Saako lapsi aina perintöä?

Lapsen perintöoikeus – Onko se aina taattu Suomessa?

Suomalaisessa perimysjärjestyksessä lapset nauttivat vahvaa asemaa, mutta totuus on monimutkaisempi kuin pelkkä “kyllä” tai “ei” -vastaus. Vaikka lapsilla on lähtökohtaisesti ensisijainen oikeus vanhempiensa perintöön, on olemassa tilanteita, joissa tämä oikeus voi rajoittua tai jopa kadota kokonaan.

Lähtökohta: Lapsen lakiosa turvaa vähimmäisosuuden

Perintökaaren mukaan lapsilla (tai heidän sijaantuloperillisillään) on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä omaisuudesta, jonka lapsi olisi saanut, jos testamenttia ei olisi lainkaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka vanhempi olisi tehnyt testamentin, jolla ohjaa pääosan omaisuudestaan muille, lapsella on silti oikeus vaatia lakiosaansa. Tämä turvaa lapselle vähimmäisosuuden vanhemman omaisuudesta.

Milloin lapsi ei välttämättä saa perintöä?

Vaikka lakiosa suojaa lasta, on olemassa poikkeustilanteita:

• Testamentti ja lakiosasta luopuminen: Jos vanhempi on tehnyt testamentin ja siinä määrännyt omaisuutensa jaettavaksi muille, lapsella on oikeus vaatia lakiosaansa. Kuitenkin, jos lapsi nimenomaisesti luopuu lakiosastaan perittävän elinaikana tai perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, hän ei saa perintöä. Luopuminen tulee tehdä kirjallisesti ja tietyin muotovaatimuksin.
• Perinnöstä luopuminen velkojen vuoksi: Jos lapsella on itsellään velkoja, hän voi luopua perinnöstä velkojensa vuoksi. Tällöin perintö menee lapsen lapsille tai muille sijaantuloperillisille.
• Harkinnanvarainen perinnönjättö (ei Suomessa): Joissain maissa on käytössä harkinnanvarainen perinnönjättö, jolloin vanhempi voi jättää lapsen kokonaan perinnöttä tietyissä, laissa määritellyissä tilanteissa (esimerkiksi jos lapsi on syyllistynyt vakavaan rikokseen vanhempaa kohtaan). Suomessa tällainen järjestelmä ei ole käytössä.
• Omaisuuden lahjoittaminen elinaikana: Vanhempi voi elinaikanaan lahjoittaa omaisuuttaan muille. Tällaiset lahjat voivat kuitenkin joissain tapauksissa tulla otettavaksi huomioon lakiosaa laskettaessa, jos lahjan tarkoitus on ollut suosia lahjansaajaa perillisen kustannuksella.

Huomioitavaa:

• Avio-oikeus: Puolison avio-oikeus voi vaikuttaa perinnönjaon lopputulokseen. Jos perittävällä oli puoliso, puolison osuus avio-oikeuden perusteella otetaan huomioon ennen perinnönjakoa.
• Sijaantuloperilliset: Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsen lapset (perittävän lapsenlapset) tulevat sijaantuloperillisinä hänen tilalleen.

Yhteenveto

Lapsen oikeus perintöön on Suomessa vahva, erityisesti lakiosan kautta. Kuitenkin, aktiivinen toiminta, kuten perinnöstä luopuminen tai edellä mainitut erityistapaukset, voivat johtaa siihen, että lapsi ei saa perintöä. On tärkeää muistaa, että jokainen perintötapaus on yksilöllinen ja lakiasioissa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Tällöin varmistetaan, että oikeudet toteutuvat ja ymmärretään kokonaisuus.