Minkä ikäisenä vauva kannattelee niskaa?

Miten vahvistaa vauvan niskaa?

Joo, siis vauvan niskan vahvistaminen on ihan tärkeetä joo. Alussa ne on vaan selällään kun ei jaksa sitä päätä. Miksi ihmeessä? No ku se on niin painava sille. Niin siis silloin vatsa-asentoon totuttelu on just se juttu.

• Jo ihan pienestä! Ei tarvii odottaa.
• Sen voi tehdä vanhemman rintakehällä, että on siinä ihan lähellä.
• Tai sit reisien päällä sylissä, tukien sitä kunnolla.

Tää vatsamaku harjoitus tekee ihmeitä selän ja niskan lihaksille. Ne vaan kasvaa ja vahvistuu siitä. Ihan niinku lapsi oppis kääntymään ja sit istumaan kun vähän vaan auttaa. Se on se luonnollinen kehitys. Kyllä se siitä lähtee. Ja ne on sit ketterempiä kaiken kanssa.

Minkä ikäisen vauvan niskaa ei tarvitse tukea?

Nelikuisen vauvan pää pysyy pystyssä ilman tukea.

Vastasyntyneen pää on kuin se kuuluisa heiluri, joka roikkuu kaulan varassa lähinnä hyvällä tahdolla. Sitä käsitellään kuin nitroglyseriiniä, ja jokainen pienikin heilahdus tuntuu siltä, että koko paketti hajoaa käsiin. Niskalihakset ovat yksinkertaisesti pitkällä lomalla.

Mutta sitten tapahtuu ihmeitä, tai no, normaalia biologista kehitystä, joka vain tuntuu ihmeeltä, kun on viikkoja tuijottanut sitä holtitonta pään heilumista.

Kehityksen askelmerkit ovat yleensä seuraavanlaiset, plus-miinus henkilökohtaiset oikuttelut:

• 1–2 kuukautta: Vauva yrittää vatsallaan maatessaan nostaa päätään. Se näyttää uupuneelta toimistotyöntekijältä, joka yrittää torkahtaa huomaamatta näppäimistölleen. Onnistumisprosentti on suunnilleen sama. Pää nousee sekunniksi ja mätkähtää takaisin alas.
• 3 kuukautta: Tilanne on jo hallinnassa! Pää pysyy pystyssä lyhyitä hetkiä. Ei enää täyttä holtittomuutta, vain ajoittaista nuokkumista, kun maailman tarkkailu käy liian raskaaksi.
• 4 kuukautta: Tämä on se maaginen rajapyykki. Suurin osa vauvoista hallitsee päänsä kuin vanha tekijä. Voit huokaista helpotuksesta. Hetkeksi.

Onnittelut, olet selvinnyt bobblehead-vaiheesta. Nyt sinun ei tarvitse enää kantaa lastasi kuin korvaamattoman arvokasta, mutta täysin tasapainotonta Ming-maljakkoa.

Jokainen yksilö etenee omalla, joskus tuskastuttavan verkkaisella aikataulullaan. Oma esikoiseni päätti hallita päänsä vasta lähempänä viittä kuukautta, luultavasti ihan vain ärsyttääkseen.

Ja kun niska on vahva, alkaa seuraava vaihe: käsien koordinaatio. Pian sinulta napataan silmälasit päästä nopeammin kuin ehdit sanoa "motorinen kehitys".

Minkä ikäisenä lapsi oppii kannattelemaan päätä?

Nelikuukautinen vauva kantaa päätään jo kuin pieni filosofi, joka on juuri tajunnut elämän perimmäisen tarkoituksen – tai ainakin nähnyt jotain todella mielenkiintoista. Kyllä, neljän kuukauden iässä pieni ihminen pystyy kannattelemaan päätään käsivarsien varassa, ja joskus jopa pelkillä kämmenillä. Se on samaan aikaan suloinen ja hieman koominen näky, kuin pieni meritähti, joka yrittää nousta ylös.

Tässä iässä he ovat myös mestareita pitämään päätään pystyssä, kun heitä nostaa. Tämä helpottaa toki huomattavasti vanhempien elämää, kun ei tarvitse pelätä pienen pään heilumista kuin heinäpaalia tuulessa. Ja hei, pään kannattelu mahdollistaa myös laadukkaamman small talkin vanhemman kanssa. Ei enää pelkkää räpylöiden heilutusta, vaan silmäkontaktia ja pieniä muminoita, jotka varmasti tarkoittavat jotain syvällistä.

Lisätietoa:

• Kehitys edistyy: Päätä tukeva kehitys on yksi ensimmäisistä isoista motorisista taidoista, joka alkaa kehittyä jo vauvan ollessa muutaman viikon ikäinen. Aluksi kyse on vain lyhyistä hetkistä, mutta taito kehittyy jatkuvasti.
• Vatsallaan olo tärkeää: Vatsallaan oloa vauvalla tulisi kannustaa jo pienestä pitäen. Se vahvistaa niskan ja selän lihaksia, jotka ovat avainasemassa pään kannattelun oppimisessa. Vähän kuin treenaamista salilla, mutta ilman kuntosalin jäsenmaksua.
• Jokainen lapsi on yksilö: Muista, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Joissain lapsilla tämä taito kehittyy nopeammin, toisilla hieman hitaammin. Ei kannata vertailla, ellei halua aloittaa uraputkea vertailumarkkinoinnin parissa.