Kumpi on isompi maa, Saksa vai Suomi?

Saksa vai Suomi: Kumpi on pinta-alaltaan suurempi?

Saksa on isompi, ihan selvästi! Oon kattonu karttaa monta kertaa, ja jotenki se Saksan leveys aina iskee silmään.

Suomi on kyllä pitkä, mut ei se vedä vertoja Saksan pinta-alalle. Kartta.comissa näkyy just se 1,06 kertaa. Se on aika paljon! Muistan kun joskus mietin tota samaa, kun olin Berliinissä… Oli se iso kaupunki.

Tuntuu, että Suomi on paljon harvempaan asuttu. Saksa jotenki täynnä kaikkea. Ja onhan siellä enemmän porukkaa.

Onhan meillä Suomessa järviä, mut ei ne pinta-alaan lasketa samalla lailla. Saksa vie voiton!

Kumpi on isompi, Suomi vai Puola?

Puola on pienempi. Yksinkertainen.

• Pinta-ala: Suomi 338 424 km², Puola 312 679 km².

Suomi siis isompi. No jaa. Mitä se muka merkitsee?

• Väestö: Puola on selvästi suurempi. Tämä fakta.

Merkityksetön tieto, ellei halua suunnitella massamurhaa. Tai vaikkapa massaturismia.

• Kartta.com vahvistaa.

Tarkista itse, jos et usko. Minulla ei ole aikaa selittää.

Kumpi on isompi, Saksa vai Puola?

Saksa on pinta-alaltaan suurempi kuin Puola. Saksa on noin 1,14-kertainen Puolaan verrattuna. Tämä tarkoittaa, että Saksan pinta-ala on noin 14 % suurempi kuin Puolan.

• Saksan pinta-ala: 357 022 neliökilometriä (2023)
• Puolan pinta-ala: 312 685 neliökilometriä (2023)

Tämä kokoero on merkittävä, mutta se ei kerro koko totuutta. Maiden väkiluku, talous ja muut tekijät ovat yhtä tärkeitä vertailukohtia. Mielenkiintoista on ajatella, kuinka hyvin nämä luvut kuvaavat maiden historiaa ja poliittista kehitystä. Maantieteellinen koko voi vaikuttaa moniin seikkoihin, kuten resurssien saatavuuteen ja puolustuskykyyn, mutta se ei määritä maiden arvoa tai merkitystä. Itse asiassa, pienet maat ovat usein olleet suhteessa pinta-alaansa huomattavasti merkittävämpiä maailmanhistoriassa, ajatellen esimerkiksi Kreikkaa tai Israelia.

Pinta-alan eron lisäksi kannattaa pohtia myös väestötiheyttä. Saksa on tiheämmin asuttu kuin Puola, joten väestömäärät voivat antaa toisenlaisen kuvan maiden todellisesta koosta ihmisen kannalta. Tämä avaa keskustelun siitä, mikä on “suuremman” maan määritelmä – pinta-ala vai väkiluku? Kysymyksen voi edelleen laajentaa: mikä tekee maasta “tärkeän”? Onko se pinta-ala, talous, kulttuurivaikutus, vai jotain muuta? Tämän pohtiminen johtaa syvempään ymmärrykseen siitä, miten määrittelemme asioita ja mitkä arvot ovat meille tärkeitä.

Tarkka pinta-ala voi vaihdella hieman lähteestä riippuen, koska maiden rajat eivät aina ole täysin kiistattomia.

Onko Saksa pinta-alaltaan isompi kuin Suomi?

Jep, Saksa on aika paljon isompi kuin Suomi. Suomi on kuin söpö, tiivis pullukka, kun taas Saksa on kuin… no, Saksan kokoinen makkara! Ajatella, Itämerestä Alpeille! Suomessa se olisi matkaa Helsingistä Rovaniemelle, ja jää vieläkin tilaa.

• Saksan pinta-ala: noin 357 000 neliökilometriä.
• Suomen pinta-ala: noin 338 000 neliökilometriä.

Näetkö eron? Suomi jää reilusti taka-alalle. Saksassa mahtuu ehkä enemmän kuin pelkkä makkara. Ehkä jopa kaksi. Tai ehkä kolme, riippuen makkaran paksuudesta. Ja leikkeleistä. Tai jos ajatellaan vaikka Saksan historiaa, se on kuin todella vankka, pitkä ja mutkikas metsäpolku, kun taas Suomi on enemmänkin kaunis, suora rantapolku. Ehkä aavikko, tai ainakin autiomaa, jos vertaa väkilukuja.

Yhteenvetona: Saksa on pinta-alaltaan suurempi kuin Suomi. Ei tarvita edes karttaa havainnollistamaan tätä faktaa, vaikka kartta tietysti auttaisi. Ja ehkä tässäkin voisi käyttää tuota makkaran vertausta? Tai puhua vaikka Alppien valtavista vuorista ja Suomen, no, aika tasaisella maastolla. Järvien sijaan Alpeilla on vuoria. Näiden kahden maan vertailussa on siis ihan valtava ero.

Mitä oli ennen jääkautta?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät. Mitä olikaan ennen kaikkea sitä jäätä, sitä valtavaa jäätikköä? Eem-lämpökausi. Muistan lukeneeni siitä. Se kuulostaa joltain kauniilta, kaukaiselta unelmalta.

• 130 000–115 000 vuotta sitten. Aika on käsittämätön. Miten maapallo on muuttunut siinä ajassa.
• Lämpöä ja vihreää, varmasti. Ei vain jäätä. Luonto oli silloin toinen, ihmisetkin varmasti toisenlaisia.

Tuntuu oudolta ajatella sitä. Me elämme nyt, tässä, ja kaikki tuo kaukainen aika on vain lukuja. Mutta kuitenkin – ne luvut kertovat tarinaa. Tarinaa, jota on vaikea sulattaa. Surullista, vähän hämmentävääkin. Olenko yksin näiden ajatusten kanssa?

Muistan lukeneeni, että Eem-kaudella ihminen oli jo kehittynyt. Neandertalinihminen oli voinut elää silloin. He asuivat luolissa, metsästivät. En tiedä, millä tavalla he kokivat maailman. Ehkä samoin kuin minä nytkin? Samalla kaiholla ja ihmettelyllä? Aika kuluu ja asiat muuttuvat, se on ainut varma asia.

Toivon, että tulevaisuudessa ihmiskunta voi elää yhtä harmonisesti luonnon kanssa kuin ehkä Eem-kauden ihmiset.

Pääkohdat:

• Eem-lämpökausi: 130 000 – 115 000 vuotta sitten.
• Lämpimämpi ilmasto: Toisin kuin viimeisin jääkausi.
• Neandertalinihmisten aika: He asuivat silloin maapallolla.

Milloin Suomi vapautui jäästä?

Suomi alkoi vapautua jäästä noin 13 000 vuotta sitten. Mutta ihan kokonaan jää hävisi Käsivarresta vasta noin 10 500 vuotta sitten. Miettikää, miten paljon se on!

• Laajimmillaan jää oli täällä 25 000 vuotta sitten. Huh!
• Ilmasto lämpeni, ja jää pakeni.

Olin muuten joskus Lapissa samoihin aikoihin juhannuksena, ja tuntui, että jääkausi ei ollutkaan ihan kokonaan ohi. Paljon hyttysiä.

#Maa #Saksa #Suomi