmukkeesta, joka lähettää sähköimpulsseja noin 60–80 kertaa minuutissa levossa. Joskus kammioissa tai eteisissä syntyy ylimääräisiä impulsseja, jotka tuntuvat muljahteluina tai lyönnin väliin jäävänä taukoina. Näitä kutsutaan ekstrasystoleiksi, ja ne ovat yleensä täysin vaarattomia. Jopa 70–80 % terveistä aikuisista saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. ^[1] Vasta kun rytmihäiriöt toistuvat tiheään, kestävät kauan tai aiheuttavat oireita, niiden syy on syytä selvittää EKG:ssä.

Nämä oireet vaativat välitöntä hoitoa – milloin soittaa 112?

Jos rytmihäiriöön liittyy jokin seuraavista, kyseessä on hätätilanne, ja hätänumeroon 112 on soitettava heti. Samalla kannattaa myös avata ulko-ovi, jos apu tarvitsee sisäänpääsyn, ja asettua turvalliseen asentoon, esimerkiksi makaamaan, jos tuntuu pyörryttävää. Oireet, joihin hätäensiapu on aina oikea ratkaisu: tajunnanmenetys tai läheltä piti -pyörtyminen, voimakas rintakipu, joka ei hellitä levossa, hengenahdistus, joka vaikeuttaa puhumista, poikkeavan korkea syke levossa (yli 120–150 lyöntiä minuutissa) sekä puhe- tai näköhäiriöt, toispuoleinen halvausoire tai suupielen roikkuminen.

Nämä oireet viittaavat usein eteisvärinään, joka voi aiheuttaa aivoinfarktin, tai vaaralliseen kammioperäiseen rytmihäiriöön, joka voi pahimmillaan johtaa sydänpysähdykseen. Hätäkeskus ohjaa tilanteen mukaan joko lähettämällä ambulanssin tai neuvomalla toimimaan itse. Älä jää epäröimään – oireiden vakavuus ratkaisee, ei se, onko aiemmin todettu sydänsairautta. Myös nuorella terveellä voi ilmetä äkillinen rytmihäiriö, joka vaatii nopeaa hoitoa.

Milloin rytmihäiriö vaatii lääkärikäynnin (ei-kiireellinen)?

Yli 60-vuotiailla riski vakaville rytmihäiriöille on kohonnut verrattuna nuorempiin, ^[2] joten tässä ikäryhmässä matalampi kynnys tutkimuksiin on perusteltu.

Lääkärin vastaanotolla tehdään yleensä sydänsähkökäyrä eli EKG, ja jos oireet eivät ole tallentuneet, voidaan käyttää pitkäaikaisrekisteröintiä (Holter). Tavoitteena on erottaa vaaralliset rytmihäiriöt hyvänlaatuisista. Hoito voi olla pelkkä elintapaneuvonta, lääkehoito tai joissakin tapauksissa toimenpide, kuten sähköinen rytminsiirto tai ablaatio. Vaikka kyse olisikin vain lisälyönneistä, diagnoosin varmistaminen tuo mielenrauhan ja poistaa turhan ahdistuksen.

Vaaraton lisälyönti vai huolestuttava rytmihäiriö? – Vertailu

Vaaraton lisälyönti vs. huolestuttava rytmihäiriö

Vaaraton lisälyönti (usein)

• Yleensä ei muita oireita. Saattaa tuntua lievänä huimauksena, mutta ei aiheuta tajunnanhäiriötä, rintakipua eikä hengenahdistusta.
• Ei vaadi kiireellistä hoitoa, mutta jos oireet toistuvat usein tai aiheuttavat huolta, varaa aika lääkärille rauhoittamaan mieltä.
• Yksittäinen muljahdus rinnassa, lyönnin väliin jäävä tauko tai muutama peräkkäinen tykytys, joka loppuu itsestään muutamassa sekunnissa.
• Usein satunnaisesti, esimerkiksi levossa, unen aikana, kahvin tai alkoholin nauttimisen jälkeen. Ei toistu jatkuvasti.

Huolestuttava rytmihäiriö (vaatii arvion)

• Rintakipu, huimaus, pyörrytys, hengenahdistus, puhe- tai näköhäiriöt, tajunnanmenetys. Nämä ovat aina hätämerkkejä.
• Soita 112 välittömästi, jos liitännäisoireita ilmenee. Muutoin ota yhteyttä lääkäriin viimeistään muutaman päivän kuluessa.
• Jatkuva, useita minuutteja kestävä tykytys, joka ei lopu itsestään. Syke tuntuu epäsäännölliseltä ja voimakkaalta.
• Toistuu päivittäin, ilmenee myös rasituksessa tai tulee levossa äkillisesti, ilman selvää laukaisevaa tekijää.

Mikan kokemus: Muljahtelusta EKG:hen

Mika, 42-vuotias helsinkiläinen toimistotyöntekijä, alkoi tuntea rinnassaan omituisia muljahduksia iltaisin. Hänellä ei ollut aiemmin sydänvaivoja, mutta muutaman viikon ajan muljahtelut toistuivat lähes joka ilta ja herättivät hänet välillä yöllä. Mika oli huolissaan, mutta ajatteli, ettei kehtaa mennä lääkäriin 'turhan takia'.

Eräänä sunnuntai-iltana muljahdukset alkoivat tuntua myös päivällä, ja niihin liittyi lievää huimausta. Mika yritti juoda vettä ja hengitellä syvään, mutta oireet eivät hellittäneet. Hän soitti päivystysapuun 116117, ja puhelimessa neuvottiin tulemaan päivystykseen saman tien.

Päivystyksessä otettiin EKG, ja siinä näkyi runsaasti kammiolisälyöntejä, mutta sydämen rakenne oli ultraäänitutkimuksessa normaali. Lääkäri kertoi, että lisälyönnit olivat hyvänlaatuisia, mutta niiden suuri määrä saattoi ajan mittaan heikentää sydämen toimintaa. Mika sai beetasalpaajat oireiden vähentämiseksi ja ohjeen vähentää kofeiinia ja stressiä.

Kolmen kuukauden kuluttua oireet olivat vähentyneet 90 %:lla, eikä huimausta enää esiintynyt. Mika kertoo: ”Olin niin helpottunut, että asia varmistettiin – nyt tiedän, milloin oire on hälyttävä ja milloin voin vain hengittää rauhassa.”

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi terveystiedoksi, eikä se korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Jos sinulla on oireita, ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. Älä koskaan viivytä hoitoon hakeutumista tämän tekstin perusteella.