Milloin on paras aika nähdä valaita Islannissa?

Paras aika nähdä valaita Islannissa: 95-97% onnistumisprosentti

Paras aika nähdä valaita Islannissa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka todennäköisesti kohtaat valtamerien jättiläisiä. Kesäkaudella Atlantin ravintorikkaat vedet houkuttelevat useita lajeja rannikoille. Tämä auttaa sinua välttämään pettymyksen. Valitsemalla oikean ajankohdan parannat retkesi onnistumista huomattavasti. Lue eteenpäin, jotta tiedät parhaan ajan ja paikan valasretkelle.

Milloin on paras aika nähdä valaita Islannissa?

Paras aika nähdä valaita Islannissa on huhtikuusta lokakuuhun, jolloin huippusesonki ajoittuu kesäkuun ja elokuun väliselle ajalle. Tänä aikana Atlantin ravintorikkaat vedet houkuttelevat paikalle eniten lajeja, ja todennäköisyys nähdä vähintään yksi valas nousee monilla alueilla yli 95-97 prosenttiin. ^[1]

valasbongaus Islanti paras aika riippuu kuitenkin paljon siitä, mitä lajia etsit ja missä päin saarta olet. Vaikka kesä on varmin valinta, Islanti on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa valaita voi nähdä ympäri vuoden - jopa keskellä talvea.

Kesä vs. Talvi: Kumpi kannattaa valita?

Kesäsesonki (toukokuu-syyskuu) on kiistatta suosituin aika. Meri on tyynempi, sää on leudompi ja valaslajien kirjo on huipussaan. Ryhävalaat, lahtivalaat ja jättiläismäiset sinivalaat vaeltavat Islannin rannikolle ruokailemaan. Lisäksi keskiyön aurinko mahdollistaa retket myöhään illalla, mikä on upea kokemus. Mutta tässä on yksi juttu, jonka monet unohtavat - kerron siitä tarkemmin alempana varustautumista koskevassa osiossa.

Talvella (marraskuu-maaliskuu) olosuhteet ovat karummat, mutta ne tarjoavat jotain, mitä kesällä ei saa: mahdollisuuden nähdä miekkavalaita (orkia) niiden metsästäessä silliä Snæfellsnesin niemimaan edustalla. Talviretkien onnistuminen on kuitenkin vaihtelevaa sään oikullisuuden vuoksi. Silti, yhdistelmä revontulista ja valaista on monen matkaajan unelma. ^[2]

Parhaat kohteet: Húsavík vs. Reykjavík

Monet kysyvät minulta: Pitäisikö minun lähteä retkelle Reykjavíkista vai ajaa pohjoiseen Húsavík vs Reykjavík valasretki? Vastaus riippuu täysin matka-aikataulustasi. Jos olet vain lyhyellä kaupunkilomalla, Reykjavíkin vanha satama on kätevin. Jos taas haluat parhaan mahdollisen todennäköisyyden, pohjoinen kutsuu.

Húsavíkia kutsutaan usein Euroopan valaspääkaupungiksi. Skjálfandin lahdella valasretkien onnistumisprosentti on perinteisesti ollut lähempänä 98 prosenttia kesäkuukausina.^[3] Reykjavíkissa Faxaflóin lahdella vastaava luku liikkuu 90-95 prosentin välillä. ^[4] Ero tuntuu pieneltä, mutta pohjoisessa valaat ovat usein lähempänä rannikkoa ja niitä on enemmän.

Muistan oman ensimmäisen retkeni Húsavíkissa. Olin varautunut odottamaan tunteja, mutta ensimmäinen ryhävalas ilmestyi vain 15 minuutin seilauksen jälkeen. Se oli mahtavaa. Toisaalta Reykjavíkissa näin kerran valaita samalla kun kaukaisuudessa näkyi kaupungin profiili - se oli hieno kontrasti luonnon ja urbaanin elämän välillä.

Valasretkikohteiden vertailu Islannissa

Eri kohteet tarjoavat erilaisia kokemuksia riippuen vuodenajasta ja lajitoiveista.

⭐ Húsavík (Pohjois-Islanti)

- Perinteinen kalastajakylä, autenttinen ja keskittynyt täysin valaisiin

- Ryhävalaat, lahtivalaat, pullonokkadelfiinit ja satunnaiset sinivalaat

- Korkein Islannissa, jopa 98-99% kesäsesongin aikana

Reykjavík (Pääkaupunkiseutu)

- Paras vaihtoehto lyhyille matkoille, laivat lähtevät suoraan keskustasta

- Lahtivalaat, pyöriäiset ja sesongin mukaan ryhävalaat

- Erittäin hyvä, noin 90-95% kesällä, sääalttiimpi talvella

Snæfellsnes (Länsi-Islanti)

- Ainutlaatuinen maisema Kirkjufell-vuoren katveessa

- Miekkavalaat (orkat) ja kaskelotit

- Vaihteleva, mutta paras paikka nimenomaan orkille talvella

Maijan valasmatka: Odottamaton oppitunti kylmästä

Maija, 35-vuotias matkailija Helsingistä, varasi valasretken Reykjavíkista elokuun puolivälissä. Päivä oli aurinkoinen ja maalla oli 15 astetta lämmintä, joten hän lähti matkaan vain kevyessä hupparissa ja farkuissa.

Vain 20 minuuttia satamasta lähdön jälkeen merituuli muuttui purevaksi. Maija yritti keskittyä horisonttiin, mutta hampaiden kalina ja palelevat sormet tekivät valaiden etsimisestä tuskallista. Hän joutui viettämään puolet retkestä sisätiloissa lämmittelemässä.

Hän tajusi, että lämpötila merellä voi olla 5-10 astetta matalampi kuin maalla viiman vuoksi. Maija lainasi laivan tarjoaman paksun haalarin ja huomasi heti eron - lämpimänä hän pystyi vihdoin nauttimaan kannella olosta.

Lopulta hän näki kolme ryhävalasta lähietäisyydeltä ja oppi, että kerrospukeutuminen ja tuulenpitävä takki ovat välttämättömiä jopa kesähelteellä. Onnistuneen retken jälkeen hän suositteli kaikille kunnon varusteita ja lämmintä vaatetusta merimatkalle.