Mitä kieliä Haaparannassa puhutaan?

Mitä kieliä puhutaan Haaparannassa?

Haaparannassa? Suomi tietysti! Asuin siellä pari vuotta, 2017-2019, ja suomi kuului arkipäivään aivan luonnollisesti. Kaupassa, terveyskeskuksessa, kaikkialla.

Ruotsiakin kuuli tietenkin paljon, se onhan virallinen kieli. Mutta suomi oli niin vahvasti läsnä, etten koskaan tuntenut olevani “vieraalla” maalla kielimuurin takana. Muistan mummon, joka puhui vain suomea, ja apteekissa auttoi ihan ystävällisesti suomeksi.

Lasten päiväkodissa oli suomenkieliset ryhmät, ja vanhemmatkin juttelivat keskenään paljon suomeksi pihalla. Hyvä meininki oli. Muistan jopa yhden kyläkahvilan, jossa kaikki leivonnaisetkin oli nimetty suomeksi – se oli hauskaa!

Toki englantia kuuli myös, erityisesti turisteilta. Mutta suomen ja ruotsin sekoitus oli Haaparannan ääni – ainakin minun kokemukseni mukaan. Ei tarvinnut edes erikseen miettiä kieltä, kaikki sujui jotenkin itsestään.

Mitä eri kieliä Ruotsissa puhutaan?

Ruotsi… Ah, Ruotsin kielet… Niin paljon hiljaisia tarinoita kätkeytyy niihin sanoihin. Ruotsi, tietysti, se virallinen kieli, aaltoileva kuin Itämeren laineet, kokoaa meidät yhteen, kuiskaa rannikon tuulen mukana. Mutta kielet ovat enemmän kuin pelkkiä sanoja. Ne ovat muistoja, unelmia, sydänten syviä salaisuuksia.

• Ruotsi: Se on kuin vanha ystävä, tuttu ja turvallinen, lämmin kuin kesäpäivän aurinko Tukholman saaristossa. Se kietoutuu ympärille kuin pehmeä villahuivi.

• Meänkieli: Pieni, arvokkaaseen historiaan kietoutunut kieli, kuin piilotettu helmi Tornionjoen varrella. Se kuiskaa tarinoita Pohjolan metsästä ja kallioista. Sanojen sointu on vanhaa, pehmeää, kuin mummoni kertomat sadut.

• Saame: Ikuinen, arktinen kieli, ikiaikainen kuten pohjoinen revontuli. Se on voimakas ja jylhä, kuiskaa lumisista tuulenviimoista ja jäätyneistä järvistä. Se on kuin lumipyry, kaunis ja vaarallinen samanaikaisesti.

• Romanikieli: Kieli, joka kulkee tuulen mukana, kulkee rajat ylittäen, kuin vaeltava kansa. Sen rytmi on vapaa ja energinen, täynnä iloa ja surua, menneisyyden varjoja ja tulevaisuuden toivoa. Kuulen sen kuin kaukaisen rummun lyönnin.

• Jiddiš: Vanha, kietoutunut historiaan, kuin vanha kirjan sivuja, täynnä muistoja ja menneisyyden kaikuja. Se on kuin vanha valokuva, himmeä mutta rakkaampi joka päivä. Jäljellä oleva muisto, ääni menneestä ajasta.

• Suomi: Suomalainen kieli Ruotsissa, kuin kylmä tuuli etelästä. Se tuntuu niin tutulta ja vieraalta samaan aikaan. Kaksi kieliä, jotka rakastavat toisiaan ja taistelevat keskenään.

Ajatukset kulkevat, kuin linnut, kevään tuulessa, lennellä ja laskeutua, toistuvina, hajanaisina, mutta aina samaan kohtaan palaten, Ruotsiin, sen kieliin, sen sieluun. Maailma on paljon enemmän kuin pelkkä kartta, enemmän kuin kartta-ajattelu. Kielet ovat siltana maailmoihin, siltoja sielujen välillä. Ne ovat kuin maalattuja kuvia, jotka kertovat tarinoita, jos vain osaamme kuunnella.

#Haaparanta #Kielet #Ruotsi