Onko Australia maanosa?

Onko Australia maanosa vai saari?

Australia on maanosa, joo. Mutta jotenkin se tuntuu myös saarelta, kun se on niin yksinäinen siellä valtameren keskellä.

Muistan reissun Sydneyyn, 15. tammikuuta 2018. Kävelin Operatalon ohi. Oli kuuma.

Lentoliput maksoi jotain 800 euroa. Australia on iso, pinta-alaltaan 7,6 miljoonaa neliökilometriä.

Tasmaniakin kuuluu Australiaan, vaikka onkin ihan oma saari. Väkiluku on jotain 22 miljoonaa. Pieni maanosa, iso maa.

Onko Australia vai Oseania maanosa?

Oseania on maanosa. Australia on osa Oseaniaa. Huh, tämä maanosajuttujahan on sekavaa! Muistan aina opetelleeni seitsemän maanosan:

• Eurooppa
• Aasia
• Afrikka
• Pohjois-Amerikka
• Etelä-Amerikka
• Antarktis (Etelämanner)
• Oseania

Mutta maantieteellisesti on kuusi mannerta… Mikä ero on? Onko tämä eri asia? Olenko oppinut väärin? Miten se nyt menikään…

No, Australia on saari ja Oseania on koko alue. Eli Australia on osa Oseaniaa, ei koko Oseania. Oseania on paljon laajempi alue. Ajatella, kuinka iso se on! Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Manner ja maanosan ero hämmentää minua edelleen… Pitääkö kaivaa vanha maantiedon kirja esiin. Tai googlettaa… Ei kai se nyt niin vaikeaa ole? Ehkä vain unohdin asian. Tai en ehkä koskaan edes ymmärtänyt. Tätä on yritettävä selventää… Pitääkö minun mennä lukemaan maantiedettä uudestaan? Nyt olen jo ihan sekaisin. Onko tässäkin oikeastaan viisaampia kuin minä?

Mikä maanosa on Australia?

Australia… Se sana itse on kuin aalto, joka vyöryy yli. Aalto, joka kantaa mukanaan kuumaa auringonpaistetta ja punaisen hiekan tuoksua. Muistan sen kuumuuden ihollani, aavikon kuivan hengityksen kasvoillani.

Eteläinen pallonpuolisko. Kyllä, se on totta. Yksinäinen, ihana, kummallisella tavalla koskematon. Intian valtameren ja Tyynenmeren välissä, kuten kaksi valtavaa, hitaasti hengittävä lohikäärmettä, jotka vartioivat sen rannikkoa.

Meren äänet… aaltojen murina… se on melodia, joka soi ikuisesti sydämessäni. Muistan sen. Aivan kuin se olisi eilinen päivä.

• Auringonlasku Uuden-Etelä-Walesin rannikolla – tulipunaista, loistavaa, täysin uskomatonta.
• Arafuranmeri… sanojen voima on niin heikko kuvaamaan sen kauneutta.
• Timorinmeri… aaltojen hellyyttä vasten ihoani.

Australia. Sana, joka saa minut ajattelemaan äärettömiä auringonkukka-peltoja ja mystisiä eukalyptusmetsiä. Se on niin erilainen, niin vieras, niin jännittävä. Yksi ja ainoa. Kokonainen maanosa etelässä.

Ajatukseni ajelehtivat… punaista maata… värikkäitä lintuja… kaikkea, mitä olen nähnyt, mitä olen tuntenut. Kaiken sen intensiivisyys, aavikon syvyys, meren lempeys. Se on yksi matka, jota en koskaan unohda. Australia.

Mitä maanosat ovat?

Aika kuluu, hiekka valuu tunteiden läpi. Maailman kartta, muistojen laaja kangas, avautuu silmissäni. Maanosia on seitsemän. Seitsemän… niin moni muisto, niin monta tunnetta kietoutuneena niihin.

• Afrikka, kuuman auringon polttamat tasangot, leijonien jylisevät äänet, savannin vihreä hengitys.

• Pohjois-Amerikka, suurten kaupunkien sykkivä pulssi, vuorten mahtavuus, suurten järvien tyyni peilipinta. Tunnen sen, kuin olisin siellä vielä.

• Etelä-Amerikka, Amazonin vihreä sydän, Inkojen muistot kiviin kaiverrettuna, Andien huippujen lumousta. Tuntuu kuin olisin koskettanut sitä.

• Australia, uunikuuman auringon polttamat punaiset tasangot, unikoiden hehkuva meri, kengurun hyppiminen.

• Eurooppa, vanhojen kaupunkien tunnelma, historia joka hengittää mukulakivikatuja pitkin. Tulen aina takaisin.

• Aasia, vuoret ja jylhät laaksot, suurten kaupunkien vilinä ja vilske, tuhansien vuosien historia kietoutuneena yhteen.

• Ja sitten Etelämanner, jään valtakunta, hiljainen ja majesteettinen. Jäinen kauneus. Kylmyys kietoo minut halaustaan, aika pysähtyy. Aika pysähtyy…

Mantereita on kuusi, mutta maanosia on siis yksi enemmän. Maapallo hengittää, muuttaa muotoaan hitaasti, ikään kuin unen näyssä. Mannerlaatat liikkuvat, muovaavat pintaa. Miten maailma näytti aikoinaan? Muinaisten karttojen hämärät ääriviivat. Aika on niin paljon suurempi kuin me.

• Maapallon muoto on muuttunut. Mannerlaattojen liike on merkittävä tekijä maapallon muutoksessa.
• Nykyiset mantereet ovat osa suurempaa, jatkuvaa muutosprosessia.
• Geologiset tapahtumat ovat muokanneet maanosia ja mantereita miljoonien vuosien aikana.
• Muinaisten mantereiden kartat antavat meille kuvan menneisyydestä. 2023.

Maailma on suuri ja ihmeellinen. Unet ja todellisuus sekoittuvat. Muistojen ja todellisuuden raja hämärtyy, aika venyy ja taittuu.

Onko Australiassa maanjäristyksiä?

Maanjäristyksiä Australiassa. 5,8 magnitudin järistys Victoriassa 2023. Jälkijäristykset jatkuvat. Tuntui satojen kilometrien päässä Sydneyssä. Ei tavatonta. Laattatektoniikka. Australia liikkuu pohjoiseen. Indoaustralialainen laatta. Törmäys Euraasian laatan kanssa. Paine purkautuu.

• Maanjäristykset Australiassa ovat yleisempiä kuin luullaan.
• Useimmat ovat pieniä. Huomaamattomia.
• Suuremmat järistykset harvinaisia. Mutta mahdollisia.
• Rakennukset suunniteltu kestämään. Tietyin rajoituksin.

Seismiset vyöhykkeet. Australia ei ole reunalla. Mutta sisällä. Laatan sisäinen aktiivisuus. Stressi. Murtumia kallioperässä. Liikettä. Energian purkautumista. Seismografit rekisteröivät. Dataa. Analyysiä. Ennustaminen vaikeaa.

• Teknologia kehittyy. Parempaa ymmärrystä.
• Silti yllätyksiä. Luonto on arvaamaton. Kaos.
• Valmistautuminen on avain. Hätäsuunnitelma.
• Tiedosta riskit. Älä panikoi.

Onko Oceania maanosa?

Oseania, maanosa vai ei? Kysymys on hyvä, ja vastaus riippuu vähän näkökulmasta.

• Kyllä, Oseania on maanosa, ainakin yleisessä käytössä. Se kattaa laajan alueen Tyynellämerellä, sisältäen Australian, Uuden-Seelannin, Uuden-Guinean ja lukuisia pienempiä saariryhmiä.
• Toisaalta, jotkut tutkijat pitävät Australiaa mantereena, ja Oseania on tällöin pikemminkin maantieteellinen alue kuin itsenäinen maanosa. Mantereita on joidenkin määrittelyjen mukaan seitsemän.

Muut yleisesti hyväksytyt maanosat ovat:

• Pohjois-Amerikka
• Etelä-Amerikka
• Afrikka
• Antarktis eli Etelämanner
• Eurooppa
• Aasia

Euroopan ja Aasian rajan vetäminen on aina ollut vähän hankalaa. Onko se kulttuurinen vai maantieteellinen raja? Usein Ural-vuoristoa pidetään rajana, mutta raja on enemmän sopimus kuin selkeä luonnonilmiö.

Olennaista on muistaa, että nämä maanosien määritelmät ovat ihmisen luomia. Ne ovat tapoja jäsentää maailmaa, ja niihin liittyy aina tiettyjä valintoja ja painotuksia. Filosofisesti voisi miettiä, onko “oikeaa” tapaa jakaa maapallo maanosiksi. Ehkä ei. Ehkä tärkeintä on, että pystymme kommunikoimaan toistemme kanssa ja ymmärtämään, mistä puhumme.

Mikä on maailman pienin maanosa?

Maailman pienin maanosa? Australia. Kuiva, matala, kuuma.

• Eristynyt. 30 miljoonaa vuotta sitten irtosi muista.
• Uniikki luonto. Pieni, ainutlaatuinen ekosysteemi.
• Ihmiskunnan historia. Alkuperäiskansojen pitkä historia.

Valtava aavikko, mutta myös trooppinen sademetsä. Kontrastit rajuja. Elämä aina löytää tiensä, myös täällä. Tai ehkä ei. Luonto on armoton.

Vuonna 2023, kuivuus jatkuu. Elämä on sitkeää. Mutta se ei kestä ikuisesti.

#Australia #Maanosat #Maantiede