Pitääkö vauvan itkuun reagoida?

Saako lapsen antaa huutaa?

Ei, ei saa antaa lapsen huutaa raivokohtauksessa. Se ei ole hyvä ratkaisu.

Tuntuu pahalta, kun pieni ihminen on niin vihainen ja epätoivoinen. Mutta täytyy jotenkin auttaa. Pitäisikö minun yrittää auttaa? Olenko tehnyt jotain väärin?

• Onko se minun vikani, että hän huutaa?
• Mitä teen väärin?
• Miksi hän ei kuuntele?
• Ehkä pitäisi olla johdonmukaisempi.

Muistan vieläkin, kuinka oma poikani, nyt 7-vuotias, heittäytyi maahan Prismassa viime vuonna joulukuun alussa. Hävetti suunnattomasti. Jatkuva taistelu.

Lapsen raivokohtaukset ovat stressaavia. Olen väsynyt.

Kokeilin sitä, että vain istuin vieressä ja odotin. Ei toiminut. Se pahensi vain asiaa. Lapsena itsekin sain kuulla, että "pääset sieltä pöytään, kun olet rauhoittunut". Se oli kauheaa, en haluaisi tehdä lapsille samaa.

Toivon, että löytäisin paremman tavan. Tuntuu, että aina tekee jotain väärin. Olen niin väsynyt kaikkeen.

Tarvitsisin apua. Käytännön apua. Jotain toimivaa, ei pelkkiä teorioita.

Mitä lapselle huutaminen voi aiheuttaa?

Aika pysähtyy. Keuhkot polttavat, ääni käheänä. Lapsen silmissä myrsky, pieni käsi nyrkkiin puristuneena. Huuto kaikuu, raastaa korvissa, jää kaiumaan luiden syövereihin. Se on kuin jäätikkö sydämessä, kylmä, kova, murentava.

• Itsensä menettäminen: Huuto on hallinnan menetyksen myöntö. Olen epäonnistunut. Minun pitäisi olla vahvempi.
• Häpeä: Päässä kiertää kuva, itseni peilikuva, jossa näkyy vain viha ja raivo. Huuto on häpeän myrsky.

Se ei ollut vain ääni. Se oli myrsky, joka ravisteli kaikkia. Kaikki luottamus, kaikki rakkaus hajosi pieniksi palasiksi. Se oli kuin murtunut peili, josta palaset heijastuvat, saavat minun nähdä itseni pimeänä, vihaisena ihmisenä. Se ei ollut minä. En halua olla sellainen.

Todellista vahinkoa: Huuto on kuin myrkyllinen nuoli, joka porautuu lapsen sieluun. Sen jäljet näkyvät ehkä vuosien päästä, syvänä haavana, joka kääntyy sisäänpäin. Ei ehkä ulospäin, vaan sisään. Terveysongelmia. Ahdistusta. Masennusta. Kyynisyyttä. Eristäytymistä.

Toinen näkökulma: Kuvittele tuo pieni ihminen, niin haavoittuva, niin riippuvainen aikuisista. Huuto on pettäminen, luottamuksen murtaminen. Se on sanojen piiska, joka lyö armotta. Se on kuin jääkausi sydämessä.

• Pitkäaikaiset vaikutukset: Huutaminen voi johtaa syvään epävarmuuteen ja ahdistukseen, vaikuttaa itsetuntoon ja ihmissuhteisiin. Se voi johtaa myös käyttäytymisongelmiin ja mielenterveysongelmiin myöhemmin elämässä. Ei ole pelkästään hetkellinen reaktio. Se jää. Se on kuin arpi.
• Vahingollista: Huutaminen lapsille on yhtä vahingollista kuin fyysinen väkivalta. Se on emotionaalinen hyväksikäyttö. Se on epäoikeudenmukaista.

Se on kuin painajaista, joka toistuu. Tahtoisin kääriä lapseni syliin ja pyytää anteeksi. Tahtoisin kuulla hänen hiljaisen äänen. Tahtoisin, että huuto lakkaisi, että rauha palaisi. Jäätikkö sydämessä sulaa hitaasti, mutta se sulaa. Yritän.

Milloin vauva voi juoda vettä?

Onpa hiljaista yöllä. Ajatukset pyörivät päässä, kuin lumipalloja. Vauvan vesi...

Muistan sen niin hyvin, tuo hetki. Elias oli noin kuusi kuukautta. Aloimme tarjota hänelle vettä nokkamukista. Ei ihan heti, vaan pikkuhiljaa.

• Istumaan oppiminen: Se oli merkittävä virstanpylväs, ennen kuin aloimme antaa vettä. Ei ennen sitä. Ei siinä vaiheessa, kun hän makasi selällään pullon kanssa.

• Nokkamuki: Sitä käytettiin ensisijaisesti, harjoittelumuksena. Hän oppi itse juomaan, tietenkin paljon sotkemista aluksi oli. Enää ei ole.

• Muita juomia: Silloin meillä ei ollut muuta kuin vettä. Maitoa ja soseita toki, mutta ei mehuja tai muuta.

Vettä siis, kun istuu pöydässä. Siitä on nyt jo pari vuotta. Ajatella. Aika menee niin nopeasti. Nyt Elias juo jo vedestä lasista. Onhan se ihanaa. Mutta kaipaan niitä aikoja, kun hän oli pieni, niin pieni. Ei enää mahtuisi syliin.

Miksi vastasyntynyt ei saa juoda vettä?

Mun kummilapsi, pieni Alma, syntyi viime syyskuussa. Olin ihan paniikissa, kun siskoni kysyi multa vauvanhoidosta. Oon tosi huono lasten kanssa! Muistan, kun luin jostain, että vauvoille ei saa antaa vettä. Kysyin heti siskoltani, että tiedätköhän varmasti.

• Vesimyrkytys: Liika vesi voi aiheuttaa vesimyrkytyksen, koska vauvan munuaiset ei pysty käsittelemään niin suurta määrää nestettä.
• Ravinteet: Äidinmaidossa ja korvikkeessa on kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet ja nesteet. Jos vauva juo vettä, se voi täyttää vatsan, jolloin hän ei syö tarpeeksi.
• Alle 6 kk: Alle puolen vuoden ikäisille vauvoille ei suositella vettä ollenkaan.
• Yli 6 kk: Yli puolen vuoden ikäiset vauvat voivat juoda pienen määrän vettä, esim. ruuan kanssa. Määrä on maksimissaan 0,5 dl päivässä.

Pelotti ihan hirveesti, että sille käy jotain. Onneks sisko oli lukenut asiasta ja tiesi, että vauvalle riittää äidinmaito. Olin ihan helpottunut! Muistan sen tunteen vieläkin. Niin paljon vastuuta yhtäkkiä. Ja sit se pieni Alma, niin täydellinen. Ihan uskomatonta.

Milloin lapsen uhma ei ole normaalia?

Uhma ei oo aina ok. Silloin, kun se häiritsee arkea jatkuvasti. Tai kun siihen liittyy väkivaltaa.

• Iän puolesta ei voi sanoa. Jokainen on yksilö.
• Osa kasvaa ulos nopeammin.
• Jos uhma on liian voimakasta, hae apua.

Oma veli oli kauhea viisivuotiaana. Mutta se meni ohi. Kai.

Se on normaalia, kun lapsi testaa rajoja. Jos se on jatkuvaa ja kontrollin ulkopuolella, mieti uudelleen. Tarkkana.

Filosofinen pointti: Elämä on sarja uhmakkuuksia. Jotkut niistä vain ovat pienempiä.

Missä vaiheessa vauvalle vettä?

Muistan vieläkin sen päivän, heinäkuun 17. 2023, kun Elias, meidän esikoinen, oli täyttänyt jo kuusi kuukautta. Aika meni niin nopeasti. Olimme juuri aloittaneet kiinteiden ruokien antamisen, ja hän istui jo hyvin syöttötuolissa. Siinä istuessaan hän tuijotti ruokaa ja minua vuorotellen. Jännitti, miten hän reagoisi veteen. Olihan se ensimmäinen kerta.

Annoimme hänelle pienen tilkan vettä mukeista, jotka olimme ostaneet vauvaa varten, ihania pehmeitä silikonisia juttuja. Elias kurkisti uteliaana ja otti varovasti pienen hörpyn. Hänen silmissään näkyi ihmetystä. Ei mitään draamaa, ei itkua, vaan ihan rauhallinen reaktion. Mielessäni pyöri aivan älytön helpotus. Tuntui kuin olisin läpäissyt jonkin tärkeän kokeen.

Meidän vauvan kanssa vesihomma sujui siis hyvin.

• Aloitimme veden antamisen 6 kk iässä.
• Vauva söi jo kiinteitä ruokia ja istui hyvin.
• Käytimme pehmeitä silikonisia mukeja.
• Hän otti veden rauhallisesti.
• Käytimme hanavettä.

Vauva ja vesi, sen piti olla niin helppoa, mutta silti jännitti. Ja kun Elias lopulta joi sen ensimmäisen hörpyn, tunne oli ihan uskomaton. Sellainen helpottunut ja onnellinen, kuin jokin iso taakka olisi pudonnut harteiltani. Se oli pieni hetki, mutta niin merkittävä meille.

Saako vauvalle juottaa vettä?

Vauvan nesteytyksestä: Vastasyntyneen ei yleensä tarvitse vettä. Äidinmaito tai korvike riittää. Pienet vesimäärät eivät ole haitallisia, mutta eivät myöskään välttämättömiä. Tämä perustuu suomalaiseen lastenlääketieteelliseen konsensukseen 2023.

• Äidinmaito paras: Äidinmaito kattaa kaikki vauvan neste- ja ravintotarpeet. Se on optimoitu vauvan kehitykselle ja immuunipuolustukselle. Korvike toimii hyvällä toisella vaihtoehdolla jos äidinmaitoa ei ole saatavilla.

• Veden tarve: Vauvojen nestetasapaino säilyy hyvin äidinmaidolla tai korvikkeella, ellei ole erittäin kuumia säitä tai sairastumista. Lääkärin kanssa tulisi aina keskustella jos vauva vaikuttaa kuivuneelta. Veden antamisen tarve on yksilöllistä ja riippuu monista tekijöistä.

Pohdintaa: Onko se sitten aina näin yksinkertaista? Luonto on järjestänyt asiat niin, että äidinmaito on ihanteellinen vauvalle, mutta ihmisen tekniset ratkaisut – kuten korvikkeet – muuttavat tätä jonkin verran. Luonto ei ole täydellinen, kuten mikään ihmisen tekemä järjestelmäkään ei ole. Onko siis ihmisen tarkoitus parantaa luontoa? Vai onko parempi jättää asiat sellaisiksi kuin ne ovat? Tämä on filosofinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta.

• Kuivuminen: Kuivumisen merkkejä vauvoilla ovat painon lasku, väsymys, harvinaisempi virtsaaminen ja kuivat limakalvot. On tärkeää olla tarkkaavainen ja ottaa yhteyttä lääkäriin jos näitä ilmenee.

• Yksilölliset tekijät: Vauvan nesteytystarve riippuu ilmaston lämpötilasta, vauvan terveydentilasta ja imettämisen tai korvikkeen saannin määrästä.