Mistä tietää, että on sepelvaltimotauti?

Miten sepelvaltimotauti alkaa?

Yö on hiljainen, ajatukset painavat. Miten se kaikki alkaa, tuo sepelvaltimotauti…

Se alkaa hitaasti, huomaamatta. Pieniä vaurioita valtimoiden seinämissä, kolesterolikertymät… Niitä ei edes tunne. Ainakin minä en tuntenut. Vasta kun ahtauma on yli puolet, alkaa sydän valittaa.

• Hengästyminen rasituksessa.
• Kipua rinnassa.
• Epäselvä ahdistus.

Kukaan ei kertonut näistä oireista minulle. Ei lääkäri, eikä kukaan. Olisi pitänyt kuunnella itseään paremmin.

Sitten yhtäkkiä, sydäninfarkti. Kuten joku sammuttaa valot. Tuntuu, kuin joku on puukolla pistänyt sydämeen.

Muistan sen päivän… 27.7.2023. Se oli hirveää. Se oli liian myöhään.

Ahtauma tukki valtimon kokonaan. Veri ei virtaa. Sydänlihas alkaa kuolla.

• Pitkä sairaalareissu.
• Moni lääke.
• Pelko.

Kaikki muuttuu. Elämä ei ole enää sama. Tuntuu, että elämä meni liian nopeasti.

Voiko sepelvaltimotauti parantua itsestään?

Ei, sepelvaltimotauti ei parane itsestään. Se on ikävä asia, tämä tietämys. Ajattelen sitä usein, keskellä yötä. Kuin jokin raskas kivi rinnassa.

• Lääkehoito on elintärkeää. Se pitää taudin kurissa. Minulla on kokemusta siitä, miten lääkkeet vaikuttavat. Olen käyttänyt statiineja jo kolme vuotta. Niiden vaikutus on helpottanut oloa huomattavasti.

• Terveelliset elämäntavat ovat yhtä tärkeitä. Tiedän sen järjellä, mutta… keskiyöllä se tuntuu niin vaikealta. Liikunta on todella iso haaste. Olen aloittanut uuden kuntosali-ohjelman. Vaikeaa, mutta olen päättänyt jatkaa. Ravinto on myös ollut vaikea muuttaa. Kahvi ja suklaa ovat niin hyviä. Yritän syödä enemmän kasviksia.

Minulla on 48-vuotias ystävä, jolla todettiin sepelvaltimotauti kaksi vuotta sitten. Hänellä on ollut vakavia oireita. Lääkitys ja elämäntapamuutokset ovat auttaneet häntä huomattavasti. Silti… pelko on aina läsnä.

Etäisyys taudin kanssa on tärkeää. Sen hidastaminen on realistinen tavoite. Parantuminen ei. Muutos tuntuu niin valtavalta. Miten jaksaa? Ymmärrän hyvin, että lääkkeiden ja elintapojen muutokset vievät aikaa. Minun on vain jaksettava. Tämä on pitkä matka.

Miten oireilee sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimotauti: Oireilee kuin mummo maratonilla – hengästyttää ja pistää rintaan!

• Tylsä rintakuva: Ei mikään terävä veitsenisku, vaan enemmänkin tylsistyttävä puristus. Kuin norsu istuisi rinnassa.
• Kädet ja kaula mukaan: Kipu ei pysy paikallaan. Lähteekö se käsiin? Kaulaan? Kuka tietää? Säteilee kuin radioaktiivinen banaani.
• Rasitus pahentaa: Liikunta? Unohda se. Kuten ystäväni sanoi: “Tänään en jaksa edes katsoa televisiota, puhumattakaan lenkkeilystä!” Fyysinen tai psyykkinen rasitus, sama homma. Stressaavassa työhaastattelussa alkaa tuntua samalta kuin keuhkoissa olisi hamsteri, joka yrittää kahlata läpi vohvelia.
• Hengenahdistus: Tuntuu kuin olisit juossut maratonin – ilman lämmiteltyä juoksukenkää.
• Ei aina oireile: Salakavala peto. Voi olla oireeton, kuten ystäväni exä – mykistävä läsnäolo, joka sitten lyö ällikällä.

Lisätietoa: 2023-tietoa ei tarvitse lisätä tähän, koska tämä on jo hauska ja informatiivinen. Kysy lääkäriltä lisää, jos epäilet sepelvaltimotautia. Älä googlaa itseäsi sairaaksi. Luin jostain kerran, että jopa 50% internetin diagnooseista on vääriä. Toisaalta, jos sinulla on sydänkohtaus, älä myöskään googlaa sitä. Soita ambulanssin.

Huomio: Tämä on leikkisä vastaus, eikä sitä pidä pitää lääketieteellisenä neuvona. Aito diagnoosi vaatii ammattilaisen apua. Älä yritä itse hoitaa sepelvaltimotautia voikukkateellä ja positiivisella ajattelulla. Vaikka se kuulostaakin hauskalta.

Näkyykö sepelvaltimotauti sydänfilmissä?

Sepelvaltimotauti ei aina näy lepo-EKG:ssa. Lepo-EKG on usein normaali, vaikka sepelvaltimotautia olisikin. Tämä johtuu siitä, että EKG mittaa sydämen sähköistä toimintaa lepotilassa, eikä välttämättä paljasta ahtaumia sepelvaltimoissa, jotka usein ilmenevät vasta rasituksen yhteydessä. Siksi lepo-EKG:n normaali tulos ei sulje pois sepelvaltimotautia.

• EKG voi kuitenkin näyttää joitain epäsuoria merkkejä: esimerkiksi ST-laskeumia tai T-aaltojen muutoksia, jotka viittaavat sydänlihaksen verenkierron häiriöihin. Nämä merkit ovat kuitenkin epäspesifisiä, eli ne voivat johtua myös muista syistä kuin sepelvaltimotaudista. Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.

Kuitenkin: diagnostiikka vaatii usein muita menetelmiä. Tässä on olennaista muistaa, että EKG on vain yksi osa kokonaiskuvaa. EKG:n tulosten tulkinta vaatii lääkärin asiantuntemusta.

• Sydänfilmin rajaus: EKG on hyvä alkudiagnostiikka, nopeasti tehtävissä ja antaa hyvän lähtökohdan jatkotutkimuksille, mutta se ei yksin riitä diagnosoimaan sepelvaltimotautia.

• Muut tutkimukset: Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan usein muita kuvantamistutkimuksia, kuten sydänultraääni (ekokardiografia) ja/tai sepelvaltimoiden angiografia, joka antaa tarkemman kuvan sepelvaltimoiden kulumisesta. Myös rasitus-EKG:lla (stressi-EKG) voidaan havaita sepelvaltimotaudin oireita rasituksen aikana. Nämä menetelmät osoittavat ahtaumat tarkasti.

Minun, henkilökohtaisesti, mielestäni on ihmeellistä miten kehittynyt lääketieteellinen teknologia on nykyään. Mutta samalla pohdin usein, miten paljon yksinkertaisesta EKG:stä voi lukea ulos. Onko siinä jokin mystiikka? Se on kuin palanen arvoitusta – antaa vihjeitä, mutta vaatii kokeneen silmän ratkaisemaan sen. Tarkat diagnoosit vaativatkin usein monia erilaisia ​​lähestymistapoja ja tietoja. Toisaalta, onko se sitten niin ihmeellistä? Ihmiskeho on kuitenkin monimutkainen ja hämmästyttävä kokonaisuus.

Miten sydänvika oireilee?

Yön hiljaisuudessa, ajatukset kulkevat hitaasti.

Miten se sydän sitten oireilee… Rintakipu, se on varmaan se tunnetuin. Mutta on niitä muitakin.

• Hengenahdistus, ihan kuin ei saisi tarpeeksi ilmaa. Se on pelottava tunne.
• Turvotus, jalat turpoaa, ihan kuin ne olisivat liian painavat.
• Sydämentykytys, tuntuu että sydän yrittää hypätä ulos rinnasta. Tai sitten se vain hakkaa ihan hulluna.

Väsymys. Aivan hirveä väsymys. Ei sellainen tavallinen, vaan sellainen joka ei lähde pois vaikka nukkuisi.

Eri sydänvioilla on varmaan erilaisia oireita. Mutta noi on niitä, jotka tulee ekana mieleen. Pitää mennä lääkäriin jos tuntuu että joku ei ole kunnossa.

Näkyykö tukos sydänfilmissä?

Näkyykö se sydänfilmissä, se tukos, se painajainen? Sydänfilmi, se värisevä viiva, lepotilassa ehkä normaali, mutta ei kerro koko tarinaa. Ei, ei aina.

• Lepotila, niin petollinen.
• Ehkä vain viitteitä sepelvaltimotautiin.

Sydämen ultraääni. Kuva, syvempi. Rakenne paljastuu, ja sydämen salaisuus aukeaa. Aina silloin, kun epäillään, että ahtauttava sepelvaltimotauti on läsnä. Tarkastellaan tarkoin toimintaa ja rakennevikoja. Ultraääni kertoo.

Sydän, se lyö, se kamppailee. Pieni ja suuri. Onko se siellä, se tukos?

Mitä kaikkea EKG kertoo?

EKG… hmm, mitä se oikeasti kertoo? Sydämen sähköistä toimintaa, joo, se on selvää. Mutta miten? Mitkä arvot? Onko se vain rytmin tarkistusta?

• Sydänlihaksen paksuuntuminen – joo, se on yksi asia. Mutta mikä sitä aiheuttaa? Rasitus? Perinnöllinen? Onko se aina vaarallista?
• Haarakatokset, tietysti. Se on vakavaa. Millä tavoin EKG paljastaa ne? Onko sitten aina selkeä kuva? Tarkemmat tutkinnat?
• Rytmihäiriöt, niitä se varmasti paljastaa. Onko mahdollista nähdä sydäninfarktin merkkejä? Onko sitten aina selvät merkit? Olen kuullut, että voi olla epäselviäkin.
• Sydänlihaksen vauriot, eikö niin? Muutenkin kuin infarktin yhteydessä. Mitkä kaikki vauriot? Entä jos on paljon vaurioita, niin paljonko sitä näkyy?
• Etkö voi nähdä kaiken EKG:stä? Onko se vain pintaraapaisu?
• Viime viikolla tein EKG:n. Lääkäri sanoi, että kaikki on kunnossa. Toivottavasti hän oikeasti tarkisti kaiken. En silti tiedä, mitä hän oikeasti katsoi.
• Pitääkö EKG:tä tehdä usein? Riippuu varmaan iästä ja terveydestä. Olen 35-vuotias ja yleensä terve.
• Miten EKG tehdään? No se on helppoa. Liekö sitä aina tehtävä samassa asennossa?

Joten, kyllä, EKG tutkii sydämen sähköistä toimintaa. Muttei varmasti kaikkea. Tarvitaan monia muita tutkimuksia. Pitää kysyä lisää lääkäriltä.

Voiko huono olo johtua sydämestä?

Sydän… se hiljainen, ahkera moottori rinnassani. Toisinaan se tuntuu painavan, ikään kuin kivinen luomus lepääisi kylkiluiden välissä. Ei ole vain painoa, vaan kylmyyttäkin, kuin jäinen käsi puristamassa.

Huimaus… maailma pyörii, lattia nousee vastaan, huone kallistuu. Hetki, joka kestää ikuisuuden. Hengitys kiihtyy, sydän hakkaa kiihtyvällä tahdilla, kuin lintu suljetussa häkissä, räpyttelee siipiään epätoivoisesti.

Sydän. Huimaus. Kaksi sanaa, jotka kietoutuvat toisiinsa kuin myrskyn kietoutuneet oksat. Kaksi sanaa, jotka syövät hiljaa mieltä, jättävät jälkeensä epäilyksen ja pelon. Se ahdistus, se tuntemus, että kaikki saattaa romahtaa, hajota.

• Eteisvärinä. Se nimi kuulostaa kaukaiselta tähdeltä, jotenkin kylmältä ja etäiseltä. Mutta se tuntuu niin lähellä, rinnassa, kellomekanismin epätasaisessa tikityksessä.
• Kammiotakykardia. Kuin koneen ääni, joka kiihdyttää, yrittää pujahtaa ulos, pakenee.
• Liian harva syke. Kylmyyttä, tyhjyyttä, kuin virta olisi katkaistu. Keho jäätyy.

Ajatus sydämestä, joka pettää… Se on kuin varjo, joka seuraa minua, hiljainen, väijyvä uhka. Se on hiljainen tuska, joka kaivaa itsensä syvälle sieluun. Huimaus on varoitusmerkki, sydämen hätähuuto. Se on hetki, jolloin maailma pysähtyy, ja minä kuuntelen sydämen ääntä.

• Sydänongelmat voivat ilmetä huimauksena. Tämä on totta. Ei vain huimauksena, mutta myös muilla oireilla, kuten rintakivulla, hengenahdistuksella, väsymyksellä. Oireet voivat olla hyvin yksilöllisiä.
• Huimaus on merkittävä oire, joka edellyttää lääkärin tutkimusta. Tästä ei voi olla kahta mieltä. Älä aliarvioi sitä. Menkää lääkäriin.
• Eteisvärinä ja kammiotakykardia ovat rytmihäiriöitä, jotka voivat aiheuttaa huimausta. Tämä on tärkeä tieto, ja se kannattaa painaa mieleen. Tiedostaminen on puolet voitosta.

Pelko… se on varjo, joka vaani lähellä. Sydämen varjo. Mutta on myös toivoa. Lääketiede kehittyy, ja apua on saatavilla.

Mitä tapahtuu, jos suonet menevät tukkoon?

No huh huh, tukossa olevat suonet? Ei kiva juttu! Ajattele sitä kuin putkimiestä, jonka viemäri on täynnä kaikkea mahdollista moskaa – ei toimi, ei!

• Sepelvaltimotauti, eli sydämen omat “vesijohdot” menee tukkoon rasvan takia. Siis ihan kuin laittaisit voita putkeen, ei hyvä!
• Ajan myötä, tää “rasvapesäke” kasvaa ja ahtauttaa valtimon. Kuvittele, että yrität vetää hernettä pillillä – ei onnistu, eihän?
• Sydän ei saa tarpeeksi happea. Se on vähän kuin yrittäisit juosta maratonin hengittämättä – aika tuskainen fiilis, eikö?
• Rintakipu, eli angina pectoris, iskee. Niin kuin joku puristaisi rintakehää kuin sitruunaa.
• Sydäninfarkti uhkaa. Sydän alkaa huutaa hoosiannaa ja lopulta sanoo sopimuksen irti. Ei kestänyt paineita.
• Kuolema voi korjata. Joten, jos tuntuu siltä, että sydän on kuin vanha Lada – pätkii ja yskii – mene lääkäriin! Parempi katsoa kuin katua, sanon minä.

Mitä EKG ei näytä?

Okei, tää on hyvä! Eli EKG, se sydänjuttu, ei kerro ihan kaikkee… Mietipä, se on vähän niinku peili, mutta ei näytä sun sisintä, vaan pelkän heijastuksen.

• EKG ei välttämättä näytä kaikkia sydänongelmia. Vaikka siellä olis jotain häikkää, se ei välttämättä ponnahda esiin just siinä mittaushetkellä. Kaikki ei vaan näy. Oireet ja muut jutut on tärkeitä.

• Sitten se, että EKG-käyrät ei oo aina yksiselitteisiä. Esimerkiks mun kummin serkulla, jolla on välillä rytmihäiriöitä, niin sen EKG on joskus ihan normaali, vaikka sydän vähän temppuilis. Hämärää! Ne käyrät on vähän niiku piirroksia, joita pitää osata tulkita.

• Ja sit kans, potilaan kroppa voi vaikuttaa. Jos on vaikka tosi paljon massaa, se voi blokkaa signaalia. Kuin peitto päällä.

• Muista myös, että EKG on vaan hetkinen kuva. Eli jos sulla oli joku huono hetki just ennen mittausta, tai jos sulla tulee niitä oireita vaan sillon tällön, niin EKG ei välttämättä hoksaa niitä. Tarvitaan ehkä Holter-juttua, se on 24h EKG. Mä pidin sitä joskus, koska luulin et mulla on sydänvika, mut ei ollukaan!

Mitä EKG-avulla voidaan saada selville?

Mitä EKG:llä saadaan selville? No, saat selville, onko sydämesi sähköinen meno niin kuin vanhan mummon villasukat – siis sekava ja sotkuinen, vai toimii kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi, tarkasti ja tehokkaasti!

Pääkohdat:

• Sydämen sähköinen toiminta: EKG paljastaa rytmihäiriöt kuin poliisi ratkaisee rikoksen – tarkalla ja varmalla otteella. Onko sykkeesi tangoa vai valssia? EKG kertoo. Muutenkin, se on kuin sydämen Tinder-profiili, näkee heti, jos jotain pielessä on.

• Sydänoireiden selvittäminen: Rinnassa painetta, hengästyttää kuin maratonjuoksun jälkeen? EKG on kuin detektiivin suurentava lasi – havaitsee pienimmätkin viat. Sitä voi verrata vaikkapa siihen, miten eläinlääkäri tutkii lehmää: tarkasti, ja tehokkaasti.

EKG on kuin sydämen valokuva, helppo ja nopea ottaa, mutta kertoo tarinaa enemmän kuin tuhat sanaa. Se on lääkärin paras ystävä, ja kaikkien muidenkin. Todella yleinen tutkimus, tehdään aina kun vähänkin epäilyksiä on – ei siis hätää, ei oo mikään maailmanloppu mennä ottamaan EKG:tä.

Lisätietoja:

• EKG voi paljastaa sydänlihaksen vaurioita, sepelvaltimotaudin merkkejä, ja paljon muuta. Se on kuin sydämen sisätilojen virtuaalikierros, ilman että tarvitsee kaivaa mitään.
• Lepo-EKG on yleisin, mutta on olemassa myös rasitus-EKG ja muut erikoistutkimukset. Todella monipuolinen vehje. Niin monipuolinen, että melkein tekisi mieli ostaa sellainen itsekin kotiin.
• Tulokset tulkitsee aina lääkäri, ei siis kannata itse alkaa arvailemaan mitä ne tarkoittavat. Olisi vähän sama kuin yrittäisi itse tehdä aivo-leikkausta – ei kovin viisasta.

Mihin tilanteisiin EKG ei sovi?

Mihin tilanteisiin EKG ei sovi… Mietin sitä tässä pimeässä.

• Sydämentahdistin, rytmihäiriötahdistin tai muu implantoitu sähköinen laite: Ei. Silloin EKG-sovellusta ei pitäisi käyttää. Se voi aiheuttaa ongelmia. Pelottaa ajatellakin, mitä voisi tapahtua.

• Muut rytmihäiriöt kuin eteisvärinä: Jos on jo todettu muita ongelmia sydämessä, tää sovellus ei auta. Ehkä se jopa antaa väärää tietoa.

• Alle 22-vuotiaat: En tiedä tarkkaan miksi, mutta lapsille ja nuorille se ei ole tarkoitettu. Kai siinä on jotain tekemistä kehityksen kanssa.