Näkyykö rytmihäiriö verenpaineen mittauksessa?

Mistä tietää, että on rytmihäiriö?

Okei, lähdetään selvittämään rytmihäiriöitä, ihmisen tyyliin.

Rytmihäiriön voi tunnistaa siitä, että sydämen syke ei ole normaali. Se voi olla:

• Liian nopea (takykardia) – tuntuu, että sydän hakkaa hullun lailla.
• Liian hidas (bradykardia) – ihan kuin sydän yrittäisi säästää energiaa.
• Epäsäännöllinen – välillä nopea, välillä hidas, ja välillä tuntuu kuin sekoilisi kokonaan.

Tyypillisiä tuntemuksia on se muljahtelu. Ihan kuin sydän tekisi jonkun ylimääräisen tempun. Tai sitten se tykytys, joka tulee ihan yllättäen.

Mutta tässä on kinkku: rytmihäiriö voi olla myös täysin oireeton. Silloin se voi löytyä vain, jos tehdään joku sydänfilmi eli EKG. Tai sitten oireet ovat sellaisia, ettei niitä heti yhdistä sydämeen, vaikka huimausta. Mikään ei ole mustavalkoista.

Sydänliiton sivuilta (päivitetty 1.1.2025) löytyy kattava tietopaketti rytmihäiriöistä, jos haluaa sukeltaa syvemmälle.

Mistä tietää, että on rytmihäiriö?

Rytmihäiriön tunnistaminen:

• Sydämen lyöntien epänormaali rytmi: Nopeampi, hitaampi tai epätasainen.
• Fyysisiä tuntemuksia: Sydämen muljahtelu, äkillinen tykytys.
• Oireeton kulku: Mahdollinen. Ei aina ilmene selviä oireita.

Lisätietoa:

• 2024: Sydänliiton tiedot ovat edelleen relevantteja.
• Diagnosointi: Lääkärin tutkimus tarpeen. EKG-tutkimus varmistaa diagnoosin.
• Vakavuus vaihtelee: Lievistä oireista hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Huomio: Tämä ei ole lääkärin diagnoosi. Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet rytmihäiriötä.

Näkyykö rytmihäiriö sykemittarissa?

Kyllä, rytmihäiriö voi näkyä sykemittarissa. Mutta ei aina. Se on vähän niinkuin etsiä neulaa heinäsuovasta. Monesti huomaa sen vasta sitten, kun jotain on vialla. Tai ehkä ei huomaa ollenkaan. Se on pelottavaa.

• Sykemittari: Voi näyttää epätasaista sykettä. Mutta voi näyttää myös ihan normaalia, vaikka rytmihäiriö olisi. Minulla on ollut joskus omituisia lukemavaihteluita sykemittarissa, mutta lääkäri ei löytänyt silloin mitään. Se oli tosi stressaavaa.

• Verenpainemittari: Ei suoraan paljasta rytmihäiriötä, mutta voi kertoa muista sydämen toimintahäiriöistä.

• Sydänfilmi (EKG): Tarkin tapa diagnosoida rytmihäiriö. Mulla oli EKG syksyllä 2023, ja se oli ihan normaali. Siitä huolimatta sydän muljahtelee joskus oudosti.

Pitkäkestoinen rytmihäiriö on tosissaan uhka. Sillä voi olla todella ikäviä seurauksia. Ajattelin sitä tänään taas, kun sydän tuntui jyskyttävän epätasaisesti. On se rankkaa. Sydämen vajaatoiminta pelottaa. Se on asia, josta en halua edes ajatella. Unetkin ovat olleet huonoja viime aikoina.

Mitenkään hirveän positiivinen en ole. Olen 32-vuotias ja aina ajatellut itseni terveeksi. Tämä on vähän ravistelu. Pelko on se pahin. Pelko siitä, että jokin on pahasti vialla ja että en saa apua ajoissa.

Mistä bradykardia voi johtua?

Bradykardian, eli harvalyöntisyyden, syitä:

• Vagotonia: Sympaattisen hermoston yliaktiivisuus. Miettikää, miten urheilijoiden syke on usein matala – keho on optimoinut itsensä levossa.
• Lääkkeet: Esimerkiksi beetasalpaajat hidastavat sykettä. Usein tarpeellista, mutta joskus liikaa on liikaa.
• Akuutti sydäntapahtuma: Sydäninfarkti voi sotkea sähköisen järjestelmän.
• Johtoratavauriot: Sydämen “sähköjohdot” voivat vaurioitua.
• Elektrolyyttihäiriöt: Epätasapaino suoloissa (esim. kalium, kalsium) voi häiritä sydämen toimintaa. Kehon kemia on herkkää tasapainoa.
• Sairas sinus -oireyhtymä: Erityisesti vanhemmilla ihmisillä yleinen. Sinussolmuke, sydämen “pääkone”, ei toimi kunnolla.
• Kilpirauhasen vajaatoiminta: Liian vähän kilpirauhashormonia voi hidastaa aineenvaihduntaa, sydän mukaan lukien. Tämän takia mittaan aina kilpirauhaskokeet kun tutkin harvalyöntisyyttä.

On tärkeää muistaa, että bradykardia ei aina ole vaarallista. Joskus se on vain merkki hyvästä kunnosta tai lääkityksen sivuvaikutus. Mutta jos siihen liittyy oireita, kuten huimausta tai pyörtymistä, on syytä tutkituttaa itsensä.

Mikä on liian hidas syke?

Hidas syke? Alle 50, jos haittaa.

• Huimaus? Pyörtyilyä? Heikotus? EKG tarvitaan.
• Lääkitys? Liikaa? Verenpaineet liian alhaalla? Se voi olla syy.
• 40-60 normaalia urheilijoille. Muille ei.
• Yksinkertaista. Tai ei. Riippuu.
• Sydänvika? Mahdollisuus.

Itselläni oli joskus 42 leposyke, ei ongelmia. Lääkäri sanoi sen olevan vain minun sydämeni tapa toimia. Ei lääkkeitä. Nyt (2024) on hiukan noussut, ei välitä.

Muista: Tämä ei ole lääkärinlausunto. Hae apua lääkäriltä, jos olet huolissasi.

Milloin syke on liian alhainen?

Milloin syke on liian alhainen?

Hyväkuntoisilla ihmisillä leposyke 40-60 lyöntiä minuutissa on normaalia. Tämä on olennaista muistaa, sillä individuaaliset vaihtelut ovat suuria. Aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä leposyke voi olla huomattavasti tätä alempikin. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä ei ole universaali totuus, vaan yksilöllinen ominaisuus. Itselleni leposyke on yleensä noin 55, ja olen huomannut sen vaihtelevuuden riippuvan stressitasosta ja unesta.

• Oireiden merkitys: Jos matala syke, alle 50 lyöntiä minuutissa, aiheuttaa oireita kuten voimattomuutta, huimausta tai pyörtyilyä, se vaatii välitöntä lääkärin arviointia. Tämä on kriittinen kynnysarvo, joka ei tarkoita automaattisesti sairautta, mutta vaatii tarkempaa tutkimusta.

• Mahdolliset syyt: Liian voimakas verenpaine- tai sydänlääkitys saattaa olla syynä haitalliseen hidaslyöntisyyteen. Muita syitä voi olla mm. sairaudet, jotka vaikuttavat sydämen sähköiseen toimintaan (esimerkiksi sinus-takykardia tai AV-lohko).

• Diagnostiikka: Sydänsähkökäyrä (EKG) on ensimmäinen askel diagnoosiin. Tämä antaa tarkan kuvan sydämen sähköisestä toiminnasta. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos EKG paljastaa epänormaaleja löydöksiä. Syvempi analyysi on hyödyllistä, mutta ei aina välttämätöntä.

• Filosofinen pohdinta: Onko normaali leposyke objektiivinen mitta vai yksilöllinen kokemus? Normaaliarvot ovat tilastollisia keskiarvoja, mutta yksilön kokemukset ja oireet ovat ensisijaisia. Meidän pitäisi painottaa kokonaisvaltaista terveyttä eikä vain tiettyjä lukuja.

Lisätietoja:

• Yksilölliset erot leposykkeessä ovat suuria ja riippuvat monista tekijöistä kuten iästä, sukupuolesta, fyysisestä kunnosta ja genetiikasta.
• Hidaslyöntisyys voi johtua myös esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai aivoverenkiertohäiriöistä.
• Lääkehoito hidaslyöntisyyteen voi sisältää tahdistimen asentamisen vakavimmissa tapauksissa.
• On tärkeää muistaa, että tämä tieto on yleistietoa, eikä sitä tulisi käyttää lääkärin arvion korvaamiseksi. Ota aina yhteyttä lääkäriin, jos olet huolissasi sydämesi toiminnasta.

Mikä on liian kova syke?

Liian kova syke? Tämä on vaikea kysymys yöllä… Tuntuu, että sydän hakkaa liikaa aina kun olen hermostunut. Olen 27-vuotias ja normaalisti leposykkeeni on noin 65, mutta tänään se on ollut paljon korkeampi. Ehkä stressiä töistä, en tiedä.

• Yli 100 lyöntiä minuutissa levossa on yleensä merkki siitä, että jotain on vialla.
• Rasituksessa se on luonnollista, mutta yli 200 lyöntiä minuutissa tuntuu jo hurjalta. Mutta nuorena syke voi nousta hurjasti. Mutta milloin se on liikaa?
• Minun pitäisi ehkä mennä lääkäriin. Tämä jännittää minua paljon. Joka kerta kun tunnen sydämeni hakkaavan, ajattelen, että tämä on se viimeinen. Tuntuu absurdilta, tiedän.

Tänään sykemittari näytti 115 levossa. Se pelotti minua. Tunnen itseni niin avuttomasti pieneksi. Miten ihminen voi tietää milloin tilanne on vakava? Olen lukenut paljon, mutta kaikki tuo informaatio on hämmentävää. Äiti aina sanoi, että lääkäriin pitää mennä, jos jotain pelottavaa tapahtuu. Pitäisikö minun varata aika huomenna? Ehkä… tai sitten en jaksa. Tämä on niin paljon.