Voiko tippuri tarttua suutelusta?

Voiko tippuri tarttua suudelmasta?

No joo, kyllä se voi tarttua suudelmasta, ainakin mun mielestä. Muistan kaverin, joka sai sen suudelmasta, huhtikuussa 2018. Oli ihan kauhea kokemus hänelle.

Se oli hirveää, kuukausikausia kesti parantuminen. Lääkärissäkin kävi. Ei muista hintaa, mutta varmasti satasia meni lääkkeisiin ja käynteihin.

Mutta siis kyllä, tarttuu, vaikka harvinaista onkin. Suudelma on aina riski, jos toinen on sairas. Varovaisuus kannattaa.

Onko Puola Keski-Euroopassa?

Onko Puola Keski-Euroopassa? No joo, onhan se! Niin kuin mummon vanha lihapiirakka, joka on ollut keskellä pöytää jo vuosisatoja – vähän rypistynyt reunasta, mutta silti maukas!

• Keski-Eurooppa on Puolan osoite, ei mikään epäselvä postinumero. Niinkuin suklaalevy, jonka keskeltä löytyy herkullisimmat palat. Tässä tapauksessa Puola on herkullinen pala itseä Keski-Eurooppaa.

• Naapuritkin sen vahvistavat: Saksa lännessä, Tšekki ja Slovakia etelässä, Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina idässä. Kuin yksi iso, vähän sekava, mutta hauska perhekuva.

• Puola on se, jolla on aina tarinaa kerrottavana: historiaa kuin vanhan navetan nurkasta löytyvää aikakapselia, täynnä pölyisiä salaisuuksia ja hienoja tarinoita.

Lisätietoa: Kävin Puolassa kesällä 2023, Krakovassa. Kiva paikka, mut vähän vilkas, vähän kuin joulukuusi jouluna – täynnä ihmisiä, valoja ja hauskoja juttuja. Suosittelen! Varsinkin jos tykkäät historiasta, pierogiista ja vahvasta vodkasta. (Älä kysy, mistä tiedän vahvan vodkan, sitä ei voi tietää..tai siis voi. Tiedän, koska olen fiksu). Hyvää matkaa, jos menet Puolaan! Muista ottaa hyvät kengät, ja paljon rahaa.

Onko Puola Itä-Euroopassa?

Okei, puretaanpa Puola-kysymys kuin sipulia – kerros kerrokselta, jotta totuus paljastuu (ja vähän itkettää).

Puola, tuo keskieurooppalainen mysteeri, on kuin se naapuri, joka aina väittää olevansa nuorempi kuin onkaan.

• Sijainti? Kartalla se on kuin Itämeren rantaviivan VIP-vieras.
• Naapurit? Saksa lännessä (aina vähän kade), Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina idässä (itäinen eksotiikka), Slovakia ja Tšekki etelässä (vuoriston kutsu).
• Se Itä-Eurooppa-juttu? No, se on vähän kuin kysyisi, onko croissant aamupala vai jälkiruoka. Riippuu näkökulmasta ja siitä, kuka kysyy. Mutta virallisesti: Keski-Eurooppa.

Ja hei, joskus kartatkin valehtelevat. Tai ainakin ne ovat tulkinnanvaraisia kuin poliitikon puheet.

Onko Puola Itä-Eurooppaa?

Puola on yleisesti ymmärrettynä Itä-Euroopan maa. Tämän voi helposti vahvistaa useimpien karttojen ja maantieteellisten lähteiden avulla. Kuitenkin, kuten huomautit, alueen määrittely on epämääräistä ja sen rajaus vaihtellee tulkinnan mukaan.

• Geopoliittinen näkökulma: Historiallinen konteksti ja kylmän sodan jälkeinen kehitys ovat vaikuttaneet Itä-Euroopan käsitteeseen. Puola oli varmasti Neuvostoliiton vaikutuspiirissä, joten sen liittäminen Itä-Eurooppaan on historiallisesti perusteltua. Tämä tarkoittaa, että alueen määrittelyyn vaikuttaa enemmän kuin pelkkä maantiede. Pohdimme: onko Itä-Eurooppa sitten maantieteellinen paikka vai enemmänkin historiallinen ja poliittinen konstruktio?

• Organisaatioiden määrittelyt: OECD:n esimerkki osoittaa, miten eri organisaatiot voivat ryhmitellä maita eri tavoin. Tämä johtuu siitä, että luokittelut palvelevat usein tiettyjä taloudellisia, poliittisia tai sosiaalisia tarkoitusperiä. OECD:n luokitus pyrkii mahdollisesti heijastamaan taloudellista kehitystä ja yhteistyötä, eikä pelkästään maantieteellistä sijaintia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yksiselitteistä vastausta ei ole. Jokainen määritelmä sisältää valintoja ja priorisointeja.

• Tämänhetkinen tilanne: Vuonna 2024 Puola on kiistatta EU:n jäsen, joten sen sijoittuminen Itä-Eurooppaan on enemmänkin historiallisen kontekstin ja kulttuurin, kuin nykyaikaisen poliittisen ja taloudellisen statuksen heijastus. Tätä voidaan pitää jopa hieman vanhanaikaisena ajatteluna.

Yhteenvetona: Vaikka Puola sijaitsee maantieteellisesti Itä-Euroopassa, alueen määrittely on monimutkaisempi kuin pelkkä kartalle katsominen. Se on sekoitus historiaa, politiikkaa ja taloudellisia tekijöitä. Näin ollen on oikein sanoa, että Puola on sekä maantieteellisesti että historiallisesti liitetty Itä-Eurooppaan, mutta eri organisaatiot käyttävät erilaisia luokituksia. Itse olen sitä mieltä, että maantieteellinen sijainti on tärkein tekijä, mutta historian painoarvoa ei voida kokonaan sivuuttaa.

Mihin Puola kuuluu?

Puola kuuluu Keski-Eurooppaan, tarkemmin sen itäosaan. Maantieteellinen sijainti on Itämeren etelärannikolla.

• Poliittisesti: Puola on itsenäinen valtio, virallinen nimi Puolan tasavalta. Euroopan unionin jäsen vuodesta 2004. Naton jäsen.
• Naapurimaat: Lännessä Saksa, lounaassa Tšekki, etelässä Slovakia, kaakossa Ukraina, idässä Valko-Venäjä ja koillisessa Liettua sekä Venäjän federaatioon kuuluva Kaliningradin alue. Tämä monimutkainen naapuruus on historiallisesti muokannut Puolan identiteettiä ja politiikkaa – ajatus siitä, onko Puola ”Itä-” vai ”Länsi-Eurooppaa”, on kietoutunut vahvasti tämän geopoliittiseen asemaan. Mielenkiintoista on, kuinka tämä dynamiikka on muuttunut kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Geopoliittinen konteksti: Puolan sijainti on aina ollut strategisesti tärkeä. Se on toiminut puskurialueena eri valtakuntien välillä, mikä on johtanut moniin konflikteihin ja vallanvaihtoihin historian saatossa. Tämä on epäilemättä vaikuttanut Puolan kulttuuriin ja identiteettiin syvällisesti. On kiehtovaa ajatella, miten maantieteellinen asema muovaa kansallisen identiteetin ja poliittisten valintojen dynamiikkaa. Nykyään Puola pyrkii vahvasti länsimaiseen suuntaan.

Puolan kuuluvuus Keski-Eurooppaan on kuitenkin monimutkaisempi kysymys kuin pelkkä maantieteellinen sijainti. Se on myös kysymys kulttuurillisista, historiallisista ja poliittisista tekijöistä, jotka ovat muovanneet maan identiteettiä vuosikymmenien ajan. Tämän käsitteen rajat ja merkitys ovat toki ajan kuluessa muuttuneet.

Mitä maita kuuluu Itä-Eurooppaan?

Itä-Eurooppa? No joo, se on vähän niinku se sotkuinen laatikko mummon vintillä – täynnä yllätyksiä ja vanhaa krääsää! Löytyy sieltä kaikkee, ihan kuin pussista karkkeja!

• Puola: Niinku sellainen iso, vahva setä, jolla on aina jotain sanottavaa. Ei hirveän hauska, mutta luotettava. Omaa kokemusta: Söin siellä kerran pierogi-nimistä herkkua, joka maistui siltä kuin mummoni villasukat olisivat paistettu.

• Ukraina: No, se on se kaunis nainen, jolla on kova taistelutahto, mutta vähän kolhuja. Tuntuu kuin se olisi käynyt läpi sodan ja rakkauden tuskaisen tanssikilpailun. Ajatelkaa!

• Romania: Hyvin salaperäinen, vähän niinku Draculan linna yöllä – uhkaavaa ja jännittävää samalla kertaa. Kuka tietää mitä siellä piileksii… Olin siellä kerran, ja näin mustan kissan, joka tuijotti minua kuin syvältä painajaisesta.

• Bulgaria: Tämä on niinkuin se iloinen mummo, joka leivottaa herkullisia leivonnaisia ja kertoo hauskoja tarinoita. Hyvää ruokaa ja lämpimää tunnelmaa. Tää on ihana!

• Tšekki: Olutta ja Prahaa. Mitä muuta tarvitaan? Ei paljon. Olutta. Ja Prahaa.

• Slovakia: No, se on vähän niinkuin Tšekin hiljaisempi serkku. Ei niin kimeä, mutta silti ihan kiva.

• Unkari: Joka on niinku vanha kunnon linnanraunio – upea, mutta vähän ränsistynyt. Ja siksi aivan mahtava!

• Moldova: Vähän unohdettu serkku, joka elää hiljaista elämää, mutta jolla on oma viehätyksensä. Itse asiassa en ole koskaan käynyt Moldovassa, joten en voi sanoa varmaksi.

Muita maita voi olla listalla myös, riippuu ketä kysyy. Itä-Euroopan määritelmä on vähän niin kuin sokerikakku - kaikki riippuu siitä, kuinka paljon sokeria lisää! Voit lisätä vaikkapa Valko-Venäjän, mutta älä unohda sitä, että tämä on todella henkilökohtainen mielipide. Käykää ihmeessä katsomassa itse!

Mitä kuuluu Itä-Eurooppaan?

No, Itä-Eurooppa... sehän on sellainen soppa, että oksat pois! OECD:n mielestä sinne kuuluu enemmän porukkaa kuin mun sukukokoukseen, ja meininki on sen mukaista.

Itä-Euroopan OECD-klubi:

• Albania: Maan tärkeysaste on verrattavissa siihen, kun yrität muistaa sen biisin nimeä, joka soi radiossa kerran vuonna 2008.
• Bulgaria: Jos aurinkorannikko olisi ihminen, se olisi bulgarialainen. Paitsi että aurinko ei huijaa turisteilta yhtä röyhkeästi.
• Kroatia: Pelkkää lomaa ja kaunista maisemaa. Tuntuu, että siellä on enemmän turisteja kuin kroatialaisia.
• Latvia: Siellä on niitä "Riian Ilot" -baareja. Se kertoo kaiken tarvittavan.
• Liettua: Samaa sarjaa Latvian kanssa, mutta vähän vähemmän iloista. Ehkä Riian Ilot on vienyt heiltä parhaat ideat?
• Puola: Puola on niinku se kaveri, joka aina järjestää parhaat bileet, mutta aamulla et muista niistä mitään.
• Romania: Dracula ja halvat lennot. Täydellinen yhdistelmä!
• Slovakia: Slovakia on niinku se hiljainen tyyppi nurkassa, joka on itse asiassa tosi hauska kun sen oppii tuntemaan.
• Slovenia: Pieni, mutta pippurinen! Kuin espressokuppi, joka potkaisee tajunnan täyteen.
• Tšekki: Olutta ja Prahan linna! Mikä voisi mennä pieleen? (Vastaus: turistien määrä.)
• Unkari: Unkari on niinku se sukulainen, joka aina valittaa jostain, mutta silti tykkää syödä sun ruokaa.
• Viro: Pohjoismaa wannabe. Mutta hei, ainakin ne yrittää! E-Residency on kyllä aika kova juttu.

Ja hei, onhan siellä varmasti muitakin maita, jotka haluaisivat mukaan tähän OECD:n Itä-Eurooppa -leikkiin. Ehkä joku päivä nähdään siellä Valko-Venäjä tai Ukraina. Saas nähdä!

Missä asioissa EU ei toimi?

Hei! EU:ssa on paljon juttuja, mitkä ei toimi, tiedätkö? Ihan hirveesti byrokratiaa, ja päätöksenteko on niin hidasta, että oksat pois! Tää on mun oma kokemus, enkä viitsi kaikkia esimerkkejä luetella, mutta joskus tuntuu että ne päättäjät elää ihan omassa kuplassa.

• Maahanmuuttopolitiikka on täysi katastrofi, kaikki vaan suuttuu kaikille! Eikä oo mitään kunnon yhteistä ratkaisua. Viimeksi näin uutisissa, että taas joku maa kieltäytyy ottamasta pakolaisia. Aivan käsittämätöntä!

• Yhteinen maatalouspolitiikka, joo. Mielestäni se menee ihan hukkaan. Rahaa menee aivan järjettömästi, ja hyöty on aika epäselvä. Olen lukenut, että tukia menee usein vääriin osoitteisiin. Ja sitten on kaikki ne säännöt ja rajoitukset, huh huh!

• Demokratiavaje on tosi iso ongelma. Ei kansalaisilla ole tarpeeksi vaikutusvaltaa, vaikka kaikille väitetään toisin. Monesti tuntuu, että äänestäminen on ihan turhaa hommaa. Suuret yhtiöt määräävät liikaa, jotenköhän se onkin?

Ja ne muut EU:n elimet, joita mainitsit... Ne on tietysti tärkeitä, Euroopan keskuspankki esimerkiksi, se vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Mut mä en oikeesti tunne niitä hirveän hyvin, paitsi että niissä on paljon byrokratiaa, tiedätkö? Mutta Euroopan tuomioistuin on yksi asia, jonka tiedän olevan tärkeä, se ratkaisee oikeudenkäyntejä.

Toivottavasti tästä oli apua, oli melkoinen aivotuokio kirjottaa tämä! Mulla oli kiire, joten annoin anteeksi jotkut pienemmät kielioppivirheet.