Missä ajassa rikokset vanhenevat?

Rikosajan vanhentuminen Suomen lainsäädännössä

Suomen lainsäädännössä rikosten vanhentumisaika määräytyy rikoksen törkeyden perusteella. Rikosajan vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tietyn ajan kuluttua rikosoikeudellinen vastuu rikoksesta poistuu.

Lievät rikokset

Lievimmät rikokset, joihin liittyy enintään vuoden vankeusrangaistus tai sakko, vanhentuvat kahdessa vuodessa. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi:

• Lievä petos
• Lievä kavallus

Vakavammat rikokset

Vakavammat rikokset, joihin liittyy yli vuoden ja enintään kaksi vuotta vankeusrangaistusta, vanhentuvat viidessä vuodessa. Näihin rikoksiin lukeutuvat muun muassa:

• Pahoinpitely
• Varkaus

Erityistapaukset

Joissakin erityistapauksissa rikosajan vanhentuminen voi olla pidempi tai jopa määräämätön. Näitä ovat:

• Murha: Ei vanhennu
• Taposta: Vanhentuu 20 vuodessa
• Sotavankien kohteluun liittyvät rikokset: Ei vanhennu
• Rasismi ja uskonnonvähemmistöön kohdistuvat rikokset: Vanhentuvat vasta, kun syyteoikeus on mennyt umpeen
• Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset: Vanhentuvat, kun uhri täyttää 25 vuotta

Vanhenemisen keskeytyminen

Rikosajan vanhentuminen keskeytyy, jos:

• Rikoksesta epäiltyä kuulustellaan tai hänet pidätetään
• Syyte nostetaan oikeudessa
• Epäilty pakenee maasta

Rikosajan vanhentuminen alkaa uudelleen keskeytyksen jälkeen siitä päivästä, jona keskeytys lakkasi.

Seuraukset vanhentumisesta

Jos rikos vanhentuu, syyllistä ei enää voida tuomita rikoksesta. Tämä ei kuitenkaan poista rikoksen aiheuttamaa vahinkoa tai kärsimystä. Vanhentuneesta rikoksesta voi edelleen vaatia vahingonkorvauksia siviilioikeudellisessa menettelyssä.