Miten vieraslajit leviävät?
Vieraslajit leviävät Suomessa pääasiassa ihmisen toiminnan, kuten tarkoituksellisen tai vahingossa tapahtuvan siirron, kautta. Lisäksi ne leviävät omin voimin hyödyntäen tieverkostoja, vesistöjä sekä tuulen, eläinten ja virtaavan veden apua. Vieraslajien hallinta on tärkeää Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Miten vieraslajit leviävät ja miten niitä ehkäistä?
Muistan kun mökillä, heinäkuussa 2023, löydettiin kurtturuusuja rannalta. Hirveesti niitä oli, tosi ikävä juttu. Leviävätkö ne siementen avulla? Luulen niin.
Ihmetyttää miten nopeasti ne leviävät. Viime kesänä niitä oli paljon vähemmän. Ehkä jotain pitäisi tehdä.
Meidän kylällä on puhuttu paljon siitä, miten vesistöjen kautta leviää vieraslajeja. Kävin elokuussa kalassa, ja näin sammakkoa jota en tunnistanut. Outo se oli.
Ajattelin että ehkä jos ei vie veneitä järvestä toiseen ilman huolellista puhdistusta, se auttaa? Ja tietysti roskien ja jätevesien hallinta on tärkeetä.
Metsässäkin on näitä vieraita lajeja, muistan viime syksyn sieniretkeltä jonkun omituisen kasvin, en enää muista tarkkaan miltä se näytti. Otin kuvan, mutten löydä sitä enää. Harmi.
Jokaisella on velvollisuus olla levittämättä niitä. Pieni asia, mutta yhdessä voimakas teko!
Millä tavoin vieraslajit voivat levitä?
Vieraslajit, ne luonnon kutsumattomat vieraat, pääsevät juhliin monin tavoin – usein meidän avustuksellamme, tietysti. Ajattele sitä kuin piilosta maailmanlaajuisessa mittakaavassa, jossa ihminen on se, joka aina löytää ne parhaat piilopaikat (vahingossa).
- Rahtilaivat, ne meren valtavat taksit: Nämä kuljettavat lajeja kuin salamatkustajia allensa, täysin tietämättöminä ekologisesta tihutyöstä. Ja me maksamme viulut!
- Koristekasvit, puutarhojen Troijan hevoset: Kukapa olisi uskonut, että se kaunis, eksoottinen kasvi onkin vihollinen? No, nyt tiedät.
- Lemmikkieläimet, jotka päättävät karata: Kilpikonna uimaan lähivesistöön, tai undulaatti vapauteen. Lopputulos ei ole koskaan hyvä.
- Maantiekuljetukset, vieraslajien moottoritie: Renkaissa ja ajoneuvoissa voi kulkeutua mitä ihmeellisimpiä siemeniä ja pieneliöitä uusiin ympäristöihin.
Ja sitten on se ihmisen uskomaton kyky aliarvioida tilannetta. Ajattelemme: “Yksi pieni kasvi ei voi tehdä suurta vahinkoa.” Väärin! Se on kuin päästäisi yhden hiiren taloon – pian oletkin keskellä hiirifarmin pystytystä.
Pro tip: Jos joku ehdottaa eksoottisen kasvin istuttamista, kysy ensin, onko sillä passia ja viisumia – tai paremmin sanottuna, tarkista, ettei se ole vieraslaji. Säästyt monelta harmilta ja ehkä jopa pelastat maailman! Tai ainakin vähän.
Ekstra hauskaa: Tiesitkö, että jotkut vieraslajit ovat niin sopeutuvaisia, että ne alkavat käyttäytyä kuin paikalliset? Ne oppivat jopa puhumaan murretta (tai ainakin yrittävät). Se on kuin katsoisi ulkomaalaista, joka on asunut Suomessa liian kauan ja alkaa valittaa säätä.
Miten vieraslajit ja tulokaslajit eroavat toisistaan?
Vieraslajit vs. tulokaslajit: Mikä ero on? Selviääkö edes lintubongari?
Pääero: Ihminen. Tulokaslajit saapuvat itse, kuin seikkailijoita jotka löytävät uuden kodin. Vieraslajit? Niiden takana on aina ihminen, vähän kuin laiskojen koiranomistajien karanneita koiria, jotka eivät osaa palata kotiin. Tai vaikkapa se hullu mummo, joka päästää kaikki kaktuspensaat pihaltaan irti!
- Tulokaslajit: Luonnollisesti leviäviä uusia lajeja. Ajatellaanpa niitä kuin yllättäviä vieraita pikkujouluissa – tervetuloa! Ei välttämättä ongelma.
- Vieraslajit: Ihminen toi ne. Kuten se kaveri joka tuo aina liian paljon viiniä ja sitten alkaa juoruta. Voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi jättiputki. Sen tapaaminen on kuin paha uni.
Yllättävä vertaus: Kuvitelkaa tulokaslaji lumikkeenä: kaunis, ehkä vähän odottamaton, mutta ei uhkaa taloa. Vieraslaji on sen sijaan ikkunasta sisään tunkeutuva jäniksenraato, jolla on viheliäinen tuoksu ja joka jättää jälkeensä kauhun.
Lisätietoa:
- BirdLife Suomi on mainio tietolähde, vaikka heidän sivustonsa näyttää vähän 90-luvulta.
- Vieraslajeista on tullut iso juttu viime vuosina, ja se on melkein yhtä jännittävää kuin salaliittoteorioiden lukeminen.
- Muista, että jotkut tulokaslajit voivat muuttua ongelmallisiksi. Kuten se kiva ystävä, joka alkaa kertoa liian paljon yksityiskohtia elämästään… (siis, vieraslajeiksi).
- Jättiputki on varsinainen painajainen. Sen polttava kosketus on kuin satojen polttajien kosketus.
Loppusanat: Jos etsit eksoottista koiraa, varmista että et vahingossa hanki vieraslajia. Tai osta kaktus kasvihuoneesta, älä luonnosta! Ja jos näet jotain omituista, kysy asiantuntijalta. Älä kysy minulta. Olen vain kirjoittaja. Minun tietojeni oikeellisuudesta ei voi taata.
Miten vieraslajit ovat päätyneet Itämereen?
Itämeren vieraslajit: Laivat, painolastivesi.
- Selkeä reitti: Painolastivesitankit.
- Tuhoisa seuraus: Ekologinen epätasapaino. Saalistajien puute, populaation räjähdys.
Kestävä vaikutus: Vieraslajit ovat täällä pysyvästi. 2023.
Miten vieraslajeja voidaan torjua?
Miten vieraslajeja voidaan torjua?
Yöllä ajatukset harhailevat. Torjuminen… tuntuu isolta sanalta.
- Kuka tahansa periaatteessa voi yrittää. Ei tarvita lupia, jos ei halua. Laki ei pakota.
- Talkoot. Ne on ihan hyviä. Joku järjestää, toiset tulee auttamaan. Yhdessä ollaan vähemmän yksin tän pahan kanssa.
- Ilmoita havainnot. Vierailajip.fi? Joku sellainen portaali on olemassa. Viranomaiset ja tutkijat näkee sitten, missä niitä on.
- Vieraslajit syövät alkuperäistä luontoa. Se on vähän niinku elämässä muutenki. Joku uusi vie aina jotain vanhaa.
- WWF puhuu paljon vieraslajeista. Niillä on varmaan hyviä ohjeita.
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.