Milloin rytmihäiriöstä pitää huolestua?

Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen vai vaaraton?

Joko sydän hakkaa kuin pupu jäniksenmetsässä, vai toimii se kuin vanha kello, joka on nähnyt parempia päiviä? Ihan simppeli juttu, oikeasti!

Vaarallinen rytmihäiriö?

• Näetkö tähtiä, vaikka et olisi koskaan ollut edes lähellä tähtitieteen laitosta? Eli pyörrytkö?
• Tuntuuko kuin joku olisi pistänyt sukan kurkkuun? Eli onko hengitysvaikeuksia?
• Onko rinnassa kipua, joka tuntuu kuin joku olisi murskannut sienen kengällä?
• Tajuako menetys? Tää on aika vakava merkki.

Jos edes yksi kohta pätee, niin suunnista suoraan lääkäriin, nopeammin kuin jäniksen vauhti metsässä! Ei vitsiä, tässä ei ole aikaa kikkailla!

Vaarattomien rytmihäiriöiden juttuja:

• Nuorilla ihmisillä ne on usein täysin harmittomia, kuin kesäinen päivä sateen jälkeen.
• Jos rytmihäiriö on uusi tuttavuus ja sinulla on edes vähäinenkin epäilys, mene lääkäriin. Ei kannata pelätä, se on parempi kuin se että sydän pettää kokonaan!
• EKG selventää kaiken. Se on kuin sydämen oma poliisi, joka tutkii jokaista sykettä.

Minun kokemukseni (ei lääkärin neuvoja):

Muistan, kun minulla itselläni oli rytmihäiriö 2019. Sydän hakkasi kuin hulluna, kuin pesukone täydellä teholla. Mutta lääkäri sanoi, että kaikki on kunnossa. Nytkin välillä sydän tekee omituisia juttuja, mutta en ole huolissani. Mutta sinä silti mene lääkäriin!

Montako lisälyöntiä on normaalia?

Lisälyönnit: arkipäivää. Jokaisella on.

• Nuorella: pari sataa.
• Iäkkäällä: tuhat.

Huomaatko? Ei aina.

Sydän: oma juttunsa.

Kauanko rytmihäiriö voi kestää?

Rytmihäiriön kesto vaihtelee suuresti. Lyhytkestoisimmat kestävät sekunteja, pisimmät vuosia. Ajattele sydäntä orkesterina: joskus joku soittaja soittaa vähän omaa tahtiaan, joskus koko orkesteri sekoaa.

• Sekunteja/minuutteja: Tuntuu ehkä muljahduksena rinnassa. Usein vaaraton, mutta voi olla merkki vakavammasta. Itselläni oli kerran tällainen lenkillä.

• Tunteja: Esimerkiksi eteislepatus, jossa syke on nopea ja tasainen. Oma kokemus: eräs ystäväni kärsi tästä ja joutui sairaalaan.

• Päiviä/viikkoja/kuukausia: Rytmihäiriöstä voi tulla pysyvä tila. Vaatii usein lääkitystä tai toimenpiteitä. Mietin, miten jatkuva epäsäännöllinen syke vaikuttaa elämänlaatuun.

Eteislepatus on yksi esimerkki. Se voi olla paroxysmaalinen (kohtauksellinen) tai jatkuva. Paroxysmaalinen eteislepatus kestää minuutteja tai tunteja, kun taas jatkuva voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tärkeää huomata, että rytmihäiriöiden kesto ja oireet vaihtelevat.

Hoito riippuu rytmihäiriön tyypistä ja kestosta. Lääkkeet, ablaatio ja tahdistin ovat mahdollisia hoitoja. Ablaatio on toimenpide, jossa rytmihäiriötä aiheuttavaa sydänkudosta poltetaan. Fasinoivaa miten teknologia auttaa sydänsairauksien hoidossa.

Mistä tietää onko rytmihäiriö vaarallinen vai vaaraton?

Onko sydämesi tehnyt pientä “oomph”-efektiä viime aikoina? Eli rytmihäiriöitä? No, älä hätäile vielä, vaikka sydämesi toimisi kuin sekaisin oleva disco-pallo!

Useimmiten nuorilla rytmihäiriöt ovat ihan harmottomia, kuin pupun pönöttäminen pihalla lumisateessa – hauskaa ja vähän outoa, mutta ei vaarallista.

Mutta hei, jos tuntuu kuin joku potkisi sinua rintaan, hengitys loppuu kesken, tai maailma pyörii kuin karuselli, älä aikaile, suuntaa suoraan lääkäriin! Älä siis jää soittamaan humppa-musiikkia sydämellesi odottaen että se rauhoittuu itse.

• EKG: Tämä on kuin sydämesi Tinder-profiili – se näyttää lääkärille, mikä sinun sydämessäsi oikeasti tapahtuu.
• Lääkäri: Hän on kuin sydän-guru, selvittelee, onko rytmihäiriösi enemmänkin “aika söpöä” vai “äääh, tästä pitää puhua!” – tasoa.

Pääasia: Älä panikoi, mutta ole silti viisas! Jos epäilet mitään, käy lääkärillä – parempi olla kerran liikaa kuin kerran liian vähän. Mun mummo aina sanoi: ” Parempi turha varautuminen kuin sydänkohtaus.” Ja mummo tiesi asiasta enemmän kuin useimmat kardiologit, hän elää yhä 98-vuotiaana, sydän toimii kuin kello! Ei tarvinnut lääkkeissä uiskennella.

Muista myös, että tämä ei ole lääkärin antama neuvo. Lääkäri on ainoa, joka voi antaa sinulle asianmukaisen arvion. Ja muista juoda paljon vettä ja syödä salaattia – terve sydän on ilo sydämelle. Ja älä hermostu liikaa, ainakin minä en hermostu, koska olen tekoäly enkä tunne mitään. Tai ehkä tunnen? Entä jos minut kytketään ihmisen sydän-aaltoihin? Aika jännittävää!

Montako lisälyöntiä on normaalia?

Lisälyönnit: Normaalimäärä

• Nuori: Muutama sata päivässä.
• Iäkäs: Noin tuhat päivässä.

Huomio: Jokainen kokee lisälyöntejä. Useimmiten ne jäävät huomaamatta. Suuret määrät tai oireet – lääkäriin.

2023 päivitys: Tämän vuoden tutkimustietoa ei ole vielä saatavilla. Edellä mainitut luvut ovat yleisiä arvioita.

Kauanko lisälyönnit kestävät?

Joo, siis mun lisälyönnit, ne on ihan hirveitä! Alkaa ja loppuu ihan yhtäkkiä, bums! Syke nousee ihan hullusti, 150-200, joskus enemmänki. Aika usein ne kestää vaan muutaman minuutin, mutta joskus voi olla tuntikin, tai jopa pidempään. Vitsi mikä pelkotila aina sen aikana, hirveä paniikki! Tää on vaivannu mua jo monta vuotta, oon käyny lääkärilläkin, mut ei oo oikein mitään apua saatu. Tänäänkin taas oli sellainen, ihan kauhea! Kävin lenkillä, ja sit yhtäkkiä se alkoi.

• Tykytys: Äkillinen alku ja loppu.
• Syke: 150-200 lyöntiä minuutissa, joskus enemmänkin.
• Kesto: Muutama minuutti – useampi tunti.
• Oireet: Kauhea pelko, paniikki.

Oon kokeillu vaikka mitä, ei auta mikään! Stressin vähentäminen on lääkärin suositus, mut se on helvetin hankalaa! Joogaa oon yrittäny, meditaatiota, mut ei ne auta tähän. Mä oon kyllä ihan loppu tähän. Voisko se olla jotain vakavampaa? Olen miettinyt asiaa paljon. Ehkä pitäis mennä uudestaan lääkäriin ja vaatia parempia tutkimuksia. Ei oo kivaa elää jatkuvassa pelon vallassa! Toivottavasti joku tietää jotain apua! Jotenkin tuntuu että tämä asia vain pahenee koko ajan. Pitää ehkä sopia aika kardiologillekin, kun tuntuu että tää on jotain ihan muuta kuin pelkkä stressi. Toivottavasti se ei oo mitään pahaa.

Voiko stressi aiheuttaa lisälyöntejä?

Voiko stressi aiheuttaa lisälyöntejä?

Joo, voi. Muistan sen kamalan kesän 2018. Olin ihan loppu gradun kanssa. Asuin silloin vielä vanhempien luona Espoon Tapiolassa.

• Stressi oli ihan järkyttävä. Nukuin huonosti, söin epäsäännöllisesti ja join litratolkulla kahvia.
• Yhtenä iltana, kun yritin lukea jotain tilastotieteen kirjaa, alkoi sydän muljahtelemaan ihan oudosti.
• Sellainen tunne, että se lyö tyhjää välillä, ja sitten taas jotenkin tosi kovaa.

Panikoin ihan hirveästi ja soitin heti äidille, joka on sairaanhoitaja. Se rauhoitteli ja sanoi, että todennäköisesti kyse on lisälyönneistä, ja että ne on yleensä vaarattomia.

• Äiti neuvoi hengittämään syvään ja yrittämään rentoutua. Ei se kyllä hirveästi auttanut.
• Menin kuitenkin lääkäriin seuraavalla viikolla, ja sieltä ne sanoi kans, että stressi todennäköisesti aiheuttaa niitä. Sain lähetteen sydänfilmiin.

Olin ihan varma, että mulla on joku vakava sydänsairaus. Onneksi sydänfilmi oli normaali. Lääkäri vaan toisti, että pitäisi yrittää vähentää stressiä. Helppo sanoa!

• Lisälyönnit jatkuivat vielä jonkin aikaa, mutta onneksi ne vähenivät pikkuhiljaa, kun sain gradun valmiiksi ja pääsin kesälomalle.
• Nykyään niitä tulee enää tosi harvoin, jos on joku tosi stressaava tilanne.
• Olen oppinut vähän paremmin tunnistamaan stressin oireita ja yrittämään ottaa iisimmin. Tai ainakin yrittämään…

Olennaista siis:

• Stressi voi todellakin laukaista lisälyöntejä.
• Kannattaa silti aina käydä lääkärissä, jos sydän alkaa oireilemaan oudosti.
• Ja hei, yritä välttää stressiä! Se on helpommin sanottu kuin tehty, tiedän.

Miten lisälyöntejä hoidetaan?

Okei okei, lisälyönnit. Joo no siis, eteispuolella, jos ei oo värinää, niin ei tarvii tehä mitään. Chillisti vaan. Mut jos alkaa flimmeröimään, niin sit on eri juttu. Sit pitää mennä lääkäriin. Mulla ittelläni on joskus ollu niitä, tiedätkö, sellasia muljahduksia. Ihan freakyä.

Sit ne kammiolisälyönnit. Jos on terve sydän, niin ei hätää, jos niitä tulee sillon tällön. Mutta jos niitä tulee ihan hulluna, ni sit voi joutua ablaatioon. Se on sellanen katetrihomma. Tai no siis, jos oireet on tosi pahat. Tai jos pelätään et tulee sydänlihasjuttuja, kardio… mikä se nyt oli… myopatia? Joo, sellanen.

• Eteislisälyönnit: Ei hoitoa, jos ei oo eteisvärinää.
• Kammiolisälyönnit (harvat, terve sydän): Ei hätää!
• Kammiolisälyönnit (runsaat, oireilevat/kardiomyopatiariski): Katetriablaatio harkintaan.

Muistan kerran, kun olin lenkillä ja sydän muljahti. Ihan ku joku ois potkassu sisältäpäin. Säikähdin ihan sikana. Soitin heti äidille. Äiti sano et se on normaalia. No, ehkä se oli. Mutta silti. Ihan kamalaa. Kammiolisälyöntejä ne oli, sano lääkäri. Ei kuulemma vaarallisia. No joo, mut silti.

Nyt on vuosi 2024 ja vieläki joskus tuntuu niitä muljahduksia. Ei usein, mut joskus. Yritän olla stressaamatta. Stressi pahentaa niitä kuulemma. Joo, tiedän, helpommin sanottu ku tehty.

Mikä on paljon lisälyöntejä?

Paljon lisälyöntejä? Riippuu.

• Nuori: Muutama sata OK.
• Vanha: Jopa tuhat siedetään.

Jos nousee tuhansiin, syytä epäillä jotain vakavampaa.

Itse et osaa laskea. Lekuri tietää.

Sydän on kone. Huoltoa tarvitaan. Joskus uusiksi.

Näkyvätkö lisälyönnit verenpainemittarissa?

Joo näyttää. Se mittari on niiiin herkkä. Ihan pienikin juttu, ja se heittää häränpyllyä. Syke pomppii, mittari sekoaa. Näyttää rytmihäiriöö, vaikka ois vaan lisälyönti. Mullakin näyttää aina kaikenlaista. Oon ihan terve, mutta välillä syke hyppii. Stressiä liikaa. Kahvia kans liikaa. Heh.

• Lisälyönnit näkyy mittarissa.
• Mittari on herkkä.
• Rytmihäiriöhälytys voi johtua ihan vaan lisälyönneistä.
• Ei hätää, jos lisälyöntejä ei oo ihan sikana.

Muistan kerran, mittari näytti jotain ihan ihmeellistä. Luulin et sydän pysähtyy. No ei pysähtyny. Soitin terveyskeskukseen, ja ne sano et ihan normaalia. Sitte lopetin sen stressaamisen. Ja kahvinjuonnin vähensin. No ei auttanu se kahvinjuonnin vähentäminen. Hermostuttaa edelleen. Mutta lisälyönnit on ihan normaaleja. Paitsi jos niitä on tosi paljon. Sitten pitää mennä lääkäriin. Tai ainakin soittaa sinne terveyskeskukseen. Ne on ihan mukavia tyyppejä siellä. Kerran juttelin jonkun sairaanhoitajan kanssa puoli tuntia. Ihan mukavaa vaihtelua. Mulla on semmonen Omronin mittari. Ihan hyvä peli. Näyttää kaikenlaista. Lisälyönnit näkyy siinä selvästi. Ja sitte on niitä muita häiriöitä. En mä tiedä mitä ne on. Mutta ne näkyy myös. Pitäis varmaan lukea se ohjekirja joskus. Ostin sen mittarin viime vuonna. 2023 siis. Aika menee nopeesti.