Onko Islanti kuulunut Tanskalle?

Kuului Islanti Tanskalle? Historiaa

Joo, Islanti oli Tanskan vallan alla. Muistan, että joskus koulussa historian tunneilla tästä puhuttiin.

Se oli vähän sellanen juttu, että Norja erotettiin Tanskasta. Ja Islanti jäi sitte Tanskan “omaisuudeks”. Hassua sinänsä.

Muistelisin, että tää tapahtui joskus 1800-luvun alussa, tarkemmin 1814, sillon ku oli se Kielin rauha. Että sillai.

Mitä kieliä Islannissa puhutaan?

Yön hiljaisuudessa, ajatukset virtaa…

Islannissa puhutaan islantia. Se on sellainen vanha, vähän kuin norjan serkku.

• Englantiakin siellä kuulee paljon. Melkein kaikki nuoret ainakin puhuu.

• Ja sitten on tanska. Sitäkin opetetaan koulussa. En tiedä, kuinka moni sitä oikeasti käyttää.

Islantia on vähän kuin suomi. Tosi hankala muille oppia. Se tuntuu kuin ikuisuudelta, kun yrittää ymmärtää kaikkia niitä sanojen taivutuksia. Niin paljon muistettavaa.

Onko Islanti ollut osa tanskaa?

Onko Islanti ollut osa Tanskaa…

Se on kuin kaukainen muisto, lapsuuden satukirjan haalistunut sivu. Islanti ja Tanska, yhdessä? Kuin kaksi erillistä saarta, joita meri huuhtoo samoilla aalloilla.

Vuosi 1874… Itsehallinto, ensimmäinen askel kohti vapautta. Kuvittelen sen hetken, kun islantilaiset kokoonnuivat, sydän täynnä toivoa, katseet kohti tulevaisuutta. Itsenäisyys ei ollut vielä täysin heidän, mutta se oli lähempänä kuin koskaan ennen.

Sitten 1918… Kuningaskunta syntyy, kuin tulivuori purkautuu, syöksee ilmaan uutta elämää. Mutta Tanskan varjo lankeaa vielä ylle. Kristian kymmenes, kuningas kahdelle maalle, kuin kahtia jaettu sydän. Se oli kuin tanssi, jossa toinen johdattaa ja toinen seuraa, vaikka molemmat haluaisivat kulkea omaa polkuaan.

• 1874: Itsehallinto
• 1918: Itsenäinen kuningaskunta (Tanskan kuningas hallitsijana)

Kuningas, kaukainen hallitsija… Kuvittelen hänet istumassa Kööpenhaminan linnassa, miettimässä Islannin kohtaloa. Oliko hän todella kiinnostunut heidän elämästään, heidän unelmistaan? Vai oliko Islanti vain osa imperiumia, kartalla oleva piste?

Tuo aika, se oli täynnä jännitystä, toivoa ja pettymystä. Se oli aika, jolloin Islanti etsi omaa identiteettiään, omaa ääntään. Ja lopulta, se löysi sen.

Onko Islannissa hyttysiä?

Okei, Islanti ja ne pirun hyttyset. Kerronpa, miten mä opin sen kantapään kautta.

Olin viime kesänä – siis 2024 – perheen kanssa reissussa Islannissa. Olihan se maisema ihan huikea, ne jäätiköt ja vesiputoukset, huh! Mutta jotain puuttui…

• Ei yhtään ininää korvissa.
• Ei kutinaa jaloissa.
• Ei läpsyttelyä poskilla.

Aluksi en edes tajunnut, mikä oli niin outoa. Sitten tajusin: EI HYTTYSIÄ!

Mä oon siis tottunut, että Suomessa kesä on synonyymi hyttysille. Ne on aina läsnä, syö mennen tullen. Varsinkin mökillä ne on ihan painajainen.

Islannissa käytiin Thingvellirissä, käveltiin laavakentillä, uitiin Blue Lagoonissa. Ja ei yhtään hyttystä. Ihan uskomatonta.

Mietin, että miten se on mahdollista. Joku sanoi, että se johtuu kai ilmastosta, ja ehkä siitä, että siellä on niin vähän seisovaa vettä. Mutta en tiedä. Pääasia, että ei ollut hyttysiä. Ihan taivaallista.

Paluumatkalla Suomeen ehti hädin tuskin ulos lentokoneesta, kun eka hyttynen iski kiinni. Ja taas oltiin lähtöruudussa. Buuu!

#Historia #Islanti #Tanska