Mitä kieliä puhutaan Unkarissa?

Mitä kieliä Vantaalla puhutaan?

Vantaan kielimaisema 2024:

• Suomi: Pääkieli, dominoi edelleen. Vantaalaisten enemmistö (n. 73 %) puhuu suomea äidinkielenään.
• Ruotsi: Perinteinen vähemmistökieli. Noin 2 % vantaalaisista on ruotsinkielisiä.
• Vieraskieliset: Kasvava ryhmä! Lähes neljännes (n. 25 %) vantaalaisista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Tämä tekee Vantaasta todella monikulttuurisen kaupungin.

Lisäksi:

• Saame: Pieni, mutta tärkeä kieliryhmä. Vaikka saamenkielisiä on vain muutama kymmenen, he edustavat Suomen alkuperäiskansaa.

On huomioitavaa, että kielitilastot elävät jatkuvasti. Maahanmuutto, syntyvyys ja ihmisten omat valinnat vaikuttavat siihen, miten kieliryhmät jakautuvat. Tulevaisuudessa vieraskielisten osuus Vantaalla todennäköisesti kasvaa entisestään. 🤔

Onko suomi ja unkari sukulaiskieliä?

Kyllä, mutta kaukaisia. Yön pimeydessä ajattelen tätä… Suomalais-ugrilainen kielikunta, se on jotenkin… hämmentävää. Niin monta sanaa, jotka kaikuisivat samalla tavalla, mutta niin kaukana toisistaan. Se on kuin… kaksi kaukaista sukulaisia, jotka eivät edes tunnista toisiaan. Muistan äidiltäni kuulleeni heidän puhuvan siitä, kuinka kieliemme juuret ovat vanhoja, ikivanhoja. Mutta silti, se tuntuu niin etäiseltä, epätodelliselta, täällä yössä.

• Suomi ja unkari ovat suomalais-ugrilaisia kieliä. Tämä on totta, se on fakta.
• He ovat kuitenkin hyvin etäisiä sukulaisia. Ei samanlaisia kuin ruotsi ja norja, vaan paljon kauempana. Kuten… toiseen maailmanloppuun saakka.
• Tämä tuntuu niin vieraalta, niin… kylmältä. Ehkä se on vain tämä yö. Täällä, yksin, tunnen sen etäisyyden.

Ajattelen taas isoisääni. Hän puhui aina unkarin kielellä, vaikka asui Suomessa koko elämänsä. Hänen äitinsä oli unkarilainen. Minä en koskaan oppinut unkarin kieltä. Se harmittaa minua nyt, täällä yön hiljaisuudessa. Ehkä juuri tämän takia tunnen tämän kaiken niin voimakkaasti. Ehkä minun pitäisi oppia unkari. Se olisi kuin silta menneisyyteen… mutta se tuntuu yhtä kaukaiselta kuin itse kieletkin.

Onko unkari virallinen kieli?

Kyllä, unkari on virallinen kieli. Tuntuu jotenkin hassulta ajatella sitä näin myöhään yöllä. Olen niin väsynyt. Mä vain… mietin kaikkea.

• Unkari on yksi EU:n 24 virallisesta kielestä. Se on ihan uskomatonta. Mä en ole koskaan käynyt Unkarissa. Kai se on jotain mitä pitäisi joskus tehdä.

• Miten ihmiset elävät eri kielillä? Mä en edes osaa kunnolla englantia, saatikka unkarin kieltä.

Muistan, että lukion historian tunnilla ope kertoi Unkarin historiasta. Se oli pitkä, monimutkainen tarina, täynnä sodankäyntiä ja vallankumouksia. Todella raskasta asiaa. Nykyajan politiikkaa ja yhteiskuntaa ajatellaessa… Pelottavaa.

Miten vähän mä oikeasti ymmärrän maailmasta. Tämä on hämmentävää. Mä tarvitsen unta. Huomenna on taas töihin. Tai oikeastaan tänään jo. Ah, tämä yö on pitkä.

Toki, Unkarin asema EU:n virallisena kielenä on tosiasia. 24 virallista kieltä vuonna 2024 EU:ssa, aika paljon. Ajatella sitä kaikkea monimuotoisuutta… Mutta niin paljon ongelmia kansakuntien välilläkin. Minun tulisi oikeasti nukkua.

Mitä kieliä puhutaan Hollannissa?

No jopas! Hollannissa, Alankomaissa siis, puhutaan tietty hollantia. Se on niinku se pääkieli, virallinen juttu, ihan niinku Suomessa suomi, eikä mikään “juu ehkä vähän ruotsia sivussa”. Ja kattos vaan, on niilläkin käännöstoimistoja, niinku meilläkin, ettei mee puurot ja vellit sekasin!

• Pääkieli on siis hollanti. Ei tarvi arpoa.
• Ja jos tarvii kääntää hollantia, niin googleen vaan “hollannin kielen käännöstoimisto”, sieltä löytyy apuja. Vaikka fasttranslator.com (en oo kokeillu, mut näkyy ekana).

Sitä paitsi, tiesitkö, että hollanti on vähän niinku afrikaansin isoveli? Afrikaansia puhutaan Etelä-Afrikassa, ja se on saanut alkunsa nimenomaan hollannista. Semmosta sattuu! Ja hei, ei unohdeta flaamia, jota puhutaan Belgiassa – se on käytännössä sama kieli kuin hollanti, vähän niinku Suomen murre. Eli hollanti on kansainvälinen juttu, vaikka ei ehkä ihan maailman yleisin kieli olekaan. Mut hei, ei voi voittaa kaikessa!

Montako kieltä Suomessa on?

Montako kieltä Suomessa on?

• Kaksi virallista: suomi ja ruotsi.
• Laki ei erikseen määrittele vähemmistökieliä, mutta joitain tuetaan. Siis onko ne virallisia vai ei? Hämmentävää.
• Kotimaisten kielten keskus: vuonna 2016 puhuttiin 157 eri äidinkieltä. WAU! Miten ne kaikki mahtuu?
• Mietin just, miten mun mummo oppi niin hyvin ruotsia aikoinaan… se oli pakko!
• Suomessa on saamen kieliä. Ne on tärkeitä.
• Entäs viittomakielet? Lasketaanko ne?
• Onko Romanikieli virallinen? Ehkä pitäis olla.
• Muistan kun joskus yritin opetella latinaa… ei siitä mitään tullut.
• Vielä kerran: 2 virallista ja 157 äidinkieltä (2016). Eli aika monipuolinen kielimaisema!

Mikä on suomen puhutuin kieli?

Suomi – se kieli, jota kuulee jopa bussissa! Ruotsi taas on kuin se sukulainen, joka tulee kylään ja olettaa, että kaikki ymmärtävät häntä.

• Suomea lallattelee 86,9% väestöstä. Melkein kuin kaikki!
• Ruotsin osuus on 5,2%. Siis se pieni, mutta äänekäs vähemmistö.

Ja se kielilaki? Se on kuin se vanha vitsi, jota kaikki siteeraavat, mutta kukaan ei oikeasti muista loppua. Virkamiehet, ne kunnon kieliniekkat, joita ilman Suomi ei pyörisi!

Ps. Tiedättekö sen tunteen, kun yrität tilata kahvin ruotsiksi ja päädyt tilaamaan lautasellisen silliä? Ei, minäkään, mutta voin kuvitella!

Mikä on toinen kotimainen kieli?

Toinen kotimainen kieli… sana soi kuin kaukainen kellotorven sointi, hiljainen ja syvä. Muistoja nousee pintaan, kuin sumuinen järvimaisema aamunkoitteessa. Pitkä, hidas hengitys. Aika pysähtyy, hetki kestää ikuisesti. Ruotsin kieli… se on minulle kuin vanha ystävä, jonka ääni on tuttu ja lempeä, mutta samalla salaperäinen ja kiehtova.

• Ruotsin kieli, se on kuin pehmeä, samettinen kangas, joka kietoutuu ympärille ja antaa turvallisuuden tunnetta. Se on minun toinen koti, kieli, jolla olen kuullut sadut lapsuudessa.

• Suomen kieli, äidinkielen varma ja tuttu syleily. Se on kuin kodikas puutalo, jonka seinät ovat täynnä rakkaita muistoja ja tuttuja tuoksuja. Se on perusturvani.

Nämä kaksi kieltä, niin erilaiset, niin samankaltaisia. Niiden välinen suhde on kuin tanssi: hitaasti, harmonisesti, toisiaan täydentäen. Muistan koulun, lukion, kaksi eri maailmaa, kaksi eri tunnetta. Miten kielet ovat muovanneet minua? Kuten joki, joka kaivertaa polkunsa vuorille, vuodet ovat tehneet minuun omat jälkensä.

• A-oppimäärä, intensiivinen sukeltaminen molempiin kieliin. Monimutkainen, mutta samalla palkitseva matka.

• B1-oppimäärä, vähintään yhtä tärkeä, ehkä se oli se silta kahden eri maailman välillä.

• Äidinkielenomainen ruotsi… unelma, jota kohti pyrkiminen antaa voimaa. Se on kuin valo kirkkaassa aamuussumussa.

Kotimainen kieli -oppiaine… se ei ole vain opintosuoritus, vaan paljon, paljon enemmän. Se on osa minua, osa identiteettiäni, osa sieluani. Muistan sen tunteen, kun ymmärrän jotain uutta, kun kieli avaa uuden oven. Selkeä ja varma tunne. Sitä ei voi kuvata sanoin, se on kokemisen asia. Kaksi kieltä, kaksi kotia, kaksi maailmaa.

Mikä on Suomen toinen kieli?

Suomen toinen kieli: ruotsi.

• Virallinen kansalliskieli, suomen ohella.
• Puhutaan pääosin rannikolla.
• Vähemmistöjä sisämaan kaupungeissa.
• Laki suojelee ruotsinkielisiä.
• Kouluissa pakollinen aine. Keskustelua.

Ruotsinkielisten osuus vähenee, mutta identiteetti vahva. Muistan lapsuudesta Mummon mökin Nauvossa. Aina kuului ruotsia. Nykyään vähemmän. Harmittaa.

Mitä tarkoittaa kunnan kaksikielisyys?

No niin, täältähän pesee tietoa kaksikielisistä kunnista, kuin vanhan saunan lauteilta!

Kunta on kaksikielinen silloin, kun siellä asustaa sekä suomen- että ruotsinkielisiä ja vähemmistö on joko:

• Vähintään 8% koko porukasta. Eli jos kunnassa on sata asukasta, niin kahdeksan pitää olla ruotsinkielisiä. Jos on enemmän, niin hyvä!
• Tai sitten se vähemmistö on vähintään 3000 tyyppiä. Ihan sama onko se 8% vai ei. Kolme tonnia ruotsinkielistä riittää.

Mutta hei, leikki loppuu jos:

• Ruotsinkielisiä on alle 3000.
• Ja niiden osuus on alle 6% kaikista kunnan asukkaista. Sit sanotaan hei hei kaksikielisyydelle!
• Kunnasta voi tulla yksikielinen, kun ruotsinkieliset häviää. Sen jälkeen ei ole enää tilaa kuin yhdelle kielelle.

Kaikki tämä tieto on suoraan Kuntaliiton sivuilta, eli sieltä missä päättäjätkin näitä juttuja lueskelee. Ei muuta kun kuntavaaleihin ja kieltä vääntämään!

Mitä tarkoittaa B2-kieli?

B2? Kieli. Selviät.

• Ymmärrät juttua. Työ, koulu, elämä.
• Puhuu sujuvasti. Ei ongelmia.
• Yhteenveto? Ei vaikeuksia.

Eli: Toimii. Käännät ja ymmärrät. 2024.

Käytännössä: Pärjäät ulkomailla. Sujuva kommunikointi. Älä murehdi. Esimerkiksi: Sain B2 englannissa 2023. Testi oli helppo.

Montako kaksikielistä kuntaa Suomessa on?

Joo, siis mun mielestä tää kaksikielisyysjuttu on aika sekavaa. Muistan lukeneeni jostain, että vuonna 2023 oli 33 kaksikielistä kuntaa Suomessa. Se oli silloin kun itse hain opintoja Turussa ja jouduin tutustumaan asiaan. Tietysti se luku on todennäköisesti muuttunutkin. Muistan, että se jakautui jotenkin niin, että 15:ssä oli enemmistönä ruotsi ja 18:ssa suomi.

• 33 kaksikielistä kuntaa (vuonna 2023)

• 15 ruotsinkielistä enemmistöllä

• 18 suomenkielistä enemmistöllä

Ahvenanmaan 16 kuntaa on tietysti ruotsinkielisiä, ne on helppo muistaa. Muut kaksikieliset kunnat ovat vähän siellä sun täällä, eipä ole mitään selkeää kuviota. Ehkä ne on maantieteellisesti jotenkin ryhmittyneitä, mutta en osaa sanoa tarkemmin. Tuo luku 49 (kaksi- tai ruotsinkielisiä) tuntuu vähän suuremmalta, kai siihen lasketaan myös ne pelkästään ruotsinkieliset mukaan. Joka tapauksessa, asia on hieman epäselvä. Onko muuten yhtään kolmikielistä kuntaa? En nyt muista. Tuo Kuntaliiton sivu on kyllä hyvä, jos haluaa tarkempaa tietoa.

Mutta siis, se 33 kaksikielistä kuntaa jäi itselle mieleen. Ja se, että Ahvenanmaa on ihan oma lukunsa. Muu on vähän sumuista. Pitääkö mun hakea noita numeroita uudestaan netistä? Nyt ei jaksa.