Mitä tehdä, jos epäilee veritulppaa jalassa?

Jalkaan hiipivä epäilys: Toimi näin, jos epäilet veritulppaa

Tunne on outo, jopa pelottava. Jalka tuntuu raskaalta, turvonneelta, ehkä jopa lämpimältä ja aralta kosketettaessa. Mieleen hiipii ajatus: voisiko tämä olla veritulppa? On tärkeää, että otat epäilyksesi vakavasti ja toimit ripeästi, sillä jalkojen veritulppa, eli syvä laskimotukos (SLT), voi olla vakava tila.

Ensiaskeleet, jos epäilet veritulppaa:

• Älä panikoi, mutta toimi ripeästi: Paniikki ei auta, mutta viivyttely voi olla haitallista. Rauhallisuus auttaa sinua arvioimaan oireitasi tarkemmin.
• Pysähdy ja tarkkaile oireitasi: Mitä tarkemmin pystyt kuvailemaan tuntemuksiasi, sen parempi. Keskity erityisesti seuraaviin:
  • Turvotus: Onko toinen jalka selvästi turvonneempi kuin toinen?
  • Kipu: Onko jalassa särkyä, jomotusta tai muuta epämiellyttävää tunnetta? Tuntuuko kipu erityisesti pohkeessa?
  • Lämpö: Tuntuuko jalka lämpimämmältä kuin toinen?
  • Punoitus tai ihon värimuutokset: Onko jalassa punertavia tai sinertäviä alueita?
  • Herkkyys kosketukselle: Tuntuuko jalka aroilta painettaessa?
• Selvitä mahdolliset riskitekijät: Onko sinulla tiedossa riskitekijöitä, jotka altistavat veritulpan kehittymiselle? Näitä voivat olla:
  • Pitkäaikainen liikkumattomuus: Esimerkiksi pitkä lentomatka tai leikkauksen jälkeinen vuodelepo.
  • Ylipaino: Ylipaino kuormittaa verisuonia ja lisää tukosriskiä.
  • Raskaus: Raskausajan hormonimuutokset lisäävät tukosriskiä.
  • Tietyt sairaudet: Esimerkiksi syöpä, sydämen vajaatoiminta tai tulehdukselliset suolistosairaudet.
  • Hormonaalinen ehkäisy: Esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillerit.
  • Aikaisempi veritulppa: Aikaisempi veritulppa lisää uuden tukoksen riskiä.
  • Perinnöllinen taipumus: Joillakin ihmisillä on perinnöllinen taipumus veritulppien muodostumiseen.
• Ota välittömästi yhteyttä lääkäriin: Älä odota seuraavaan päivään. Soita omaan terveyskeskukseesi, työterveyslääkärillesi tai päivystykseen. Kerro selkeästi epäilystäsi veritulpasta ja kuvaile oireesi.

Mitä lääkäri tekee?

Lääkäri arvioi tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja tekee tarvittavat tutkimukset. Tyypillisesti tutkimuksiin kuuluvat:

• Anamneesi: Lääkäri kysyy tarkemmin oireistasi, riskitekijöistäsi ja yleisestä terveydentilastasi.
• Kliininen tutkimus: Lääkäri tutkii jalkasi huolellisesti, tarkistaen turvotuksen, lämmön, ihon värin ja pulssit.
• D-dimeeri -testi: Verikoe, joka mittaa D-dimeerin määrää veressä. Kohonnut D-dimeerin arvo viittaa tukoksen mahdollisuuteen, mutta ei vahvista sitä.
• Ultraäänitutkimus (Doppler-ultraääni): Luotettavin tapa todeta tai sulkea pois syvä laskimotukos. Ultraäänellä voidaan nähdä verisuonet ja verenvirtaus niissä.

Miksi ripeä toiminta on tärkeää?

Syvä laskimotukos voi pahimmillaan johtaa keuhkoemboliaan, jossa veritulppa irtoaa jalasta ja kulkeutuu keuhkoihin. Keuhkoembolia on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Älä siis epäröi, jos epäilet veritulppaa jalassa. Ota yhteyttä lääkäriin saman päivän aikana. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat pelastaa henkesi.

Muista: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedonantoonsääntöön, eikä korvaa lääkärin arviota ja hoitoa. Jos sinulla on huoli terveydestäsi, ota aina yhteyttä lääkäriin.