Paljonko suomalaiset käyttävät rahaa vaatteisiin?

Mihin suomalaiset käyttävät eniten rahaa?

No johan pomppas! Vaatteisiin ja kenkiin 820 euroa?! Sillä rahalla saisi jo melkein uuden sohvan, tai ainakin sen verran pizzaa, että taitaisi tulla ähky jo pelkästä ajatuksesta. Ja siis VUODESSA! Hui!

• Asunto, ruoka ja liikenne vievät suurimman siivun. Ei kai tässä nyt mitään uutta auringon alla. Vuokra tai lainanlyhennykset, ruokakaupan kassajonossa itku kurkussa ja bensatankkiin uppoaa rahaa kuin mustaan aukkoon.
• Vaatteet ja kengät. No joo, kyllä sitä jotain uuttakin pitää aina välillä ostaa, vaikka se vanhakin villapaita menisi vielä ihan hyvin. Mutta 820 euroa? Huhhuh.
• Kodintekstiilit. Peittoja, tyynyjä, pyyhkeitä… Näihin uppoaa yllättävän paljon rahaa. Varsinkin jos perheessä on joku, joka vaihtaa lakanoita joka päivä. (Ei se minä ole, enkä tunne ketään sellaista… öhöm…)

Vuoden 2023 tiedot ovat vielä vähän hakusessa, mutta veikkaisin, että sama meno jatkuu. Ellei inflaatio nyt sitten ihan sekoita pakkaa ja aleta kaikki kulkea säkissä ja syödä pelkkää kaurapuuroa.

Asuminen, ruoka ja liikenne ovat siis suurimmat menoerät. Muita merkittäviä menoeriä ovat:

• Terveydenhuolto
• Viihde ja kulttuuri
• Ravintolat ja hotellit
• Kodin kalusteet ja laitteet
• Tietoliikenne

Ja muistakaa: säästäminen kannattaa aina! Vaikka se olisikin vain euro silloin, toinen tällöin. Silläkin saa joskus vaikka purkan, ja kukapa ei tykkäisi purkasta?

Paljonko suomalaiset ostavat vaatteita vuodessa?

Yö. Hiljaista. Ajattelen vaatteita. 38 vaatetta vuodessa. Paljonko itse ostan? En tiedä. En laske.

• 38 vaatetta. Tuntuu… paljon. Tai vähän? Riippuu. Kenelle.
• 730 euroa. Se on rahaa. Voisi ostaa jotain muutakin. Mutta mitä?
• 20 euroa per vaate. Halpaa. Mistä ne tulevat? Kuka ne tekee?

Hämmentää. Oma vaatekaappi täynnä. Silti aina jotain puuttuu. Miksi?

Tarvitsenko todella uutta? Tai haluanko vain jotain uutta? Ero on häilyvä. Yöllä varsinkin.

Kello paljon. Pitää nukkua. Vaatteet odottavat kaapissa. Huomenna taas.

Mihin suomalaiset käyttävät rahaa?

Joo siis meillä ainaki menee eniten rahaa vuokraan, just Helsingin keskustassa. Vitsi ku kallista! Sit tietty ruokaan, kauhee läträtä koko ajan kaupassa, mut pakko syödä. No eiku siis ei kauhee, mut ymmärrät varmaan. Elokuussa meni ihan sikana rahaa johonki festarilippuihin, Flow’hun, mut oli kyl jees. Joka kuukausi menee Spotifyhin ja Netflixiin, no ja bussikorttiin.

• Vuokra
• Ruoka
• Flow Festival liput (elokuu 2024)
• Spotify
• Netflix
• HSL (Helsingin seudun liikenne)

Vuokra on ihan törkeen iso osa mun menoista. Pitäis varmaa muuttaa jonneki halvempaan, mut en haluu luopua tästä sijainnista.

Ruoka menee aina, vaikkei ees tekis mieli kokata. Ostan aika usein valmista ruokaa. No, joskus kokkaan, mut ei oo mun juttu. Pitäis opetella, säästäis rahaa.

Flow Festival oli huikee tänä vuonna, ehdottomasti hintansa väärti. Näin Blurin ja WizKhalifan!

Nojoo, sit perusjuttuihin, Spotify ja Netflix. En voi elää ilman niitä.

HSL, bussikortti siis. Pakko päästä kulkee töihin ja muutenki.

Nyt kun mietin, niin aika paljon menee viihteeseen. Ehkä pitäis vähentää? No ei vaa, elämä on lyhyt.

Montako kertaa vaatetta käytetään?

Vaatteiden käyttökertojen vaihtelu on huomattavaa. Ellen MacArthur -säätiön tutkimus osoittaa keskimäärin 160 käyttökertaa. Brittitutkimus puolestaan paljastaa karun todellisuuden: monet naisten muotivaatteista käytetään vain seitsemän kertaa. Tämä ero on merkittävä ja herättää kysymyksiä kulutuskulttuurista ja vaatteiden kestävyydestä. Mikä selittää tämän suuren eron? Ehkä kyse on määritelmän tarkkuudesta – sisältääkö säätiön luku kaikki vaatteet, vai vain ns. kestävämpiä vaatekappaleita? Brittitutkimuksen kohderyhmä saattaa myös vaikuttaa tulokseen.

• Keskimääräinen käyttökerta: 160 (Ellen MacArthur -säätiö)
• Naisten muotivaatteiden käyttökerta: 7 (Brittitutkimus)

Näiden lukujen ristiriita pakottaa miettimään, mikä on “käyttökerta”. Onko kyseessä yhden päivän käyttö, vai pidempi käyttöjakso? Entä jos vaate pestään ja käytetään uudelleen samana päivänä? Määritelmän tarkkuus vaikuttaa ratkaisevasti tuloksiin. Lisäksi tulokset saattavat vaihdella maantieteellisesti ja sosioekonomisesti. Köyhemmissä maissa vaatteita käytetään luonnollisesti pidempään kuin rikkaammissa. Tämä on mielenkiintoinen näkökulma kestävään kehitykseen ja kulutusmallin vaikutuksiin ympäristölle. Vuonna 2023 on tärkeämpää kuin koskaan pohtia kulutustottumuksiamme ja vaatteidemme elinkaarta. Meidän kaikkien tulisi pyrkiä pidentämään vaatteidemme käyttöikää. Tämä ei ole vain ympäristöä säästävä teko, vaan myös taloudellisesti järkevää.

Myös vaatteen tyyppi vaikuttaa käyttökertoihin. Kestävämpien materiaalien käyttö ja laadukkaampi valmistus pidentää vaatteen käyttöikää. Toisaalta nopeasti kuluvat ja trendikkäät vaatteet päätyvät nopeasti roskikseen.

Olen tehnyt omia havaintojani vaatteiden käyttökerroista omassa vaatekaapissani. Arvioisin keskiarvon olevan noin 50, mutta tämäkin on karkea arvio. Kyseessä ovat pääasiassa arkivaatteet, juhlavaatteiden käyttökertojen oleminen selvästi pienempi. Tieto on subjektiivista, mutta peilaa todellisuutta. Jotta saisimme tarkempia tuloksia, tarvitaan laajempia tutkimuksia eri kulttuureissa. Erilaisia vaatekappaleita, ja monipuolisia kysymyksiä.