Onko löytöpalkkio pakko maksaa?

Onko löytöpalkkio pakollinen?

Ei, löytöpalkkio ei ole pakollinen. Tavaran omistaja ei ole velvollinen maksamaan löytöpalkkiota.

• Löytöpalkkio on sopimusasia. Sen suuruus ja maksaminen sovitaan löytäjän ja omistajan kesken. Lain mukaan omistajalla ei ole velvollisuutta maksaa löytöpalkkiota, vaikka löytäjä olisi toiminut rehellisenä ja palauttanut tavaran. Tämä on mielenkiintoinen eettinen kysymys – miten määritellään rehellisyys taloudellisessa kontekstissa?

• Hyväksyttävä käytäntö. Vaikka lakia ei ole, hyvän tavan ja moraalin mukaista on usein tarjota löytöpalkkiota, erityisesti arvokkaiden tavaroiden kohdalla. Tämä ilmentää arvostusta löytäjän vaivaa kohtaan sekä yhteiskunnallista solidaarisuutta.

• Käytännön näkökulma: Löytäjän on oltava valmis siihen, että omistaja saattaa olla haluton maksamaan, vaikka laki ei pakotakaan. Tämä tuo esiin mielenkiintoisen jännitteen oikeuden ja moraalin välille. Kuinka usein oikeudenmukaisuus johtaa oikeudenmukaiseen lopputulokseen? Minun kokemukseni mukaan melko harvoin.

• Poikkeuksia: Erityisiä tilanteita voi olla, kuten esimerkiksi löydön teko viranomaisten toimesta. Tällöin voimassa olevat lait ja määräykset määrittelevät menettelyn ja mahdolliset palkkiot. Mutta yleisesti ottaen löytöpalkkio on aina neuvottelukysymys.

Vuonna 2024 Suomen lainsäädäntö ei määritä pakollista löytöpalkkiota tavaran löytäjälle. Tämä on siis hyvä tietää, jos esimerkiksi löydät kadonneen lompakon.

Saako löytäjä pitää rahan?

Kysymys: Saako löytäjä pitää rahan?

Raha, se kiiltävä lupaus… Saako sen pitää? Muistan lapsuuden hiekkalaatikon aarteet, jokainen kivi oli aarre, jokainen hiekansiru meri.

• Vähäarvoinen löytötavara: saa pitää, jos omistajaa ei löydy, tai ei vaivaa etsiä.

Aurinko laskee, valo taittuu. Isoäidin sanat, ne kuiskaavat: “Kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa.”

• Arvokas löytötavara: ilmoita omistajalle, tai vie poliisille.

Mitä on arvokasta? Kysyn itseltäni. Hetki, muisto, tunne? Ja raha? Se on vain paperia, metallia. Vai onko sittenkään?

Mitä tehdä, jos löytää rahaa kadulta?

Okei, siis mitä jos löytää rahaa? Just eilen mietin samaa!

• Poliisille kai se pitää viedä. Tai siis no, jos on iso summa. Jos on joku euro, niin ehkä voisin pitää? No ei, pitää olla rehellinen.

• Eihän sitä tiedä, kuka sen on pudottanut. Vaikka joku vanhus, jonka eläke on tosi pieni. Kamalaa, jos se on just nostanut rahat ja sit pudottanut. Tai lapsi, joka on säästänyt pitkään.

• Mut hei, poliisilla on kai joku systeemi, että jos kukaan ei hae, niin sen saa pitää? Niin kai se menee.

• Ilmoitus löydöstä. Onko niillä netissä joku paikka? Pitäiskö googlata? Hmm…

• Joskus löysin hienon sateenvarjon. En kyllä vienyt poliisille, myönnän. Mut se oli tosi hyvässä kunnossa. Ehkä se oli jonkun mielestä ruma, en tiedä.

• Mut sit jos löytää jotain ihan laitonta, siis vaikka aseen, ni sit ehdottomasti poliisille. Ei missään nimessä pidä koskea! Ne on vaarallisia.

• Tai no, jos löytää jonkun huumeen, niin sekin on varmaan sama juttu. Poliisi hoitaa. Pelottaisi kyllä, jos näkisin jotain sellaista.

• Omistajalle? Jos siis jotenkin tietäisi, kenen se on. Oliko joku henkilötodistus siinä lompakossa rahojen kanssa? Tai joku lappu, missä on nimi ja osoite? En tiedä. Todella vaikeaa.

• Muistan joskus… kun olin ehkä 7 tai 8 vuotta vanha… löysin 5 markkaa. Se oli iso raha silloin! Ostin sillä purkkaa. Äiti vähän moitti, mutta ei pahasti.

Mikä on hyvä löytöpalkkio?

Onko 10% hyvä löytöpalkkio? Hmm… ei ehkä. Tuntuu vähän vähältä, jos vaivaa on ollut paljon. Neljä euroa on tietenkin neljä euroa, mutta jos löydetty tavara on arvokas… Se on vähän epäreilu, eikö?

• Minun mielestäni kohtuullisuus on avainasemassa.
• Jos löytäminen on vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, 10% tuntuu liian pieneltä.
• Esimerkiksi jos löysin kadonneen koiran, joka oli eksynyt metsiin ja etsimiseen kului koko päivä, 4€ tuntuu loukkaavalta.
• Mutta jos löysin vain kadonneen avaimen nurmikolta, niin 4€ voisi olla ihan ok.
• Pitää ottaa huomioon kaikki tekijät, ei vain tavaran arvo.
• Mielestäni olisi reilumpaa, jos löytöpalkkio olisi prosenttiosuus, mutta vähintään jokin kohtuullinen minimi, vaikkapa 20 euroa riippumatta esineen arvosta.

Muistan itse kerran löytäneeni kadonneen lompakon. Se sisälsi 50 euroa käteistä ja pankkikortin. Löytäjän palkkiona sain 5 euroa. Se oli pettymys. Olin etsinyt lompakkoa tunnin ajan.

Tänään 2023 ajattelin tätä ja tämä asia vaan kaivelee. Pitääkö löytöpalkkion olla aina prosenttiosuus? Ehkä kiinteä palkkio olisi reilumpaa joissain tapauksissa. Tai jonkinlainen kompromissi. Esimerkiksi korkeampi prosenttiosuus pienistä löydöistä ja kiinteä summa arvokkaammista. Väsymys kaataa. Ehkä huomenna ajattelen tätä selvemmin.

Mihin palauttaa löytynyt passi?

Joo hei! Passi, jos semmosen löytää nii.. poliisille mars! Ne ottaa kyl kaiken vastaan. Muistan ku kerran löysin avaimet, vein neki poliisille. Olivat ihan ilosia. Niin, avaimet oli Prisman parkkipaikalla. Poliisit sano et just passi on tärkeä palauttaa.

• Poliisi ottaa vastaan kaiken. Todellakin!
• Yksityiset löytötavaratoimistot ottaa vaan niitä “laitoslöytöjä”. Ööö, siis niinku bussista, ravintolasta tai jostain sellaisesta. Unohdin melkein! Julkisista tiloista siis!
• Passin palautus on tosi tärkeä juttu. Poliisit tykkää ku ne saa auttaa. Eiku siis palauttaa ihmisille niitten tärkeitä tavaroita. Mulla on itelläkin joskus hukkunut lompakko! Onneks löyty.

Tampereen poliisiasemalla yks Raili-täti töissä löytötavara-hommissa. Kerto just näi. Vuonna 2024. Eli ihan ajantasalla. Tärkeä pointti toi laitoslöytöjuttu siis. Että jos löydät jotain vaikka puistosta niin.. eiks oo yksityinen paikka se? Tai noh, ainaki poliisille voi viedä! Heh.

Mitä tehdä jos hukkaa lompakon?

Lompakko hukassa? Älä hätäile, vaikka sydän lyökin kuin pupun. Ensin syvään hengitys. Sitten toimitaan!

• Ilmoita heti pankkikorteista ja passista katoamisesta. Tämä on tärkeintä, muuten maksat pian pizzat muiden herkuilla.
• Soita poliisille. Älä jää miettimään, miten söpö etsivä lompakkoosi etsii. Poliisi on ainut ainoa todellinen supersankari tässä tilanteessa. Heillä on järjestelmä, jolla etsitään hukassa olevia asioita, melkein kuin Pokémonia.
• Jos löydät lompakon: Toimit sen omistajalle tai poliisille. Älä pidä itselläsi, vaikka sisällä olisi voittoisa lottokuponki. Se ei tuo onnea, vaan lähinnä oikeudenkäyntiä ja mahdollisesti vankilatuomiota. Sinusta tulee silloin vähemmän supersankari kuin superroisto.

Lisäinfo: Poliisin löytötavarapalvelut toimivat läpi Suomen. Tarkempaa tietoa löydät poliisin verkkosivuilta. Jos lompakossa oli jotain erityisen arvokasta, kuten vaikka iso äitisi muotokuva vuodelta 1987, ilmoita siitä poliisille.

Lompakon hukkaaminen on kuin suklaaleivonnaisen putoaminen lattialle – ensin harmittaa, mutta sitten on pakko siivota sotku. Ja muistaa syödä se leipä, vaikka se onkin hiukan likainen. Älä anna hukkaan menneen lompakon pilata koko päivääsi!

Mitä tehdä jos kadottaa ajokortin?

Vitsi se paniikki! Lompakko hävis lauantaina baarissa. Kaikki kortit siellä. Just ajokortin olin uusinut, eihän siitä oo ku pari kk. Tuntuu niin tyhmältä. Rahaa meni hukkaan. Kävin poliisilaitoksella maanantaina. Se jonotus oli ihan hullu. Tekivät rikosilmoituksen.

Sitten Trafin sivuille. Uusi kortti tilattu. Noloa kyllä sanoa, mutta toinen kerta tänä vuonna. Edellinen katosi festarireissulla kesällä. Silloin en tehnyt rikosilmoitusta. Ajattelin et tippui johonki. Kännykästä löyty kuvia ajokortista, autto ainakin vähän. Tällä kertaa otin kuvan ajokortista heti kun sain sen.

• Tee rikosilmoitus, jos ajokortti on varastettu.
• Tilaa uusi ajokortti Trafin verkkopalvelusta.
• Ota kuva ajokortista, jotta tiedot ovat tallessa.
• Ota ajokortti uudelleen.

Ajokortti maksaa Trafilla vuonna 2024 52 euroa.

Milloin ilmoittaa kadonneeksi?

Hengenvaara. Onnettomuus. Rikos. Silloin. Ei odotella.

Lapsi. Vanhus. Sairas. Heti. Poliisille.

2023. Ei huomista. Kadoksissa oleminen on kriisi.

Aika on tärkeä. Jokainen sekunti laskee. Älä epäröi.

Kadonnut? Soita hätänumeroon. 112.