Mistä tietää onko asianomistajarikos?

1 vuotta sitten 45 katselukertaa

Asianomistajarikos tunnistetaan siitä, että viranomaiset aloittavat esitutkinnan ainoastaan asianomistajan nimenomaisesta vaatimuksesta. Tällaiset rikokset ovat usein luonteeltaan vähäisiä ja kohdistuvat suoraan yksilöön, aiheuttaen tälle konkreettista haittaa tai kärsimystä. Julkinen intressi tällaisen rikoksen selvittämiseen on yleensä rajallinen, jolloin asianomistajan oma harkinta ratkaisee asian etenemisen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mistä tietää, onko kyseessä asianomistajarikos?

Moni ihminen kohtaa tilanteita, joissa on epäselvää, onko tapahtunut rikos ja jos on, tarvitseeko asiaa edes tutkia virallisesti. Yksi tärkeä kategoria rikoksia ovat asianomistajarikokset, jotka poikkeavat muista rikoksista ratkaisevalla tavalla: niiden tutkinta käynnistyy ainoastaan asianomistajan halusta. Mutta miten erottaa asianomistajarikos muista rikoksista?

Keskeiset tunnusmerkit asianomistajarikoksessa:

Asianomistajan aktiivinen rooli: Tämä on ehdoton edellytys. Poliisi tai syyttäjä ei aloita esitutkintaa ilman asianomistajan kirjallista tai suullista ilmoitusta, jossa tämä vaatii rikoksen tutkintaa. Ilmoitus voi tapahtua esimerkiksi poliisille tehdyllä rikosilmoituksella. Pelkkä tapauksen tiedolle tuleminen viranomaisille ei riitä.
Suora kohdistuminen yksilöön: Asianomistajarikokset kohdistuvat yleensä suoraan tiettyyn henkilöön aiheuttaen tälle vahinkoa tai kärsimystä. Vahinko voi olla taloudellista (esim. kavallus, petos), aineellista (esim. vahingonteko) tai henkistä (esim. kunnianloukkaus). Rikoksen kohteena on siis konkreettinen henkilö, ei yleinen järjestys tai yhteiskunta.
Rajallinen julkinen intressi: Vaikka rikos on tapahtunut, valtio ei automaattisesti tutki asiaa. Julkisen edun kannalta rikoksen selvittäminen ei ole välttämättä ensisijaista, koska haitta kohdistuu yksittäiseen henkilöön. Tämä erottaa asianomistajarikokset esimerkiksi murhasta tai ryöstöstä, joissa julkinen intressi rikoksen selvittämiseen on huomattavasti suurempi.
Vähäisyyden yleisyys: Monet asianomistajarikokset ovat luonteeltaan vähäisiä. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton edellytys. Myös vakavammat rikokset voivat olla asianomistajarikoksia, jos asianomistaja haluaa tehdä niistä rikosilmoituksen.

Esimerkkejä asianomistajarikoksista:

Kävallus: Jos joku varastaa toiselta rahaa tai tavaraa.
Petos: Jos joku huijaa toista rahasta tai muusta hyödystä.
Vahingonteko: Jos joku vahingoittaa toisen omaisuutta.
Kunnianloukkaus: Jos joku loukkaa toisen kunniaa esimerkiksi kirjoituksella tai puheella.
Ryöstö (tiettyjen olosuhteiden vallitessa): Ryöstö on itsessään yleinen rikos, mutta joissain tapauksissa se voi olla myös asianomistajarikos riippuen sen vakavuudesta ja syyttäjän harkinnasta.

Milloin kannattaa tehdä rikosilmoitus:

Jos epäilet tulleesi asianomistajarikoksen uhriksi, sinun on itse harkittava, haluatko tehdä rikosilmoituksen. Tähän vaikuttavat useat tekijät, kuten vahingon suuruus, halukkuus osallistua oikeusprosessiin ja odotukset asian selvittämisestä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asianomistajarikoksen tunnistaa sen ainutlaatuisesta riippuvuudesta asianomistajan tahdosta. Jos rikos kohdistuu suoraan sinuun, ja sen tutkinnan käynnistäminen riippuu sinun ilmoituksestasi, on kyseessä todennäköisesti asianomistajarikos. On kuitenkin aina hyvä keskustella asianajajan tai poliisin kanssa, jos epäilet rikoksen tapahtuneen ja tarvitset apua asian käsittelyssä.