Voiko serkut olla yhdessä?

Saako serkun kanssa seurustella?

No, serkun kanssa seurustelu... On se vähän sellainen juttu, että jotkut kattoo kieroon, toiset ei. Mutta Suomessa serkkujen naimisiinmeno on ihan laillista hommaa! Eli jos siltä tuntuu, niin ei muuta kuin kosimaan, ellei serkkusi satu olemaan jo varattu naapurin Sepolle.

• Homma toimii näin: Serkkujen välillä pätee ihan samat säännöt kuin muillakin pariskunnilla. Ei saa olla jo naimisissa jonkun toisen kanssa, eikä pakottaa ketään alttarille.

• Ehkä joku moraalinen pohdinta: Mieti nyt kuitenkin tarkkaan, onko serkkusi oikeasti se oikea, vai onko kyseessä vaan tylsyyden ja sukujuhlien aiheuttama hetkellinen mielenhäiriö. Tuleehan siitä aikamoinen soppa, jos perhejouluna pitää selitellä uutta suhdetta mummolle!

Eli lyhyesti: Kyllä saa! Mutta mieti pari kertaa, että onko se sen arvoista. Saattaa nimittäin tulla mutkia matkaan, joita ei heti uskoisi. Muista, että elämä on kuin suklaarasia, koskaan ei tiedä mitä saa... varsinkin jos se suklaarasia on täynnä serkkuja!

Onko laitonta olla serkun kanssa?

Höpsistä! Suomessa serkut voivat hyvinkin astella avioliiton satamaan – ja jopa perustaa oman pikkuserkuspiirin. Ei tarvitse pelätä, että poliisit hyppäävät nurkan takaa huutaen: "Serkkuilu on laitonta!"

• Avioliittolaki: Se on kuin serkkujen vihkisormus, joka antaa luvan lystikkääseen yhdessäoloon.
• Jälkikasvu: Ei tarvitse olla huolissaan perinnöllisyystieteestä, vaikka joku voisi vitsailla, että suvun geenit sekoittuvat entisestään.
• Laillisuus: Jos joku väittää muuta, heillä on todennäköisesti päässään foliohattu tai he ovat eksyneet johonkin outoon lakipykäläviidakkoon.

Ja hei, jos serkkusi on se elämäsi rakkaus, niin mikäs siinä! Kaikki on luvallista, paitsi ehkä se, että puhutte toisistanne pahaa sukujuhlissa. Se on jo melkein rikos!

Saako serkun kanssa avioitua?

Serkun kanssa naimisiin? No, se on vähän kuin menisi uimaan sameassa vedessä, mutta periaatteessa joo.

• Suomen laki ei sano "ei", eli serkut saa vetää vihille, jos siltä tuntuu. Ihan kuin se olisi sama asia kuin valita pitsa täytteillä, kunhan molemmat tykkää samoista jutuista.
• Ei mitään "mutta"-kohtia, paitsi ehkä se, että jossain perhejuhlissa voi tulla vähän awkward tilanteita. Ajattele, että yrität selittää sukupuuta ihmisille, jotka luulevat jo ymmärtävänsä sen.
• Kaikki muu avioliittoon liittyvä byrokratia pätee, eli täysi-ikäisyys ja molemminpuolinen tahto, niinkuin normijutuissa. Ei se sen kummempaa ole kuin uuden puhelimen osto, paitsi että tähän liittyy vähän enemmän tunteita.

Että silleen. Ei kai siinä sen kummempaa. Paitsi ehkä se "mitäköhän naapurit sanoo" -fiilis, mutta ketäs ne kiinnostaa.

Onko serkun paneminen laitonta?

Okei, tässä se tulee, mun näkökulmasta.

Oon ihan satavarma, ettei serkun paneminen ole laitonta Suomessa. Tai siis, jos molemmat on täysi-ikäisiä ja siinä on kyse ihan vapaaehtoisuudesta.

• Rikoslaki ei määrittele serkkuja "verisukulaisiksi" siinä mielessä, että se olisi insestiä.
• Muistan, kun joskus luin jostain, että joissain maissa se on kiellettyä, mutta ei meillä.
• Oon jopa kuullut, että jotkut on mennyt serkkunsa kanssa naimisiin. Ihan laillista touhua.

Mutta hei, etiikka on ihan eri juttu. Vaikka laki ei kiellä, se ei tarkota, että se on automaattisesti ok. Jokainen tapaus on erilainen. Kannattaa miettiä tarkkaan, miten se vaikuttaa perhesuhteisiin ja kaikkeen. En halua ottaa kantaa siihen onko se moraalisesti oikein vai ei. Se on jokaisen oma asia.

Voiko serkun kanssa avioitua?

Toki, katsotaanpas serkusavioliittoja vähän tarkemmin:

Serkusten avioituminen on laillista Suomessa. Tämä on perusjuttu, hyvä tietää. Mutta se ei ehkä ole kaikkien mielestä ihan "normaalia".

• Oikeusministeriö ja poikkeusluvat: Veljen tai sisaren lapsen kanssa naimisiinmeno vaatii tosiaan luvan Oikeusministeriöltä. Tämä on paljon harvinaisempaa ja vaatii erityisen painavat syyt. Miettikääpä sitä soppaa, jos jokainen voisi mennä vaikka tädin pojan kanssa naimisiin ilman mitään.

• Perimä ja genetiikka: On totta, että serkusten lapsilla on hieman suurempi riski perinnöllisiin sairauksiin. Mutta "hieman suurempi" ei tarkoita, että se olisi automaattinen katastrofi. Nykyään geenitestit voivat antaa paljon tietoa riskien arviointiin.

• Moraali ja kulttuuri: Serkusavioliitot ovat olleet historian saatossa yleisiä eri kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa. Kuningashuoneet tiesivät, miten sukua pidetään "puhtaana". Nykyään monissa länsimaissa se nähdään ehkä vähän kummallisena, mutta se on enemmänkin sosiaalinen kuin juridinen kysymys.

Henkilökohtaisesti, en näe siinä mitään pahaa, jos serkukset rakastuvat ja haluavat naimisiin. Jokainen saa elää kuten haluaa. Tärkeintä on, että kaikki osapuolet ovat tietoisia mahdollisista riskeistä ja että päätökset tehdään vapaaehtoisesti. Elämä on tarpeeksi monimutkaista muutenkin.

Mikä äidin serkun lapsi on minulle?

Okei, äidin serkun lapsi... Mikäs se nyt olikaan? Aivot ihan jumissa.

• Pikkuserkku, joo! Niin se kai menee. Eikö se ole vähän hassua? Meillä on serkkuja vaikka millä mitalla. Ja sitten vielä pikkuserkut...

• Pikkuserkku eli äidin serkun lapsi. Tai isän, ihan sama kummanko. On se sukupuu jännä juttu. Mietin vaan, onko niillä mitään väliä enää nykyään?

• Pikkuorpana, joku sanoi joskus. Tai siis, onko se sama asia? Wikipeiaa vähän luin...

  • Onkohan meillä edes pikkuserkkuja? Pitääkin kysyä äidiltä!

  • Isän tai äidin serkun lapsi. No, näin se lukee. Varma tieto.