Miksi jotkut eivät voi saada lapsia?

Miksi jotkut eivät voi saada lapsia? Yli 50 % pudotus

Kysymys, miksi jotkut eivät voi saada lapsia, koskettaa monia perheitä erittäin syvästi. Tahaton lapsettomuus on pitkittyessään uuvuttava kokemus, joka aiheuttaa valtavasti hiljaista surua. Todellisten syiden varhainen ymmärtäminen helpottaa tämän haastavan tilanteen käsittelyä merkittävästi. Huomaamattomien taustatekijöiden ja yllättävien arkipäivän tottumusten tunnistaminen ennaltaehkäisee epätietoisuutta. Tarkempi tutustuminen aiheeseen estää raskaat pettymykset.

Lapsettomuuden taustat: Miksi raskaus ei ala?

Kysymys hedelmättömyydestä voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä yhtä yksiselitteistä syytä useinkaan ole. Tahaton lapsettomuus johtuu yleensä lääketieteellisistä, biologisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä.

Noin 15 prosenttia pariskunnista kokee vaikeuksia tulla raskaaksi jossain vaiheessa elämäänsä.^[1] Moni yrittää kuukausia tai jopa vuosia tuloksetta. Se on uuvuttavaa. Rehellisesti sanottuna, harva asia aiheuttaa yhtä paljon hiljaista surua. Mutta on yksi täysin yllättävä arkipäivän tekijä, jonka useimmat sivuuttavat kokonaan - palaan tähän myöhemmin elintapoja käsittelevässä osiossa.

Lapsettomuuden biologiset ja lääketieteelliset tekijät

Hedelmällisyys on monimutkainen palapeli. Yhdenkin palasen puuttuminen tai virheellinen asento voi estää raskauden alun.

Naisen hedelmättömyys syyt ja iän vaikutus

Ikä laskee hedelmällisyyttä merkittävästi erityisesti 35 ikävuoden jälkeen. Yli 35-vuotiailla naisilla mahdollisuus tulla raskaaksi yhden kierron aikana on noin 10-15 prosenttia. Naisen hedelmällisyyteen liittyvät tekijät, kuten ovulaatiohäiriöt tai munatorvien tukokset, ovat yleisimpiä esteitä.^[2]

Myös endometrioosi - usein pitkään piilevänä pysyvä sairaus - heikentää munasolujen laatua ja vaikeuttaa kiinnittymistä huomattavasti. Olen nähnyt monien syyllistävän itseään, vaikka taustalla on diagnosoimaton sairaus.

Miehen lapsettomuuden syyt

Miesten hedelmällisyyden ongelmat ovat yhtä yleisiä. Siittiöiden heikko laatu, vähäinen määrä tai niiden puuttuminen kokonaan voivat estää hedelmöittymisen. Länsimaissa miesten siittiötiheys on pudonnut yli 50 prosenttia viimeisten 40 vuoden aikana.^[3] Tämä yllättää monet.

Syynä voivat olla myös hormonaaliset ongelmat tai aiemmin sairastetut tulehdukset.

Elintavat, stressi ja ympäristötekijät

Tässä on se yllättävä tekijä, josta mainitsin aiemmin: kroonisen stressin ja huonon unen yhteisvaikutus hormonitoimintaan. Useimmat keskittyvät vain vitamiinien syöntiin ja tarkkaan kalenterin seurantaan. Todellisuudessa pitkittynyt stressi voi estää ovulaation kokonaan.

Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö sekä merkittävä ylipaino tai alipaino heikentävät raskauden alkamista merkittävästi.^[4] Harvoin on kuitenkaan tilanne niin yksinkertainen kuin luullaan. Monet saavat ohjeeksi vain rentoutua - ja se on ehkä huonoin mahdollinen neuvo ihmiselle, joka kamppailee lapsettomuuden kanssa.

Sosiaaliset syyt ja vapaaehtoinen lapsettomuus

Kaikki lapsettomuus ei ole fysiologista. Lapsen saaminen ei ole mahdollista ilman sopivaa kumppania, jos itsellä ei ole halua tai mahdollisuutta toimia yksinhuoltajana.

Taloudellinen epävarmuus tai epävakaa elämäntilanne voivat johtaa perheen perustamisen siirtämiseen. Lopulta aika saattaa loppua kesken biologisen kellon tikittäessä. Se on raaka tosiasia. Toisaalta on muistettava vapaaehtoinen lapsettomuus - osa ei halua lapsia ja on tietoisesti päättänyt elää omien arvojensa mukaista elämää ilman jälkikasvua.

Lapsettomuuden hoidon ja tuen vaihtoehdot

Koeputkihedelmöitys (IVF)

• Tehokkain vaihtoehto vaikeissa munanjohtimien vaurioissa tai siittiöongelmissa

• Fyysisesti raskas hoitoprosessi, joka vaatii hormonipistoksia

• Munasolut kerätään ja hedelmöitetään laboratoriossa, minkä jälkeen alkio siirretään kohtuun

Inseminaatio (Keinohedelmöitys)

• Hyvä ensisijainen hoito lievässä siittiöviassa tai selittämättömässä lapsettomuudessa

• Onnistumistodennäköisyys on matalampi kuin IVF-hoidoissa

• Pestyt ja valikoidut siittiöt ruiskutetaan suoraan kohtuun ovulaation aikaan

Vertaistuki (esim. Simpukka ry)

• Kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville, hoitojen tueksi tai niiden päätyttyä

• Ei tarjoa lääketieteellistä ratkaisua, mutta tukee mielenterveyttä valtavasti

• Keskustelu ja kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa

Annan ja Mikon pitkä tie diagnoosiin

Anna, 32-vuotias opettaja Helsingistä, yritti Mikon kanssa lasta kaksi vuotta tuloksetta. He olivat turhautuneita, mittasivat lämpöjä päivittäin ja kokeilivat kaikkia mahdollisia vitamiineja. Raskaus ei vain alkanut.

Pitkään he uskoivat tilanteen johtuvan Annan työstressistä koulussa. Ensimmäinen terveyskeskuskäynti oli pettymys - lääkäri kehotti vain yrittämään pidempään ja rentoutumaan. Anna alkoi syyllistää itseään ja jätti jopa harrastuksensa ehtiäkseen levätä enemmän.

Vasta yksityisellä erikoislääkärillä löytyi todellinen syy. Tutkimuksissa paljastui vaikea endometrioosi, joka ei ollut oireillut tyypillisen kivuliaasti. Syy ei siis ollutkaan stressi, vaan puhtaasti fyysinen este munanjohtimissa.

Leikkauksen ja yhden IVF-kierron jälkeen Anna vihdoin tuli raskaaksi. Koko prosessi vaati kolme vuotta epävarmuutta. Hän oppi, ettei pitkittynyt lapsettomuus ole koskaan oma vika, ja oikean asiantuntijan löytäminen on kriittistä.

Tämä sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä se korvaa ammattilaisten antamaa lääketieteellistä neuvontaa tai diagnoosia. Ota aina yhteyttä lääkäriin tai hedelmällisyysasiantuntijaan terveyteesi ja hoitoosi liittyvissä kysymyksissä.