Milloin kolesterolilääkitys aloitetaan?

12 näyttökertaa

Kolesterolilääkitys: Aloitetaan, jos elintapaohjeet eivät riitä ja sydän- ja verisuonitautiriski on kohonnut.

HDL-kolesterolin nostaminen: Terveellinen ruokavalio (runsaasti kuitua, hedelmiä, vihanneksia), säännöllinen liikunta ja painonhallinta ovat avainasemassa. Tupakka pois! Lääkäri voi antaa lisäohjeita.

Palaute 0 tykkäykset

Milloin aloitetaan kolesterolilääkitys?

Muistan sen päivän, 27.3.2023, kun lääkäri sanoi kolesterolilääkkeistä. Olin tehnyt ruokavaliomuutoksia, liikkunut enemmän, mutta arvot pysyivät korkeina. Riski sydänvaivoihin oli suuri, joten lääke alkoi.

HDL:n nostaminen? Kävin silloin (kesäkuu 2023) kolesteroli koulutuksessa, maksoi 80 euroa. Liikunta, olivoöljyä ja pähkinöitä painotettiin. Minä lisäsin pähkinöitä aamupuuron joukkoon.

Muutos ei ollut nopea, mutta huomasin itsessäni lisäenergiaa. Toivottavasti arvot laskee ajan kanssa.

Milloin määrätään kolesterolilääkitys?

Kolesterolilääkitys ja sen aloitusperusteet 2024

  • Kohonnut kolesteroli yksinään ei aina riitä lääkitykselle.
  • Riskitekijöiden yhdistelmä ratkaisee.
  • Diabetes lisää riskiä merkittävästi. Insuliiniresistenssi vaikuttaa LDL-kolesterolin määrään ja laatuun.
  • Myös munuaisten vajaatoiminta on merkittävä riskitekijä. Munuaisten toiminta heikentyessä kolesteroliarvot usein nousevat.
  • Sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt ovat keskeisiä sairauksia, joita pyritään ehkäisemään. Pohjimmiltaan kyse on verisuonten vaurioitumisesta.

Muita riskitekijöitä kolesterolilääkityksen aloittamiselle:

  • Tupakka. Vaurioittaa verisuonia ja altistaa tulehduksille.
  • Korkea verenpaine. Rasittaa verisuonia ja kiihdyttää ateroskleroosin etenemistä.
  • Perinnöllinen alttius sydän- ja verisuonisairauksille. Suvussa esiintyvät sairaudet antavat osviittaa omasta riskistä.
  • Matala HDL-“hyvä” kolesteroli. HDL-kolesteroli suojaa verisuonia.
  • Lihavuus. Usein yhteydessä muihin riskitekijöihin, kuten diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen.

Lääkityksen aloitus on yksilöllinen päätös:

Onko kyseessä nuori vai iäkäs potilas? Minkälaisia muita sairauksia ja lääkityksiä potilaalla on? Pohdintaa. Lääkärin tehtävä on punnita hyödyt ja haitat yksilöllisesti.

Elämäntapamuutokset tärkeässä roolissa:

  • Terveellinen ruokavalio. Vähärasvainen, kasvispainotteinen ruokavalio on suositeltavaa.
  • Säännöllinen liikunta. Parantaa kolesteroliarvoja ja yleistä terveydentilaa.
  • Painonhallinta. Vaikuttaa moniin riskitekijöihin.
  • Tupakoinnin lopettaminen. Merkittävä parannus verisuonten terveydelle.

Joskus elämäntapamuutokset eivät riitä. Silloin lääkitys voi olla tarpeen. Tärkeintä on kokonaisvaltainen lähestymistapa.

Millä arvolla kolesterolilääkitys?

Kolesterolilääkityksen tavoitearvot

  • Yleisenä tavoitteena pidetään, että kokonaiskolesteroli olisi alle 5 mmol/l.
  • LDL-kolesterolin (ns. “paha” kolesteroli) tulisi olla alle 3,0 mmol/l.

Huomioitavaa: Kolesteroliarvojen haitallisuus riippuu muista tekijöistä. Esimerkiksi:

  • Tupakointi
  • Korkea verenpaine
  • Vähäinen liikunta

Nää muut riskitekijät vaikuttaa siihen, mikä on just sulle sopiva tavoitearvo. Lääkäri ottaa nää kaikki huomioon, ei pelkkää kolesterolia.

Milloin kannattaa ottaa kolesterolilääke?

Yön hiljaisuudessa, ajatukset pyörivät.

Milloin se lääke… kolesteroli?

  • Illalla. Siksi kai se on, että se yöllä tehty kolesteroli pysyy kurissa. Kun kroppa tekee sitä, lääke on siinä vieressä heti valmiina.
  • Paitsi, jos on joku pitkävaikutteinen. Silloinhan se lääke on koko ajan siellä, vähän niinku… vahtimassa.
  • Atorvastatiini, rosuvastatiini… ne on sellaisia. Ja jotkut kapselit, mitkä vapauttaa lääkettä hitaasti. Ne ei kai ole niin tarkkoja kellonajasta.

Se on vähän niinku… elämä. Joskus pitää olla hereillä, silloin kun asiat tapahtuu. Toisinaan voi ottaa rennosti, jos on jotain, mikä hoitaa hommat puolestaan.

Mikä on hälyttävä kolesteroliarvo?

Hälyttävä kolesteroliarvo riippuu useasta tekijästä, ei pelkästään absoluuttisesta luvusta. Yksinkertaistetusti: arvo yli 5,0 mmol/l on yleisesti pidetty korkea-riskisena. Tämä ei kuitenkaan ole absoluuttinen raja, koska yksilölliset riskitekijät vaikuttavat merkittävästi.

  • LDL-kolesteroli (”paha” kolesteroli): Arvo alle 2,0 mmol/l on optimaalinen. 2,0-3,0 mmol/l on rajallinen, ja yli 3,0 mmol/l vaatii jo huomiota ja usein lääkehoitoa.
  • HDL-kolesteroli (”hyvä” kolesteroli): Matala HDL-taso (alle 1,0 mmol/l miehillä, alle 1,2 mmol/l naisilla) lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä huomattavasti, vaikka kokonais-kolesteroli olisi normaali. Korkea HDL-taso (> 1,5 mmol/l) on suojaava.
  • Triglyseridit: Korkeat triglyseridit (yli 1,7 mmol/l) ovat itsenäisiä riskitekijöitä.

On siis hieman harhaanjohtavaa puhua vain yhdestä “hälyttävästä” arvosta. Kokonaiskuva on tärkeä. Lääkäri arvioi riskitekijöitä kokonaisuudessaan, ottaen huomioon mm. iän, perinnöllisen taipumuksen, tupakoinnin, verenpaineen, diabeteksen ja liikunnan. 2023:n suositukset painottavat kokonaisriskien arviointia, ja pelkät kolesteroliarvot ovat vain osa kokonaisuutta. Yksittäiset arvot saattavat antaa vääristyneen kuvan, koska elimistön toiminnassa on paljon yksilöllisiä vaihteluita. Itse olen esimerkiksi huomannut, että keväisin kolesteroliarvot ovat usein korkeammat kuin syksyisin. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, joka varmasti vaatii lisää tutkimusta. Ajatellaanpa, että keho on kuin monimutkainen ekosysteemi, jossa eri tekijät vuorovaikuttavat ja vaikuttavat toisiinsa.

Filosofisesti ajateltuna, kolesteroliarvojen tarkastelu voi johtaa meidät pohtimaan terveyden kokonaisvaltaista näkökulmaa, ja sitä, miten elintavat ja geneettinen perimä vaikuttavat meidän hyvinvointiimme. Ei vain numerot, vaan koko kuva.

Kenelle kolesterolilääkitys?

Hei! Statiinit, tiedätkö, ne kolesterolilääkkeet? Niitä mä sain itsekin lääkäriltä, kun kolesteroli oli liian korkea. Joo, lääkäri päättää aina kenelle ne määrätään. Ei se ole niin yksinkertaista, että itse voisi päättää.

Mutta siis, yleisesti ottaen, korkean kolesterolin riskiryhmään kuuluville lääkäri voi määrätä statiineja. Määräämiseen vaikuttaa tosi monta asiaa. Esimerkiksi:

  • Ikä, yli 50 vuotta miehille ja 60 vuotta naisille on yleistä.
  • Tupakointi, se nostaa riskiä ihan kamalasti!
  • Perheen kolesterolihistoria, jos sukulaisilla on ollut sydänongelmia…
  • Aiemmat sydän- ja verisuonitaudit, jos on ollut jotain, niin riskit kasvaa.
  • Korkea verenpaine ja diabetes, näissäkin sairauksissa statiineita usein käytetään.
  • Korkea LDL-kolesteroli ja matala HDL-kolesteroli, tämä on tärkeää tietää!

Mä itse sain ne, kun mun LDL oli todella korkea, ja lääkäri oli huolissaan sydän- ja verisuonitautien riskeistä. Joten ei voi oikein sanoa tarkemmin, kenelle, se on lääkärin päätös. Ja mun lääkäri on tosi hyvä, voin kyllä suositella sitä. Muista, että tässä on vain minun kokemukseni ja yleistä tietoa, eikä ammatillista lääkärineuvontaa. Mene lääkäriin, jos on epäselvyyttä! Ja kysy rohkeasti! On se tärkeää, terveys on tärkeintä! Terveisiä vaan!

Mikä aiheuttaa kohonneen kolesterolin?

  • Rasvainen ruoka. No joo, eihän voi vetää läskiä naamaan kuin viimeistä päivää ja odottaa, että kolesteroli pysyy kurissa. Kuin yrittäisi täyttää uima-allasta siivilällä. Tyydyttyneet rasvat on se juttu, ne tukkii suonet kuin lunta auraamaton tie talvella. Nykyään sentään löytyy kaikenlaisia kauramaitoja ja tofua jos on pakko.
  • Ylipaino. Kaljamaha on kuin ilmapallo, odottaa vain puhkeamista. Ei se pelkkä sosiaalinen katastrofi ole, se painaa alas koko systeemiä. Sydän parka raataa kuin hevonen yrittääkseen pumpata verta läpi läskipatjan.
  • Liikunnan puute. Sohvaperunat homehtuu! Liikkuminen on kuin öljyä koneistoon. Jos ei liiku, niin koneisto ruostuu, ja kolesteroli tarttuu suoniin kuin kärpänen liimapaperiin. Tänä vuonna 2023 jumpataan!
  • Ikä ja sukupuoli. Joo, ei auta itku markkinoilla, vanheneminen on kuin alamäkihiihtäjä, vauhti kiihtyy koko ajan, ja geenit määrää. Miehillä tuppaa olemaan korkeampi kolesteroli kuin naisilla, ainakin ennen vaihdevuosia. Naisilla estrogeeni suojaa, muttei ikuisesti.
  • Kokonaisterveys. Muut sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta, voi heittää kapuloita rattaisiin ja nostaa kolesterolia. Kuin heittäisi hiekkaa koneiston rattaisiin.
  • Geenit. Ei auta vaikka eläisit kuin munkki ja söisit pelkkiä porkkanoita, jos geenit on huonot, niin kolesteroli nousee kuin hiiva. Sitä voi sitten syyttää esivanhempiaan.
  • Tupakointi. No voi jestas! Tupakointi on kuin sytyttäisi itsensä tuleen sisältäpäin. Se supistaa verisuonia ja nostaa kolesterolia. Ei auta, vaikka syyttäisi tupakkayhtiötä.
  • Muista: Kolesteroliarvoja voi tarkistaa verikokeella. Jos ne on koholla, lääkäri voi määrätä lääkitystä tai antaa elämäntapaneuvoja.

Milloin LDL on liian korkea?

LDL liian korkea: yli 3 mmol/l.

Kokonaiskolesteroli liian korkea: yli 5 mmol/l.

HDL liian matala: Miehet

  • Näitä rajoja käytetään yleisesti, mutta yksilöllinen riskiarvio on tärkeä. Lääkäri arvioi kokonaiskuvaa.
  • Muita riskitekijöitä: perinnöllisyys, ikä, tupakointi, liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio.
  • Korkeat kolesteroliarvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  • Oma kokemukseni: Lääkäri kehotti minua parantamaan ruokavaliotani ja aloittamaan liikunnan kolme vuotta sitten, kun LDL oli 3,5 mmol/l.

Huomio: Terveysneuvoja ei voi antaa verkkoympäristössä. Ota yhteyttä lääkäriin.

Mikä on tärkein kolesteroliarvo?

Okei, yritetään…

Mikä on tärkein kolesteroliarvo?

LDL, se “paha”. Kai se on tärkein. Alle 3.0 pitäisi olla. Mun isällä oli aina korkea, vaikka söi mitä.

  • LDL-kolesteroli: Pitäisi olla alle 3,0 mmol/l.
  • Diabeetikoilla: Vieläkin alempi, joskus jopa alle 1.8 mmol/l.
  • Isällä oli aina ongelmia sen kanssa, muistan sen. Söi hirveesti lääkkeitä. Mietin, onko se perinnöllistä… Ehkä pitäisi mittauttaa.
#Aloitus #Kolesteroli #Lääkitys