Miten hävitän vieraslajit?
Vieraslajien hävittäminen vaatii tehokkaita toimenpiteitä lajin mukaan. Juurakot hävitetään polttamalla, kompostoimalla tai viemällä jäteasemalle. Suuremmat kasvustot niitetään viikatteella, siimaleikkurilla tai raivaussahalla. Puuvartiset kasvit tarvitsevat moottorisahan. Kuuma vesi on tehokas keino. Muista aina varmistaa oikeat hävitysmenetelmät ja noudattaa viranomaismääräyksiä. Lisätietoja löytyy Marttojen sivuilta.
Vieraslajien hävittäminen? Miten toimia?
Muistan kesällä 2023, kuinka taistelin japanin jättiputkea vastaan mökilläni Hämeenlinnassa. Se oli ihan hirveä, valtavan kokoinen rötkäle.
Käytin ensin viikatteea, mutta se oli tuskallista ja hidasta. Sitten kokeilin kuumaa vettä, ja se kyllä poltti lehdet, mutta juurakko pysyi elossa.
Lopulta kaivoin juurakot ylös lapiolla ja poltin ne. Oli kamala homma, kädet olivat täynnä rakkoja viikon ajan.
Muistan myös, että naapuri kertoi käyttäneensä niittokoneen suuriin kasvustoihin, aika tehokkaasti kuulemma.
Seuraavaksi ajattelin kokeilla kompostointia, josko siitä saisi tuloksia. Se oli ehkä ainut tapa päästä tuosta jättiputkesta eroon kokonaan.
Miksi vieraslajeja pitää torjua?
Vieraslajit, ne veijarit! Miksi niitä pitää pistää kampoihin? No, mieti tätä: ne on vähän niinku se ärsyttävä naapuri, joka tunkee nurmikolleen ja syö sun marjapensaat.
-
Risteytysrieha: Vieraslajit saattaa alkaa sekoilla paikallisten kanssa, ja lopputuloksena on jotain ihan uutta, eikä välttämättä hyvää. Kun suomalainen sisko ja italialainen veli saavat lapsen, lapsi on ihana! Mutta kun kaksi lajia risteytyy, lopputulos on vähän niin kuin kaksi erilaista palapeliä yritettäisiin yhdistää.
-
Elintilan valtaus: Kuvittele, että joku tulee ja vie sun parhaan paikan rannalta. Vieraslajit voi vallata alaa alkuperäisiltä lajeilta, jolloin ne jää nuolemaan näppejään.
-
Resurssien ryöstö: Onko sulla joskus käynyt niin, että joku syö kaikki sun lempiherkut? Vieraslajit voi napata kaikki parhaat ruoat ja muut resurssit, jolloin alkuperäiset lajit kärsii nälkää.
-
Tautien tuojat: Vähän niinku se yskä, jonka nappasit lomamatkalta. Vieraslajit voi tuoda mukanaan tauteja ja loisia, joita alkuperäiset lajit ei kestä.
-
Saalistusshow: Jotkut vieraslajit on vähän niinku petoeläimiä, jotka syö kaiken mikä liikkuu. Ne voi saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti, jolloin ne katoaa kokonaan. Esimerkiksi minkki on Suomessa paha juttu.
Summa summarum: Vieraslajit voi sotkea koko luonnon tasapainon, ja se on vähän niinku dominopalikkaefekti. Yksi kaatuu, ja kaikki seuraa perässä.
Miten vieraslajit ja tulokaslajit eroavat toisistaan?
Vieraslajit vs. tulokaslajit…hmm, tämä meni taas sekaisin. Muistan lukeneeni BirdLife Suomen sivuilta… Niillä oli hyvä selitys.
-
Vieraslajit: Ihminen on tuonut ne tänne. Ei olisi itsestään leviänyt. Olen nähnyt niitä täällä jo viisi vuotta. Ehkä enemmänkin? Aika menee niin nopeasti. Miten muistin? Olin juuri katsomassa vanhoja kuvia kesältä 2018… Niissä oli jotain vieraslajeja. Jotkut ovat todella haitallisia. Muistan sen hirveän lupiinin leviämisen. Se peittää kaiken alleen!
-
Tulokaslajit: Nämä ovat tulleet tänne itsestään. Eivät siis ihmisen takia. Ehkä lintu toi siemenen? Tai tuuli? Mutta tämä on täysin eri asia kuin vieraslajit.
Mikä on se ero sitten? Vieraslajit ovat siis aina ihmisen tuomia, kun taas tulokaslajit ovat tulleet tänne omatoimisesti. Selkeä ero. Vaikka kuulostaakin samalta. Miksi ne ovat niin sekaisin? Voiko jotkut tulokaslajit muuttua vieraslajeiksi? Se onkin mielenkiintoinen kysymys! Pitää varmaan tarkistaa se BirdLifen sivuilta uudelleen. Olin katsonut niitä aiemmin tänään, mutta nyt en muista tarkkaan… Onko se nyt niin, että ihmisen apu määrittää eron? Kyllä. No niin, asia selvä. Kirjaan tänne muistiin, jotta muistan.
Mikä vaikutus vieraslajeilla on Itämeren ekosysteemille?
Vieraslajit uhkaavat Itämeren herkkää ekosysteemiä vakavasti. Niiden vaikutus on monitahoinen ja usein tuhoisa.
-
Kilpailu: Vieraslajit kilpailevat alkuperäislajien kanssa ravinnosta ja elintilasta, mikä voi johtaa alkuperäislajipopulaatioiden pienenemiseen tai jopa sukupuuttoon. Tämä kilpailu koskee kaikkia trofisia tasoja, eli ravintoverkon eri osia. Ajatellaanpa vaikkapa pohjaeläimiä ja niiden kilpailua ravinnon saannista.
-
Saalistus: Jotkut vieraslajit ovat tehokkaita petoja, jotka saalistavat alkuperäislajeja, häiriten luonnollista tasapainoa. Tämä voi johtaa ketjureaktioihin koko ekosysteemissä. Kuvittele, miten yksi petolinnun saapuminen voi vaikuttaa koko linnustoon.
-
Tautien leviäminen: Vieraslajit voivat levittää tauteja alkuperäislajeihin, joilla ei ole luonnollista immuniteettia näitä vastaan. Tämä voi olla erittäin vakava uhka, erityisesti jo ennestään heikoille populaatioille. Tämä on monimutkainen ongelma, jonka seurauksia on vaikea ennustaa.
-
Ekosysteemien muuttuminen: Vieraslajit voivat muuttaa fyysisiä elinympäristöjä. Esimerkiksi jotkut kasvilajit voivat muuttaa rannikkoalueiden kasvillisuutta täysin. Tämä vaikuttaa luonnollisesti muihinkin lajeihin. Näin syntyy dominoefekti. Onko se hyvä vai paha? Se riippuu näkökulmasta.
Itämeren heikko tila johtuu monista tekijöistä, ja vieraslajit ovat yksi merkittävä tekijä. On tärkeää ymmärtää, että vieraslajien leviämisen ehkäiseminen ja niiden hallinta ovat välttämättömiä Itämeren ekosysteemin suojelemiseksi. Tämä vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja laajamittaisia toimia. Vuonna 2023 Itämeren suojelu on edelleenkin merkittävä haaste. Monimutkaisuutta lisää se, että ihmisen vaikutus ekosysteemiin on monin tavoin ristiriitainen. Esimerkiksi kalastus voi sekä vähentää että lisätä tiettyjen lajien määrää. Tämä monimutkaisuus tekee ratkaisujen löytämisestä haastavaa.
Lisätietoja: Suomen ympäristökeskus (SYKE) tarjoaa ajantasaista tietoa vieraslajeista ja niiden vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin. Heidän verkkosivuillaan on paljon hyödyllistä materiaalia.
Miten vieraslajit leviävät Suomeen?
Vieraslajit: Suomeen saapuminen kuin pakolaisleirillä – vain vähän järkevämpää.
-
Tavaraliikenne: Ajattele sitä kuin globaalia pakettipalvelua, jossa mukana tulee yllätyksiä – hämähäkkejä, kasveja, jopa pieniä hirviöitä. Ei ole puhtaasti hyvää tarkoitusta, mutta jostain syystä ne tulevat.
-
Matkustajat: Turistien mukana tulevat lomamuistot voivat olla vaarallisia. Kuvitelkaa: suloinen pikkukukka muuttuu nopeasti raivokkaaksi kasvipetoksi, joka valtaa kaikki puutarhat!
-
Omin voimin: Nämä ovat niitä todellisia selviytyjiä. Ne ovat kuin Chuck Norrikset kasvi- ja eläinkunnassa – selviävät kaikesta. Tieverkon pitkin matkaavat kuin pikajuna, vesistöissä melovat kuin olympiaurheilijat.
Suomen sisällä: Vieraslajit ovat kuin levottomat teinipojat, levittäytyvät minne sattuu. Jos heitä ei pysäytetä, seurauksena on täydellinen kaaos.
-
Ihminen: Me, ihmiset, olemme vieraslajien kuljetuspalvelu. Joskus tahallisesti, joskus vahingossa. Onko meillä sittenkään niin hyvää tarkoitusta? Kuten ne pikku pojat, jotka levittävät ötököitä koulussa.
-
Luonto itse: Tuuli, vesi ja eläimet, luonto hoitaa levittämisen. Luonto on kuin villi eläin, joka heittää vieraslajeja minne sattuu. Ja me emme voi tehdä asialle mitään.
Yhteenveto: Vieraslajit ovat kuin villi länsi, jossa kuka tahansa voi saapua, ryöstää ja vallata. Ainoa ero: näillä “cowboyilla” ei ole aseita, vaan piikikkäät lehdet ja myrkyllisiä pistoksia. Jokainen vastaa omasta toiminnastaan – ja sen seurauksista.
#Luonto #Torjunta #VieraslajitPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.