Minkä ikäisenä lapsi oppii liikkumaan?

8 näyttökertaa

Lasten motorinen kehitys on yksilöllistä. Useimmat hallitsevat konttaamisen, istumisen ja kävelyn noin 1,5-vuotiaiksi. Jotkut saattavat saavuttaa nämä taidot aiemmin tai myöhemmin, ilman että se välttämättä viittaa kehitysongelmiin. Keskittyminen eri taitoihin vaihtelee lapsesta toiseen.

Palaute 0 tykkäykset

Liikkeelle lähtö: Lapsen motorisen kehityksen aikataulu ja yksilöllisyys

Lasten motorinen kehitys on kiehtova matka, joka on täynnä jännittäviä virstanpylväitä. Vaikka useimmat lapset saavuttavat tiettyjä liikuntataitoja tiettyihin ikävaiheisiin mennessä, on tärkeää muistaa, että yksilöllisyys on avainasemassa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa aikataulua, ja poikkeamat keskiarvosta eivät välttämättä tarkoita kehitysongelmaa.

Usein vanhemmat ovat kiinnostuneita tietämään, milloin heidän lapsensa alkaa kontata, istua itse tai kävellä. Keskimääräisesti nämä taidot hallitaan seuraavasti:

  • Konttaaminen: Moni lapsi alkaa kontata noin 7-10 kuukauden ikäisenä. Tämä on kuitenkin vain keskiarvo, ja jotkut lapset ohittavat konttaamisen kokonaan siirtyen suoraan istumiseen ja kävelyyn. Konttaaminen ei ole välttämätön vaihe motorisen kehityksen kannalta.

  • Istuminen: Useimmat lapset pystyvät istumaan itsenäisesti noin 6-8 kuukauden ikäisinä. Tukea käyttäen istuminen on mahdollista jo aiemmin.

  • Kävely: Suurin osa lapsista alkaa kävellä noin 9-15 kuukauden ikäisinä. Myös tässä vaiheessa on suurta vaihtelua. Jotkut lapset alkavat kävellä jo 9 kuukauden ikäisinä, kun taas toiset voivat odottaa jopa 18 kuukauteen saakka.

On tärkeää huomata, että nämä ovat vain suuntaa antavia ikälukuja. Jotkut lapset saavuttavat nämä taidot aiemmin, toiset myöhemmin. Esimerkiksi erittäin lihaksikas lapsi saattaa alkaa kävellä jo 9kk iässä, kun taas hoikka ja herkkä lapsi saattaa käyttää enemmän aikaa lihasten vahvistamiseen ja tasapainon kehittämiseen. Myös lapsen persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat kehityksen tahtiin. Roiskeinen, utelias lapsi saattaa olla innokkaampi tutkimaan maailmaa itsenäisesti ja siksi kävellä aikaisemmin.

Keskitymme usein tiettyihin motorisiin taitoon, mutta on tärkeää muistaa, että motorinen kehitys on moniulotteinen prosessi. Lapsen kyky tarttua esineisiin, kurottaa, kääntyä, ryömiä ja nousta seisomaan ovat kaikki tärkeitä vaiheita, jotka tapahtuvat eri aikatauluin. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, ja tärkeintä on, että kehitys etenee tasaisesti ja lapsen liikkeet ovat sujuvia ja hallittuja.

Jos sinulla on huolta lapsesi motorisesta kehityksestä, keskustele lääkärin tai lastenlääkärin kanssa. He voivat arvioida lapsesi kehityksen ja ohjata tarvittaessa lisätutkimuksiin. Älä vertaa lastasi muihin lapsiin, vaan keskity hänen omaan edistymiseensä ja kannusta hänen luonnollista kehitystään.