Onko leskellä oikeus perintöön?

Lesken perintöoikeus

Lesken oikeus perintöön määrätään vainajan testamentin ja rintaperillisten läsnäolon perusteella. Lakisääteisesti leski perii aviopuolisoaan, jolla ei ole lapsia.

Perintöjärjestys ilman testamenttia

Ilman testamenttia perintö jaetaan laillisen perintöjärjestyksen mukaisesti seuraavasti:

• Ensimmäinen perintöryhmä: Rintaperilliset (lapset, lapsenlapset)
• Toinen perintöryhmä: Puoliso
• Kolmas perintöryhmä: Vainajan vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset, veljen- ja sisarentyた)

Tällöin leski perii vainajan omaisuuden, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä.

Perintöjärjestys testamentilla

Testamentti voi kumota tai muokata laillista perintöjärjestystä. Vainaja voi määrätä testamentissaan, kuka perii omaisuuden ja missä suhteessa. Testamentti voi varmistaa lesken perinnön myös lapsien ollessa olemassa.

Lesken oikeudet testamentissa

• Lesken oikeus lakiosaan: Leskellä on oikeus puolisonsa lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosasta, jonka leski olisi perinyt ilman testamenttia. Lakiosaa ei voida testamentilla kokonaan evätä.
• Lesken oikeus testamenttiosuuteen: Vainaja voi määrätä testamentissaan, että leski saa tietyn osuuden omaisuudesta. Tällöin leski perii määrätyn osuuden lisäksi vielä lakiosan.

Yhteenveto

Lesken perintöoikeus on joustava ja riippuu vainajan testamentin ja rintaperillisten olemassaolosta. Ilman testamenttia leski perii vainajan omaisuuden, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä. Testamentti voi kuitenkin muokata perintöjärjestystä ja varmistaa lesken perinnön myös lapsien ollessa elossa.