Minkä ikäisenä lapsi voi uida yksin?

Minkä ikäisenä lapsi voi uida yksin? Voi sitä jännitystä! Muistan sen vieläkin, kuinka sydän pamppaili rinnassa, kun ensimmäistä kertaa suuntasin uimahalliin ilman äitiä ja isää. Olin ehkä… seitsemän? Kahdeksan? En muista tarkkaan. Mutta se itsenäisyyden tunne! Se oli uskomatonta. Aivan kuin olisin lentänyt.

Mutta onko kahdeksan vuotta sitten se “oikea” ikä? Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta? En usko. Toki luulen, että se on hyvä arvio, mutta jokainen lapsi on erilainen, eihän niin? Minun kaverini Liisa oppi uimaan jo kuusivuotiaana, ja ui kuin vesimies – mutta hänellä oli aina joku aikuisista valvomassa, vaikka hän ui jo tosi pitkiä matkoja.

Ja siinä se juuri onkin. Se ei ole pelkästään se, kuinka kauan lapsi pysyy pinnalla. Lueskelin jostain tutkimuksesta, että vaikka lapsi osaa uida vaikka 50 metriä putkeen, silti yllättävät tilanteet – kylmä vesi, krampit, muut uimarit – voivat aiheuttaa paniikkia. Ja siinä paniikissa se uimataito voi unohtua hetkeksi. Se on pelottavaa ajatella.

Minun pikkusiskoni, hän oli vasta kymmenen, kun hän melkein hukkuisi. Onneksi aikuiset olivat lähellä. Silloin tajusin, miten tärkeää on valppaus. Ja se ei tarkoita pelkkää rannassa istumista. Tarvitaan vuorovaikutusta, keskustelua lapsen kanssa. Onko hän ymmärtää uimavesien vaarat? Tiedättekö, mitkä ovat ne merkit, joista voi tietää, että jotain on pielessä?

Joten, mikä on se ikä? En osaa sanoa varmasti. Mutta mielestäni tärkeämpää on lapsen kypsyystaso ja hänen ymmärtämyksensä vesiturvallisuudesta. Järkeä ja vastuuntuntoa on oltava riittävästi. Turvallisuus on aina, aina, aina etusijalla. Niin kuin se pikkusiskoni tapaus opetti. Ei se ole pelkkä numero, vaan se on tunne, että kaikki on kunnossa. Ja se tunne on paljon arvokkaampi kuin mikään ikä.