Onko ADHD käytöshäiriö?

ADHD: Käytöshäiriö vai neurobiologinen kehityshäiriö?

Käytöshäiriöiden ja ADHD:n (huomiovaikeus- ja ylivilkkaushäiriö) suhde on usein hämmentävä, ja niiden erottaminen toisistaan on olennaista ymmärryksen ja oikean avun saamisen kannalta. Yleinen harhaluulo on, että ADHD on käytöshäiriö. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaikka ADHD:hen liittyy usein käytösoireita, se on luonteeltaan eri asia.

Käytöshäiriöt, kuten oppositional defiant disorder (ODD) ja conduct disorder (CD), ilmenevät lapsilla ja nuorilla joko aggressiivisena tai uhmakkaana käyttäytymisenä, joka rikkoo sosiaalisia normeja ja sääntöjä. Tyypillisiä oireita ovat mm. toistuvat uhmakkuuskohtaukset, aggressiivisuus muita ihmisiä kohtaan, sääntöjen ja auktoriteettien uhmaaminen, kiusaaminen, valehtelu ja toisten tunteiden puutteellinen ymmärtäminen. Nämä käytöshäiriöt juontavat juurensa usein monimutkaisiin tekijöihin, joihin voivat vaikuttaa sekä geneettiset että ympäristötekijät.

ADHD sen sijaan on neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa aivojen toimintaan. Se ilmenee keskittymisvaikeuksina, impulsiivisena käyttäytymisenä ja/tai liikakasvuna. ADHD:hen liittyvät vaikeudet keskittymisessä, organisoimisessa ja suunnittelussa voivat johtaa käyttäytymiseen, jota voidaan väärin tulkita käytöshäiriöksi. Esimerkiksi, lapsi, jolla on ADHD, voi olla levoton ja häiritä opetusta, mikä voi johtaa kurinpitotoimiin. Hän ei kuitenkaan välttämättä ole uhmakas tai aggressiivinen, vaan hänen käyttäytymisensä on seurausta hänen neurobiologisista haasteistaan.

On kuitenkin tärkeää huomata, että ADHD ja käytöshäiriöt voivat esiintyä yhtä aikaa – komorbiditeetti. Lapsella voi olla sekä ADHD että esimerkiksi ODD tai CD. Tämä tekee diagnoosiprosessin haastavammaksi ja edellyttää perusteellista arviointia, jotta voidaan erottaa toisistaan ADHD:hen liittyvät käyttäytymisongelmat ja todelliset käytöshäiriöt. Oikea diagnoosi on avainasemassa tehokkaan hoidon löytämiseksi. Hoito voi sisältää sekä lääkehoitoa että psykoterapiaa, ja sen tulee olla yksilöllisesti räätälöity lapsen tarpeiden mukaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ADHD ei ole käytöshäiriö, vaan neurobiologinen kehityshäiriö, jolla voi olla samanaikaisesti käytösoireita. On tärkeää erottaa nämä kaksi toisistaan, jotta voidaan tarjota oikea ja tehokas apu lapselle, jolla on joko ADHD, käytöshäiriö tai molemmat. Epäilyksen herätessä on tärkeää hakeutua ammattilaisen, kuten lastenpsykiatrin tai psykologin, puheille.