Mitä ei saa viedä Japaniin?

Mitä on kielletty tuoda Japaniin?

Muistan, kun luin uutisen. Huhtikuussa 2018. Hirvenliha kiellettiin. Japaniin vienti.

Ihan hullua. Meillä hirvipaistia melkein joka syksy. Ja japanilaiset ei saa.

Hirvi, poro, kauris, peura – kaikki kielletty. Liha ja tuotteet. TSE-tapauksen takia.

Olin silloin Tokiossa, 15.5.2018. Söin sushia Shinjukussa, maksoi varmaan 2000 jeniä. Mietin hirvikäristystä.

Harmitti niiden puolesta. Eivät saaneet maistaa. Meillä pakkasessa hirvenlihaa, monta kiloa.

Mitä ruokia saa viedä Japaniin?

Mitä ruokia saa viedä Japaniin?

Japanin tullilainsäädäntö on tiukka, ja tietyt elintarvikkeet ovat kiellettyjä. Tärkeintä on varmistaa, ettei mukana ole mitään kasvi- tai eläinperäistä, joka voisi vahingoittaa Japanin ekosysteemiä tai levittää sairauksia. Tämä koskee erityisesti hedelmiä, vihanneksia, lihaa, maitoa ja munia.

Tokiossa elintarvikkeiden saanti ei ole ongelma. Siellä on laaja valikoima kauppoja, joista löydät päivittäistarvikkeita ja erikoisherkkuja. Suuret kauppaketjut kuten Meidi-ya, Maruetsu, Precce ja Seijo Ishii tarjoavat länsimaalaisten tuotteiden lisäksi runsaudensarven japanilaisia ruokia.

Muista tarkistaa virallinen Japanin tulliviraston verkkosivu (tai vastaava luotettava lähde) ajankohtaisten säädösten varmistamiseksi, sillä säännöt saattavat muuttua. Muutokset voivat olla melko nopeita, joten muista tämä.

• Kiellettyjä ruokia: Useimmat hedelmät ja vihannekset, liha ja lihavalmisteet, maitotuotteet, munat ja niiden tuotteet. Lisäksi tiettyjen kasvien siemenet ja mausteet saattavat olla kiellettyjä.
• Sallimisen edellytykset: Tietyt elintarvikkeet voidaan tuoda maahan, jos niillä on asianmukaiset todistukset ja tuontiluvat. Tämä on harvinaista ja vaatii usein paljon vaivaa.
• Käytäntö: Suosittelen ehdottomasti, että matkustaja jättää kaikki kotimaasta tuodut elintarvikkeet kotiin, jotta välttää mahdolliset ongelmat tulliin saapuessa.

Pohdinta: Japanin tiukka tullipolitiikka on ymmärrettävää, sillä se suojaa maan herkkää ekosysteemiä ja kansanterveyttä. Onko kansallinen biodiversiteetin suojelu kuitenkaan aina oikeutettua, jos se rajoittaa ihmisvapautta? Tämä herättää kysymyksiä globaalista vastuusta ja kansallisvaltioiden suvereniteetista. Näillä kysymyksillä on erittäin monimutkaisia eettisiä ja poliittisia ulottuvuuksia.

Tokion elintarvikkeiden saatavuus: Tokion ruokakulttuuri on monimuotoinen ja tarjoaa uskomattoman valikoiman ruokia. Mikäli olet huolissasi ruoan saatavuudesta, se on turha huoli. Länsimaiset tuotteet ovat helposti saatavilla, mutta kannustan kokeilemaan Japanin omia herkkuja. Itse olen matkustanut Tokioon useampaan otteeseen, ja muistan erityisen hyvin herkulliset ramen-keitot ja tuoreen sushin. Minulla on paljon hyviä muistoja ruokakokemuksista Tokiossa.

Mitä Japanista ei saa tuoda?

Japanista Suomeen tuontiin liittyy rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella Suomen luontoa ja eläinterveyttä.

• Kasvituotteet: Tietyt kasvit ja kasvituotteet voivat levittää kasvitauteja ja tuholaisia. Tarkista aina Ruokaviraston sivuilta ajantasaiset tuontiehdot.

• Eläintuotteet: Lihan, maitotuotteiden ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuonti on usein rajoitettua tai kiellettyä eläintautien leviämisen estämiseksi. Esimerkiksi Japanissa esiintyvä suu- ja sorkkatauti voi olla uhka Suomen karjalle.

• Lääkkeet ja huumausaineet: Lääkkeiden tuontiin tarvitaan usein resepti tai muu todistus lääkärin määräyksestä. Huumausaineiden tuonti on luonnollisesti kielletty.

• Uhkaalaiset eläimet ja kasvit: Washingtonin yleissopimus (CITES) säätelee uhanalaisten lajien kauppaa. Näiden lajien tuonti on usein kielletty tai vaatii erityisluvan.

• Kulttuuriesineet: Tietyt kulttuuriesineet, kuten antiikkiesineet tai taide-esineet, voivat olla suojeltuja, ja niiden tuontiin tarvitaan lupa.

Syvempi pohdinta: Nämä tuontirajoitukset ovat kuin näkymättömiä suojamuureja, jotka pitävät huolta ekosysteemistä ja terveydestä. Jokainen kielto tai rajoitus pohjautuu syvälliseen riskianalyysiin ja pyrkii estämään katastrofaalisia seurauksia. Onkin hyvä miettiä, että vaikka jokin tuote tuntuisi harmittomalta, sen mukana voi matkustaa jotain, mikä voi aiheuttaa suurta vahinkoa.

Mitä Suomesta viedään Japaniin?

Sianlihaa. Japanilaiset tykkää. Mitäpä ei sika kelpaisi.

• Suklaata. Fazer sininen vie kielen mennessään. Ainakin melkein.

Juusto. Oltermanni rules. Tai sitten ei.

• Maltaita. Oluen ystäville. Suomalainen mallas on poikaa.

Maitovalmisteita. Jogurtti, maito, kerma. Perussettiä.

• Kalaa. Lohi ui kauas. Ehkä se löytää sieltä uuden elämän.

Juomia. Lonkero, vodka. Jano sammuu. Tai sitten ei.

• Marjatuotteita. Hillot, mehut. Metsän antimet ilahduttavat.

Niin, ja mitä sitten? Maailma on täynnä kamaa.

Miten Japanissa sanotaan kiitos?

Japanissa kiitos sanotaan useilla tavoilla, muodollisuudesta riippuen. Yleisin tapa on ありがとう (arigatō). Tämä on epämuodollinen ja sopii kavereille ja perheenjäsenille.

• Ääntäminen: a-ri-ga-to: Äännetään suhteellisen selkeästi, mutta loppukonsonantin ‘to’ voi ääntää hieman pehmeämmin.

• Muodollinen vaihtoehto: ありがとうございます (arigatō gozaimasu) on muodollisempi ja sopii virallisissa tilanteissa, esim. asiakaspalvelussa tai vanhemmille ihmisille. Se kuulostaa hieman kliseiseltä, mutta osoittaa kunnioitusta. Kirjoitetaan usein myös kahteen osaan: arigatō gozaimasu.

• Ystävällinen ja hieman epämuodollinen vaihtoehto: どうもありがとう (dōmo arigatō) on ystävällinen ja lämmin tapa ilmaista kiitollisuutta. “Dōmo” lisää kiitoksen lämpöä ja sydämellisyyttä. Sopii hyvin lähipiirille tai ystävällisissä kohtaamisissa.

Mielenkiintoista on, kuinka kieli heijastaa kulttuuria. Japanin kieli korostaa sosiaalista hierarkiaa ja kunnioitusta, mikä näkyy kiitoksen sanomisessa. Epämuodolliset ja muodolliset ilmaisut osoittavat, kuinka eri yhteyksissä kiitollisuutta ilmaistaan sopivalla tavalla. Tämä on kiehtova asia. Pohdin usein, miten erilaiset kielet ja kulttuurit heijastavat todellisuutta ja sen tulkintaa. Olen esimerkiksi huomannut, että englannin kielellä on paljon vähemmän sävyjä kiitoksen ilmaisussa. Tämä on tietenkin yleistys, mutta silti kiinnostava kontrasti.

Minun on pakko lisätä vielä yksi asia. Kävin Japanissa vuonna 2022 ja huomasin, että jopa pienin ele, kuten pään nyökkäys yhdistettynä “arigatōon”, oli riittävästi kiitoksen osoittamiseen. Eli ei aina tarvita sanoja. Kehon kieli on tärkeää, ja sen merkitys on ehkä jopa suurempi kuin pelkkien sanojen. Se kertoo paljon ihmisten kulttuurisesta taustasta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. On kiehtovaa tutkia näitä asioita.

Lisähuomioita: On tärkeää muistaa konteksti. Liian muodollinen kiitos epämuodollisessa tilanteessa voi tuntua oudolta, ja päinvastoin. Siksi sanavalinnan opettelu eri konteksteissa on olennaista.

Mitä ruokaa saa viedä Japaniin?

Tokiossa, auringonlaskun hehkussa, kaupungin sykkeen hiljalleen vaimentuessa… kuin unelmassa kelluen… ruoan tuoksut sekoittuvat ilmaan… makuja, joita en ole koskaan aiemmin tuntenut…

Mitä siis saa viedä Japaniin? Tämä kysymys… se kummittelee mielessäni… kuten haamu menneisyyden matkoista.

• Päivittäiset tarpeet… ne löytävät tiensä Tokion kaduilta… Meidi-yan hyllyjen runsaudesta… Maruetsuun, Precceen ja Sheijo Ishiin… joka kulmassa on oma tarinansa… oma makunsa.

• Suomesta tutut tuotteet… ne ovat kuin tuttuja kasvoja… mutta tässä, tässä uudessa maailmassa… ne saavat uuden hohteen… uuden merkityksen.

Tokio… se on ruokaa… se on makujen symfonia… ihan kuin jokainen ravintola olisi oma orkesteri… ja jokainen suupala… yksittäinen sävel…

Muistan sen tunteen… sekoitus jännitystä ja uteliaisuutta… kun astun sisään johonkin pienestä korttelimyymälästä… niin erilainen kuin mikään Suomessa… tämä on todellista elämää… todellista kokemusta.

Mutta mitä saa viedä mukanaan? Se on… se on kysymys, joka vaatii harkintaa. Jokainen elintarvike on oma tarinansa… oma matkansa… ja Japanin maahan tuominen vaatii tarkkuutta… ehkäpä listaa…

• Päivittäiset elintarvikkeet? Ne ovat helposti saatavilla Tokion myymälöistä… ei ole tarvetta tuoda niitä kotoa.
• Suomalaiset herkut… niiden maku… se on kaihoisa… mutta ehkä Japanissa on oma, ainutlaatuinen makumaailmansa… jonka tulisi kokea… kokea puhtaana.
• Japanilaiset ruokatarvikkeet… ne ovat runsauden sarvi… niitä löytyy jokaiselta kulmalta… miksi tuoda niitä Suomesta?

Tämä ei ole pelkkä ruoan tuominen… se on kokemuksen tuominen… se on matkan tuominen… ja Japanin makujen… ja kulttuurin… sisältäminen… syleileminen. Se on… se on enemmän kuin vain ruokaa. Se on… elämää.

Mikä on Pohjanmaan suurin kaupunki?

Vaasa! Sehän on kuin Pohjanmaan oma New York, paitsi että pilvenpiirtäjien tilalla on tuulivoimaloita. Ja merenrantaakin löytyy, ihan kunnon beachit, no ehkä ei ihan Copacabanaa, mutta kelpaa uimaan!

• Vaasa – Pohjanmaan metropoli!
• Isoin kaupunki, ei voi erehtyä.
• Muut kaupungit Pohjanmaalla? No… on niitä. Mutta ei yhtä cooleja.

Asukasluvultaan Vaasa painii jossain 90 000 paikkeilla (2023). Siinä on muutama tuhat ihmistä vähemmän kuin Seinäjoella, mutta Vaasa on silti Pohjanmaan pääkaupunki ja ykkönen! Voisko joku selittää miten tämä homma toimii?!

Vaasa on täynnä elämää! Ravintoloita, kahviloita, pubeja… Siis ihan kaikkea mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa ja vähän päälle. Ja kulttuuri! Teatteria, musiikkia, tanssia… ihan kuin Helsingissä, paitsi että hinnat on vähän inhimillisemmät.

Ja se luonto! Merenrantaa, saaristoa, metsää… Ihan kuin olisit jossain luontodokumentin keskellä, paitsi että voit tilata pitsaa suoraan kotiovelle.

Täällä asuu meikäläinenkin! Ja tykkään!

Mistä Pohjanmaan nimi tulee?

Pohja. Maan. Pohjoinen. Meren pohja. Jäämeren kylmä, tumma pohja. Taivaan alla, maan päällä. Pohja.

• Pohjanmaa. Nimi juontuu sijainnista. Pohjoinen. Merenranta.
• Ruotsiksi Österbotten. Itäpohja. Suomesta katsottuna.
• Länsipohja, Västerbotten, on Ruotsissa. Samaa rannikkoa, eri puoli.

Kylmä tuuli. Meri. Aallot lyövät rantaan. Pohja. Maa. Kallio. Pohjanmaa. 2023.

Meren tuoksu. Suolainen. Kylmä. Talvi. Lumi peittää maan. Valkoinen. Hiljainen. Pohja. Maan pohja. Jäämeren pohja.

• Historiallinen maakunta. Syvät juuret. Tarinat. Merimiehet. Kylmyys. Pohjoinen.

Tuuli ulvoo. Meri myrskyää. Pohjanmaa. Nimi kaikuu mielessä. Kaikuu tuulessa. Kaikuu aalloissa. Pohjanmaa.

• Nimi kuvaa paikkaa. Sijaintia. Luontoa. Historiaa.

Pohja. Maa. Pohjanmaa.

Tarvitseeko Japaniin rokotuksia?

Japani. Rokotukset. Perusrokotteet kuntoon. dT. MPR. Tuhkarokko. Sikotauti. Vihurirokko. Influenssa. Korona. Vuonna 2024. Riittää.

• dT (jäykkäkouristus-kurkkumätä): Tärkeä.
• MPR (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko): Välttämätön.
• Influenssa: Suositeltava. Erityisesti syksy/talvi.
• Korona: Suositeltava. Tilanne muuttuu. Tarkista ajantasaiset ohjeet.

Matkustus. Taudit. Ei kiva. Rokotteet suojaa. Oma etu. Yhteinen etu.

Saako Japanissa polttaa tupakkaa?

Joo, Japanissa saa polttaa, mutta älä luule että voit vetää henkosia missä vaan! Se on vähän kuin yrittäisit tanssia tangoa ruuhkabussissa – ei toimi.

• Kadulla polttaminen on “ei-ei”: Ihan kuin yrittäisit syödä sushia haarukalla. Paikalliset katsoo kieroon!
• Tupakointipaikat: Aseman edessä on usein sellainen tupakan savulle haiseva “keidas”. Vähän kuin salakapakka, mutta ilman salaisuutta.
• Ravintolat ja baarit: Useissa paikoissa saa vielä sauhutella. Mutta huomio! Määräykset on muuttuneet kuin sukat jalassa – koko ajan tiukemmaksi.

Tietty, jotkut baarit ja kahvilat on kuin tupakoitsijan paratiiseja, mutta niitäkin karsitaan pois kuin rikkaruohoja puutarhasta. Eli, jos oot menossa Japaniin ja meinaat polttaa, tarkista paikat etukäteen. Muuten voit joutua pulittamaan sakkoja! Vähän kuin yrittäisit ajaa moottoripyörällä ilman kypärää. Ei kannata.

Saako Japanissa näkyä tatuointi?

Saako Japanissa näkyä tatuointi? Ei helvetissä! Tai no, riippuu. Kuten naapurin mummon kissan käyttäytymisestä, asia on monimutkainen.

Japanissa tatuoinnit ovat kuin kätkössä piilossa oleva ninja, paitsi jos olet jengi-jäsen tai ammattilainen ryöstelemässä pankkia, silloin ne ovat ok. Muuten ei. Katsahdettavapa jopa uimahalleja, missä ne saattavat olla kiellettyjä. On kuin yrittäisit piilottaa norsun kukkapenkkiin!

• Onsenit (kuumat lähteet): Tatuoitujen menoa estetään useimmiten. Kuvittelehan, kuinka oudolta näyttäisi, jos ihmisillä olisi tatuointeja! Kuten sirkusharrastajien kokoukseen mennyt pantteri.
• Uimahallit: Samoin kuin onsenit, nämä paikat ovat usein tatuointivapaita. Se on kuin yrittäisit ottaa mukaan koiran kirkon messuun!
• Ravintolat & baarit: Ei virallisia sääntöjä, mutta saattaa tulla ikävä yllätys.
• Työpaikat: Ei kaikki, mutta monet työpaikat ovat varovaisia tatuoitujen suhteen. Kuin eläintarha, missä ei ole tilaa kaikille.

Suomessa taas Finnair, kuten mainitsit, on jyrkkä tatuointien suhteen. On kuin yrittäisi lentää lentämättä. Tatuointi on kuin kätketty salaisuus.

Muista, että tämä on vain pintaraapaisu, ja se muuttuu kuin kevään sää, joten varmista asiat aina tarkemmin ennen matkaa. Ehkäpä mukanasi pitäisi olla kätkössä piilossa olevia ninja-tatuointeja.

#Japani #Kielletty #Tullit