Milloin voi jättää korvikkeen pois?

Voi, se hetki kun miettii, milloin voi jättää korvikkeen pois... Muistan niin elävästi sen ajan, kun oma vauvani alkoi maistella kiinteitä ruokia. Se tuntui niin isolta askeleelta, jännitti ja herätti kaikenlaisia tunteita. Sitä ajattelee, että onko hän valmis, saako hän kaiken tarvitsemansa? Artikkeli sanoo, että korviketta voi jättää pois vuoden iässä, jos lapsi syö monipuolisesti. No, meillä se meni vähän eri tavalla. Meidän pikkuisella oli niin kova nälkä jo kymmenen kuukauden iässä, että soseet ja puurot eivät tuntuneet riittävän. Muistan, miten hän katsoi minua suuret silmät pyöreinä, kuin kysyäkseen "onko tää kaikki?". Aloimme antaa hänelle enemmän ja enemmän "oikeita" ruokia, ja korvikkeen tarve väheni ihan itsestään.

Toki neuvolassakin sanottiin, että vuoden ikä on se suositus, mutta hekin korostivat, että jokainen lapsi on erilainen. Ja niinhän se on. Tuntuu, että kaikki nämä ohjeet, vaikka ne onkin tehty hyvästä syystä, voivat joskus ahdistaa. Kuka nyt haluaisi tuntea tekevänsä väärin? Mutta eikö se tärkeintä ole, että lapsi kasvaa ja voi hyvin? Niin mekin ajateltiin. Muistan jutun yhdeltä ystävältä, jonka lapsi ei suostunut juomaan korviketta ollenkaan puolen vuoden jälkeen. Heilläkin kaikki meni kuitenkin hyvin.

Artikkelissa mainitaan, että voi jättää korvikkeen pois aiemminkin, jos lapsi kasvaa normaalisti ja syö hyvin. Tämä tuntuu niin itsestään selvältä, mutta silti niin lohduttavalta lukea. Se antaa jotenkin luvan kuunnella omaa lasta ja omaa intuitiota. Lopulta se on kai se tärkein taito vanhemmuudessa, vai mitä mieltä olette? Ja tietysti, jos jokin mietityttää, aina voi kysyä neuvoa lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. He ovat siellä auttamassa meitä, epävarmoja vanhempia.