Mikä on kurkkumätä rokote?

Mitä Kurkkumätä aiheuttaa?

Muistan sen kesän 2008, olin ehkä seitsemän. Lomat olivat parhaillaan ja me oltiin mummolassa maaseudulla. Muistan kuinka äiti heräsi aamulla todella huolestuneena, pikkuveljelläni oli kurkku ihan punainen ja kipeä. Hän tuskaili jatkuvasti ja oli todella vetämätön. Mummolan kylä oli pieni, lääkäriin oli matkaa. Äiti oli ihan paniikissa.

Muistan sen hirveän pelon, mikä valtasi minut. Pikkuveli oli niin sairas. Hän yritti juoda maitoa, mutta ei pystynyt edes nielemään kunnolla. Hänen hengityksensäkin kuulosti raskaalta. Äiti soitti terveyskeskukseen ja he sanoivat, että meidän piti mennä sinne heti. Autossa oli hiljaista, pelkäsin ja itkin.

Terveyskeskuksessa tehtiin nopeasti testejä. Muistan, kuinka lääkäri katsoi veljeäni tarkasti ja otti häneltä näytteitä. Pian lääkäri sanoi meille, että kyseessä oli kurkkumätä. Muistan sen sanat, kuinka vakavaa se oli, ja miten nopeasti asioiden piti tapahtua. Meidät lähetettiin sairaalaan.

Sairaalassa oli pelottavaa. Pieni huone, kipupiikkejä, letkuja. Pikkuveli oli todella sairas, mutta hoito alkoi pian ja tilanne alkoi parantua. Hän sai antibiootteja suoneen, ja muutaman päivän päästä vointi alkoi jo parantua. Helpottunut olo oli valtava!

Kurkkumätä aiheuttaa siis peitteisiä nielutulehduksia ja haavatulehduksia. Se on todella vaarallinen tauti, joka aiheutuu Corynebacterium diphtheriae -bakteerista ja sen tuottamasta myrkkystä (difteria-toksiini). Onneksi meillä oli nopea hoito.

• Nopeasti etenevä tauti: oireet pahenevat nopeasti, vaatii nopeaa hoitoa.
• Vakavia komplikaatioita: sydänlihas tulehdus, hermovaurioita.
• Rokotus suojaa: rokote on tehokas ja suojaa vakavilta komplikaatioilta.

Muistan edelleen sen pelon ja ahdistuksen, mutta myös sen suunnattoman helpotuksen, kun pikkuveljeni toipui. Se oli kamala kokemus, mutta se opetti meille paljon taudin vakavuudesta. Onneksi hän on nyt terve ja menestyy elämässään.

Kauanko Kurkkumätä on voimassa?

Kurkkumätä… ajatus siitä hiipii mieleen kuin kylmä yötuuli. Muistan sen lapsuudesta, vanhempieni kertomuksista, kaukaisista ajoista, jolloin rokotteet eivät olleet itsestäänselvyys. Pelko, jota he kantoivat mukanaan, ikään kuin näkymättömänä varjona. Sairaus, joka vaani pimeässä…

• Ennen vuotta 1997 syntyneet… heille se annettiin jo nuorena. Kouluterveydenhuollossa, muistan äidin puhuvan siitä – neulat, kyyneleet… lapsuusmuistojen hämärän valossa. 11–13-vuotiaana, se rokotus oli kuin lupaus turvallisuudesta, suojasta maailmassa, joka näytti niin epätasaiselta ja vaaralliselta.

Rokotteet. Ne ovat kuin taikapatikka, joka suojelee meitä näkymättömiltä vihollisilta. Kurkkumätä. Sen nimi kuulostaa jo joltain vanhalta, unohdetulta sadulta, joka ei kosketa meitä enää. Mutta rokotusohjelma on olemassa, ja se jatkuu.

• 25, 45 ja 65 vuotta. Merkittäviä vuosia. Käännekohtia elämässä. Myös rokotteiden suhteen. Suoja, joka uudistaa itseään, joka vahvistaa linnoituksia. Ne numerot, 25, 45, 65… ne merkitsevät aikajaksoa, ikään kuin pylväitä elämän matkalla.

Ja sitten taas kymmenen vuoden päästä… uusi tehosterokotus. Ikään kuin aika itse toistaisi kaavaa, suojausta jatkuvasti. 75, 85, 95… luvut kasvavat, mutta suoja pysyy.

• Ikääntyminen… Se on kuin pitkä, hidas matka, jossa jokainen askel merkitsee uusia kokemuksia, uusia haasteita. Mutta rokotukset, ne pienet piikit, ne ovat apua matkalle. Ne antavat meille aikaa, mahdollisuuden kokea elämän täysipainoisesti. Kurkkumätä pysyy kaukana, unohduksen hämärän puolella.

Ajatus siitä, miten paljon rokotukset ovat muuttaneet maailmaa… Se on kuin valtava, syvä hengähdys helpotuksesta. Niin paljon hyvää, niin paljon suojaa… Niin monta elämää pelastettu.

Mikä rokote suojaa kurkkumädältä?

Kurkkumätä? Yhdistelmärokote hoitaa.

• Td: Jäykkäkouristus + kurkkumätä.
• Tdap: Jäykkäkouristus + kurkkumätä + hinkuyskä. (Joskus dtap)

Se on vähän niinku kolme kärpästä yhdellä iskulla, mut rokotteella.

Mistä näkee omat rokotustiedot?

Mistä näkee omat rokotustiedot?

Jumalauta, missä mun rokotustiedot on? Mun oma rokotuskortti on varmaan jossain vanhempien ullakolla... tai ehkä äiti heitti sen pois. Ärsyttävää.

• OmaKanta: Sieltä näkee ainakin osan, jos on tallennettu sinne. Muistan, kun yritin sieltä katsoa joskus, mutten löytänyt kaikkia.
• Oma neuvola/rokotuskortti: Se perinteinen, jos se on tallessa. Mullahan ei oo.
• Terveydenhuollon ammattilainen: Soita omalle terveysasemalle tai lääkärille. Ne ehkä pystyy kaivamaan tietoja jostain arkistoista. Tuskaa.

Mietin just, et mitähän rokotteita mä oon edes saanut. Polio? Tauti?! Varmaan jotain perusjuttuja, mut entäs ulkomaanreissut? Tartteeko ottaa jotain uutta? Ahdistaa.

Ja hei, jos oot saanut rokotuksia eri paikoissa (koulu, työterveys, joku yksityinen lääkäri), niin tiedot voi olla siellä täällä. Eli pitää soittaa kaikki läpi. Sairasta.

Mitä tehdä jos astuu ruosteiseen naulaan?

Kesällä -2023, heinäkuun helteessä, astuin ruosteiseen naulaan puutarhassa. Se oli vanha, aivan maanrajassa piilossa oleva, ja se meni suoraan jalkapohjaan. Sattui helvetisti. Verta tuli ihan hirveästi.

Ensin: Panikoin. Hirveä kipu ja se veri... Ajattelin heti tetanusrokotetta. Olin varma, että se on ruostunut.

Sitten: Juokseminen kylmään suihkuun auttoi hieman kipuun. Puhdistin haavan kylmällä vedellä ja saippualla niin hyvin kuin pystyin. Verta tuli silti.

Haavan käsittely: Pyyhin ylimääräisen veren pois puhtaalla pyyhkeellä, enkä puristanut haavaa. Lappaus siteellä päälle.

Lääkäriin: Soitin työterveyslääkärille. He ohjeistivat menemään päivystykseen. Haava oli aika syvä ja verinen. Päivystyksessä puhdistettiin haava perusteellisesti ja annettiin tetanusrokote (oli onneksi ajantasainen). Sain antibioottikuurin tulehdusriskin takia. Joka tapauksessa oli hyvä, että menin, koska haava oli todellakin syvä ja saatoin saada tulehduksen.

• Puhdistus: Kylmä vesi ja saippua, verenvuoto pysäytettiin mahdollisimman hyvin.
• Sitoaminen: Puhdas side haavan päälle.
• Lääkärin apu: Aika tärkeää, koska syvä haava ja paljon verta. Antibioottikuuri ja tetanuksen tarkastus.

Myöhemmin: Jalka oli todella kipeä ja turvoksissa useamman päivän. Liikkuminen oli hankalaa. Seurasin lääkärin ohjeita ja nyt kaikki on ok, mutta oppitunti jäi. En ole yhtään varovaisempi puutarhatöissä vaikka tiedän miten vaarallinen tuo ruosteinen naula oli. Toivottavasti tästä opitaan jotain. Oli todella pelottavaa.