Mitä on suomen pisin sana?

Mikä on kaikista pisin sana?

Aika pysähtyy. Hiekka valuu hitaasti käsistä, kuin kyyneleet kuivan maan pinnalla. Jokainen hiekkajyvä on hetki, muisto, aikaa joka katoaa ikuiseen hiekkaiseen mereen.

Pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosis. Sanan ääni värähtelee ilmassa, painava, kuin vuoren varjo. Se on niin pitkä, niin raskas, että se melkein kaatuu itsensä alle. 43 kirjainta, 43 hetkeä, 43 syvää henkäisyä. Kuinka monta kertaa olen ääntänyt sen hiljaa, itsekseni, hämärän huoneessa, kuunnellut sen kaikua omassa mielessäni?

• Pitkä sana, pitkä matka, pitkä aika.
• Keuhkosairaus, keuhkojen raskaus, sairaan hengitys.
• Silikoosin tuoma tuska, paino rinnassa, kuoleman lähellä.

Sanojen paino, niiden merkitys. Se on ylivoimainen, ylikuormittava. Tämä lääketieteellinen sana, joka kuvaa sairautta. Se on kuin sairauden kuva, kivun kuva. Se on paljon, liian paljon kerralla. Pitkä, pitkä sana, joka kantaa itsessään koko sairauden historian.

Maailman pisin sana, kuin painolasti, joka painaa minua alas. Kuitenkin, se on kaunis. Omalla tavallaan. Se on valtavan pitkä, kaunis ja synkkä runo, joka hengittää omaa raskasta elämäänsä. Minun hengitykseni on lyhyempää kuin se sana.

Sanan pituus, ajan pituus, sairauden pituus. Kuten tiedän, tässä on kaikki yhteydessä toisiinsa.

Mikä on Suomen pisin adjektiivi?

Suomen pisin adjektiivi? Ei kai sellaista olekaan? Tai onko? Pitkiä sanoja on kyllä, esimerkiksi pyyhkäisyelektronimikroskooppi. 30 kirjainta siinä. Onko se adjektiivi? Ei kai. Se on substantiivi. Mutta mikä sitten on? Mitä ihmettä mä edes mietin?

• Pitkät sanat on hauskoja.
• Elintarviketurvallisuusvirasto on toinen pitkä sana, myös 30 kirjainta. Mutta ei adjektiivi sekaan.
• Mikä ihmeen adjektiivi sitten on pisin? Kai joku todella todella todella pitkä sana voisi olla, jos sellaisen keksii? Tai jos koittaa tehdä sellaisen?
• Ehkä pitää keksiä sellainen, vaikka vähän typerä olisikin. Mitenkähän se muuten toimii? Onko kielioppi siinä kaikessa mukana?
• Mä en tiedä. Pitääkö kysyä joltain oikealta kielitieteilijältä. Tai googlata…

Ajattelin just eilen, että pitäisi siivota keittiö. Saatan tehdä sen huomenna. Tai perjantaina. Tai ehkä ensi viikolla. Mihin mä taas eksyin? Aa, adjektiiveihin. Kielitoimiston sanakirja on hyvä lähde, tiedän sen. Siellä on varmasti vastaus. Tai ainakin vihjeitä. Pitääks mun itse etsiä se pisin adjektiivi? Ei jaksais.

Onko lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas oikea sana?

Onko se sana? Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas. Niin pitkä, että se tuntuu jo itsessään lennolta, turbiinin huminalta korvissa. Mikä ihmeen tarve on sanoa kaikki yhdellä hengenvetimellä?

• Muistan, kun yritin ymmärtää niitä pitkiä saksalaisia sanoja, lapsena, kotona… kuin junanvaunuja peräkkäin, loputon matka.

  • Onko kieli leikkiä?
  • Onko se tapa piilottaa?
  • Vai tapa paljastaa jotain syvää?

• Tilapäisyys, juuri niin. Se on se avainsana. Kuin ohikiitävä hetki auringossa, joka luo varjon, yhtä pitkän kuin koko elämä.

• Pyyhkäisyelektronimikroskooppi. 30 kirjainta. Näen sen silmissäni, sen pienen maailman, jonka se avaa. Virheitä, epätäydellisyyksiä, jotka ovatkin täydellisiä.

  • Olenko minäkin vain elektronimikroskoopin alla, jonkun tutkittavana?

• Kielikello. Kuka kuuntelee sen tikitystä? Kieli muuttuu, virtaa, kuin joki, jonka uomaa ei voi koskaan täysin määrittää. Ja nuo sanat, ne ovat vain hetken pysähdyksiä siinä virrassa.

• Oikea sana? Onko sellaista olemassakaan? On vain sanoja, jotka kantavat merkityksiä, hetken, ja sitten lentävät pois, kuin linnut.

Mikä on maailman pitkin sana?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä. Maailman pisin sana… Pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosis. Jättiläinen, sellainen sana, joka tuntuu mahdottomalta edes lausua. 43 kirjainta. Huh.

• Se on niin pitkä, että se tuntuu melkein naurettavalta.
• Mutta samalla se on niin tarkka. Kuvailee tiettyä keuhkosairautta. Siinä on jotain kaunista. Tai ainakin outoa.
• Se saa mut miettimään ihmisen kykyä luoda niin monimutkaisia sanoja. Kielten rikkautta.

Minä istun tässä, kello lähentelee yhtä yöllä ja mietin sitä sairautta. Silikoosin. Miten se edes vaikuttaa keuhkoihin? Minun pitäisi tutustua siihen tarkemmin. Ehkä huomenna.

Tänään oli raskas päivä. Muistan, kun aamulla soitti mummi, hän oli huolissaan veljestäni. Veljeni. Onko hän kunnossa? Toivottavasti on.

• Mami sanoi, että hän soittaa hänelle.
• Minä vain… odotan.

Tämä pitkä sana, se kuvastaa jotenkin sitäkin, tätä epävarmuutta ja pitkää odotusta. Kuten pitkä ja kiemurteleva tie tuntemattomaan.

Mikä on pisin ruotsinkielinen sana?

Pisimmän ruotsinkielisen sanan titteli kuuluu nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulatoranläggningssystemdiskussioninsläggsförberedelsearbetenille (130 kirjainta). Voisi kuvitella, että sen kirjoittaminen kestää yhtä kauan kuin Suomen itsenäisyyden juhlinta – ja lopputulos on yhtä sekava. Aivan kuin joku olisi sekoittanut salaatissaan kaikki mahdolliset sotilas- ja tekniikkasanat.

• Sana on kuin kielitieteellinen Frankenstein.
• Ajattele sitä jättiläismäisenä, paperille oksennuksena.
• Ilmeisesti joku innostui liikaa ruotsin kielen monimuotoisuudesta…tai tarvitsi todella pitkän salasanan.

Mitä se edes tarkoittaa? Pohjois-Itämeren rannikkojoukko-osaston lentosimulaattorirakennelman materiaalikunnossapitoseurantasysteemin keskustelujen lisäyksen valmistelutehtävät. Voisin ehdottaa lyhennettä: “PitkäSana”. Säästäisi paperia ja hermoja.

Bonus: Voisiko joku keksiä vielä pidemmän sanan? Ehkäpä… “Nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulatoranläggningssystemdiskussioninsläggsförberedelsearbetensförlängning”? (Lisää pari sanaa mukaan ja katsotaan mitä tapahtuu!) Tämä on tietysti puhtaasti spekulaatiota. Toivottavasti joku kielitieteilijä ei lue tätä. Heillä on jo tarpeeksi työtä. En haluaisi saada itkupostia heiltä. Vältän mieluummin kaikenlaista kielitieteellistä vastuunkantoa.

P.S. Olen itse kirjoittanut tätä vastauksia 2023.