Voiko ulkomaalainen mennä naimisiin Suomessa?

Voiko ulkomaalainen mennä naimisiin suomessa: Prosessi

Ulkomaalaisen avioliitto Suomessa herättää paljon kysymyksiä ja vaatii huolellista ennakkovalmistautumista. Moni aliarvioi asiakirjojen hankkimiseen kuluvan ajan, mikä hidastaa koko prosessia merkittävästi. voiko ulkomaalainen mennä naimisiin suomessa on tärkeä selvittää ajoissa, jotta vältät turhat viivästykset. Ota selvää virallisista vaatimuksista heti, jotta varmistat sujuvan etenemisen vihkimiseen ja mahdolliseen oleskelulupaprosessiin.

Voiko ulkomaalainen mennä naimisiin Suomessa?

Kyllä voi(cite: 1). Suomessa kenen tahansa maan kansalaiset voivat mennä naimisiin, kunhan molemmat ovat täyttäneet 18 vuotta, eivätkä ole jo ennestään naimisissa(cite: 1). Ulkomaalaisuus ei ole este, mutta ennen vihkimistä on aina suoritettava avioliiton esteiden tutkinta ulkomaalaisen kanssa/b. Mutta on yksi yleinen virhe, joka viivästyttää merkittävästi hakemuksista - kerron siitä asiakirjojen laillistamista koskevassa osiossa. ^[1]

[b]avioliiton esteiden tutkinta ulkomaalainen täytyy hakea Digi- ja väestötietovirastosta(cite: 1). Ulkomaalaisen puolison kohdalla tämä voi viedä viikkoja, sillä hänen on yleensä toimitettava kotimaansa viranomaisilta saatu siviilisäätytodistus(cite: 1).

Ollaan rehellisiä. Tämä ei ole päivän tai kahden juttu. Asiakirjojen käsittely DVV:ssä kestää tyypillisesti 4-8 viikkoa ulkomaalaisen kohdalla. Olen auttanut ystäviäni tämän prosessin läpi, ja yleisin kompastuskivi on aina sama: ihmiset aliarvioivat asiakirjojen hankkimiseen kuluvan ajan. Harvoin olen nähnyt prosessin menevän läpi ensimmäisellä yrittämällä ilman oikeaa valmistautumista. Aloita ajoissa. Erittäin ajoissa.

Mitä asiakirjoja tarvitaan avioliittoon Suomessa?

DVV tarvitsee virallisen todistuksen siitä, että ulkomaalaisella puolisolla on oikeus solmia avioliitto Suomen lain mukaan. Yleensä tarvitset ainakin nämä asiakirjat kotimaasta: Siviilisäätytodistus (todistaa naimattomuuden) Syntymätodistus (vaaditaan tietyissä tapauksissa) Passikopio tai muu virallinen henkilöllisyystodistus

Tässä on se kriittinen virhe, jonka mainitsin aiemmin: ihmiset tuovat alkuperäiset asiakirjat suoraan Suomeen ilman laillistamista. Älä tee tätä. mitä asiakirjoja tarvitaan avioliittoon suomessa. Ulkomaiset asiakirjat on aina laillistettava ja käännettävä virallisesti (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi). Se on kallista, mutta pakollista. Minulla meni kerran kaksi viikkoa pelkästään sen ymmärtämiseen, mitä asiakirjoja virasto ylipäätään vaatii eri maiden kansalaisilta.

Vaihe 2: Avioliitto Suomessa ja oleskelulupa

Avioliiton solmiminen ei automaattisesti takaa oleskelulupaa Suomeen(cite: 1). Jos puoliso muuttaa Suomeen EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta, hänen on haettava avioliitto suomessa ja oleskelulupa perhesiteen perusteella ennen maahanmuuttoa(cite: 1).

Monet ajattelevat, että vihkiminen on prosessin huipentuma. Tosiasiassa oleskeluluvan odottaminen on se varsinainen testi parisuhteelle. Perhesiteen perusteella haetun oleskeluluvan käsittelyaika vaihtelee ja on usein useita kuukausia.

Se on vaarallinen harhaluulo, että sormus sormessa avaa rajat automaattisesti. Odotusaika on pitkä. - Tämä vaatii todellista kärsivällisyyttä. - Sinun on todistettava paitsi avioliiton aitous, myös toimeentuloedellytys monissa tapauksissa. Viranomaiset haluavat varmistaa, että kyseessä ei ole lumeavioliitto.

Oppaat ja oikeudelliset vaikutukset

Tarkemmat toimintaohjeet ja muistilistat löytyvät InfoFinlandin sivuilta, ja avioliiton oikeudellisista vaikutuksista voi lukea Minilexin oppaasta(cite: 1). On erittäin tärkeää ymmärtää, miten omaisuus jaetaan.

Avioehdon laatiminen on yleensä viisasta, varsinkin kun kyseessä on kahden eri valtion kansalaisen liitto (ja usko pois, tämä säästää monelta murheelta). Se selkeyttää omaisuuden jakoa mahdollisessa erotilanteessa tai kuolemantapauksessa. Moni suomalainen ohittaa tämän vaiheen liian kevyesti.

Asiakirjojen laillistaminen: Apostille vai Grand Legalisation?

Apostille-todistus (Haagin sopimusmaat)

• Yleensä nopeampi, tyypillisesti 1-3 viikkoa.

• Asiakirjan myöntäjämaa kuuluu Haagin sopimukseen.

• Yksi leima tai todistus asiakirjaan lähtömaan viranomaiselta.

Grand Legalisation (Muut maat)

• Hidas ja byrokraattinen, voi kestää useita kuukausia.

• Kohdemaa ei kuulu Haagin sopimukseen.

• Vaatii ensin lähtömaan ulkoministeriön leiman ja sen jälkeen Suomen edustuston vahvistuksen.

Pohjoismaat (Suositus)

• Välitön, asiakirjat kelpaavat sellaisenaan.

• Asiakirja on annettu toisessa Pohjoismaassa.

• Ei vaadi erillistä laillistamista, suoraan hyväksyttävä.

Annan ja Carlosin byrokratiataistelu

Anna, 32-vuotias opettaja Helsingistä, halusi mennä naimisiin meksikolaisen puolisonsa Carlosin kanssa. He pelkäsivät pitkää käsittelyaikaa ja kielimuuria virastoissa.

Ensimmäinen yritys epäonnistui surkeasti. He lähettivät Carlosin espanjankielisen siviilisäätytodistuksen DVV:lle ilman Apostille-leimaa ja käännöstä. Se hylättiin välittömästi. Paperit jumiutuivat 3 viikoksi ja stressi kasvoi.

Tämä oli se hetki, jolloin he ymmärsivät asiakirjojen oikeaoppisen laillistamisen tärkeyden. Carlos joutui hankkimaan asiakirjoilleen Apostille-leiman kotimaastaan asiamiehen avulla ja teettämään virallisen käännöksen suomeksi auktorisoidulla kääntäjällä.

Lopulta esteiden tutkinta meni läpi 4 viikossa oikeilla papereilla. Carlos haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella ja se myönnettiin 7 kuukauden kuluttua. Byrokratia oli uuvuttavaa, mutta he oppivat, että huolellinen valmistautuminen säästää kuukausia.