Näkyykö veritulppa verikokeissa?

Näkyykö veritulppa verikokeissa? Ei aina, mutta vihjeitä voidaan löytää

Veritulppa, eli tromboosi, on veren hyytyminen verisuonen sisällä. Se voi olla vakava tila, joka voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten keuhkoveritulppaan (KEVT) tai aivohalvaukseen, riippuen sen sijainnista. Yksi yleisimmistä kysymyksistä veritulpasta epäilevien potilaiden keskuudessa on: näkyykö veritulppa verikokeissa? Vastaus ei ole yksinkertainen kyllä tai ei.

Verikokeet eivät suoraan näytä veritulpan fyysistä olemassaoloa verisuonessa. Niiden avulla voidaan kuitenkin havaita veritulpan epäsuoria merkkejä tarkastelemalla veren hyytymiseen liittyviä tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi:

• D-dimeeri: Tämä testi mittaa veressä olevan D-dimeerin määrää. D-dimeeri on aine, jota vapautuu, kun veritulppa hajoaa. Korkea D-dimeeri-taso voi viitata veritulpan mahdollisuuteen, mutta se ei ole diagnostinen itsessään. Monet muut tilat voivat myös nostaa D-dimeeri-tasoa, joten positiivinen tulos vaatii aina lisätutkimuksia.
• Fibriinogeni: Tämä proteiini on tärkeässä osassa veren hyytymisessä. Korkeat fibriinogenitasot voivat viitata lisääntyneeseen hyytymisriskiin, mikä voi olla yhteydessä veritulpan muodostumiseen.
• Trombosyytit: Trombosyytit ovat verisoluja, jotka osallistuvat veren hyytymiseen. Poikkeavat trombosyyttiarvot voivat viitata hyytymisongelmiin, mutta eivät suoraan osoita veritulpan olemassaoloa.

On tärkeää ymmärtää, että nämä verikokeet ovat vain apuvälineitä diagnoosin tekemisessä. Ne eivät yksinään pysty varmistamaan veritulpan olemassaoloa tai sen sijaintia. Negatiivinen D-dimeeri-tulos voi sulkea pois veritulpan mahdollisuuden, mutta positiivinen tulos vaatii lisätutkimuksia.

Veritulpan diagnosointiin käytetään usein myös kuvantamismenetelmiä, kuten:

• Ultraääni: Käytetään usein syvälaskimojen tromboosin (SYT) diagnosointiin jaloissa.
• Tietokonetomografia (TT): Käytetään usein keuhkoveritulpan diagnosointiin.
• Magneettikuvaus (MRI): Voi myös auttaa veritulpan paikantamisessa.

Jos sinulla on oireita, jotka voivat viitata veritulpaan, kuten:

• Äkillinen ja selittämätön hengitysvaikeus
• Rintakipu, joka pahenee syvään hengittämiseen tai yskimiseen
• Yksipuolinen jalka- tai käsivärän turvotus ja kipu
• Äkillinen näköhäiriö
• Puhekyvyn vaikeus
• Heikkous tai tunnottomuus toisessa kehon puoliskolla

hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon. Älä yritä itsediagnosoida.

Lääkäri arvioi oireesi ja tilanteesi sekä tilaa tarvittavat verikokeet ja kuvantamismenetelmät, jotta veritulpan mahdollisuus voidaan sulkea pois tai varmistua sen olemassaolosta ja aloittaa asianmukainen hoito. Muista, että nopea diagnosointi ja hoito ovat elintärkeitä vakavien komplikaatioiden ehkäisemiseksi.