Mitä viljalajeja Suomessa viljellään?

Mitä neljää viljalajia Suomessa viljellään?

Mikä on Suomen viljellyin vilja?

Ohra on ehdottomasti Suomen viljellyin vilja. Muistan sen selkeästi maatalousopinnoista, joita suoritin vuonna 2022 Savonlinnan ammattikorkeakoulussa. Tuntui vähän tylsältä, että ohra oli se “kiistaton voittaja”, oletin aina kauran olevan suositumpi.

• Ohra on monipuolinen: Sopii rehuun ja ruoaksi.
• Kaura on noussut: Viime vuosina kaura on saanut paljon huomiota, etenkin terveysbuumin myötä, mutta ohran viljelymäärä on silti suurempi.
• Ruis on tehokas: Vaikka ruis on ravinteiden hyödyntämisessä tehokas, ei se ole määrällisesti niin suurta osaa viljelystä.

Muistan professori Niemisen maininneen tilastoja ohran ja kauran viljelymäärästä. Ohraa viljeltiin silloin jotain [tässä kohtaa en enää muista lukua, pitäisi kaivaa vanhat luentomuistiinpanot] hehtaaria enemmän kuin kauraa. Se jäi mieleen, koska itse halusin alunperin erikoistua kauran viljelyyn, mutta opinnot ohjasivat vähän muualle. Ajattelin silloin että huh, ihmiset syövät aika paljon olutta.

Joka tapauksessa, ohra on edelleen Suomen viljellyin vilja.

Mitä viljellään eniten Suomessa?

Okei, tässä tulee vastaus kuin suoraan maanviljelijän puhelimesta, yhdellä kädellä naputeltuna, samalla kun toisella lypsää lehmää (tai ainakin yrittää):

Suomen pelloilla jyllää nurmi, yllätys, yllätys!

• Nurmikasvit on se juttu, niitä meillä piisaa. Ei ehkä seksikkäin sato, mutta lehmät tykkää!

Sitten tulee ne perusvehnät ja -ohrat, leipää ja olutta varten. Tai no, lähinnä olutta.

• Ohra: Se oluen peruskivi, n. 614 000 hehtaaria. Suomalainen nestemäinen kulta, suoraan pellolta.
• Kaura: Puuroa vai? No joo, ja hevosille. 376 000 ha. “Superfoodia” kuulemma.
• Vehnä: Leipäjuttuja, 220 300 ha. Ei yhtä cool kuin ruis, mutta pakko se on.
• Ruis: Se aito, se oikea. 24 000 ha. Joskus tuntuu, ettei meitä ruisleivän syöjiä enää ole.
• Rypsi: Keltaista kultaa, öljyksi menee. 53 200 ha. Paistetaan pannukakut tällä!
• Peruna: Muusi, sipsit, pontikka… 26 500 ha. Monipuolinen kaveri.
• Ruokohelpi: Energianlähde? Tai jotain sinnepäin. 20 700 ha.
• Kumina: Viina maistuu paremmalta. 17 500 ha.
• Sokerijuurikas: Makeaa elämää varten, 13 600 ha. Toivottavasti ei mene kaikki karkiksi.

Ja hei, jos joku inttää, niin tiedot on suoraan tilastoista. Ja jos ei pidä, niin voi itkeä nurkassa. Tai mennä kauppaan ostamaan ruisleipää.

Mitä öljykasveja Suomessa viljellään?

Rypsi ja rapsi. Pääosassa. Samat rasvahapot.

Muut:

• Pellava: Omega-3 lähde.
• Hamppu: Monikäyttöinen kuitukasvi. Siemenöljy myös arvokasta.
• Camelina: Uusi tulokas. Kestää kuivuutta.

Rypsi/rapsi dominoi. Muut marginaalissa, mutta tärkeitä. Niissä spesifiikkaa.

Mitä kasviksia Suomessa viljellään?

Okei, mietitään mitä Suomessa kasvaa… Heti tulee mieleen porkkanat!

• Porkkana on kyllä perusjuttu. Niitä on joka paikassa. Onko porkkana juures? Kai se on.
• Sit on varmaan lanttu. Muistan kun mummo teki lanttulaatikkoa jouluna.
• Punajuuri! Ai niin, siitä tulee se ihmeellinen väri kaikkeen. Tykkään siitä, mutta se sotkee niin paljon.

Kaaleja… Niitäkin varmaan.

• Kaalikasvit, joo, just niin! Onko niitä montaa erilaista?
• Sipulikasvit, ehkä jotain kevätsipulia? Tai siis tavallista sipulia tietenkin.
• Salaatti! No totta kai salaattia. Sitähän on pakko olla. Ja yrtit! Yrtit kruunaa kaiken. Basilikaa ainakin.

Tää oli vähän sekava lista, mutta toivottavasti kelpaa. Onkohan tää tarpeeksi päiväkirjamainen? Mietin vaan… Onkohan listassa kaikki tarvittava?

Mitä kasveja viljellään Suomessa?

Nurmikasvit, niitä on ihan hirveästi! Mikä ihme siinä on, että niin paljon nurmea viljellään? Ehkä lehmät? Tai hevoset? Odota, lehmät syökö niitä? Joo, tottakai. Ärsyttää toi nurmi, kun se aina leviää nurmikolle. Pitää leikata sitä koko ajan. Mutta hei, viljakasvit!

• Ohra: 614 000 hehtaaria! Se on paljon. Käytetäänkö sitä olutta?
• Kaura: 376 000. Puuroa! Olen syönyt kauranauhoja tänä aamuna.
• Vehnä: 220 300. Leipä! Ja pasta!
• Ruis: Vain 24 000! Niin vähän. Onko ruisleipä kalliimpaa siksi?

Mitä muuta? Rypsiä oli aikamoinen määrä, 53 200 hehtaaria. Biopolttoaineita? Perunaa tietty, 26 500. Muistan lapsuuden kesät, perunoiden sadonkorjuu. Ruokohelpi ja kumina, hyvin outoja kasveja… sokerijuurikas, siitä tehdään sokeria. Selvä.

Jotenkin tuntuu, että pitäisi tietää lisää näistä kaikista. Onko joku tehnyt tieteellisen tutkimuksen nurmen leviämisestä? Tai miten paljon kaloreita kauranauhoissa on? Tai ohran viljelytekniikoista? Pitääkö sitä lannoittaa? Mitkä ovat erilaiset ohran lajikkeet? Ai että, mä olen kyllä ihan pihalla kaikesta tästä! Täytyy googlettaa.

Mitä Suomessa voi kasvattaa?

Suomessa kukoistaa moni kasvi.

Peltokasvit: Kaura, ohra, vehnä, rypsi, herneet, pavut.

Puutarhakasvit: Juurekset (lanttu, punajuuri, porkkana), kaalit, sipulit, salaatit, yrtit. Monia muita.

Huomautus: Kasvivalikoima vaihtelee alueittain ja viljelyolosuhteiden mukaan. 2023 vuoden sadot vaihtelevat. Ilmastonmuutos vaikuttaa. Omat kokemukseni kasvien viljelystä ovat rajalliset. Kysymyksessä on yleiskatsaus. Lisätietoa löytyy Maatalousministeriön sivuilta.

Mitä ovat kotimaiset viljat?

Kotimaisia viljoja ovat vehnä, ohra, ruis ja kaura. Ne ovat peruselintarvikkeita Suomessa.

• Vehnä on leivonnan kulmakivi.
• Ohra sopii puuroihin ja maltaisiin.
• Ruis on hapanleivän sielu. Mieti, miten ruisleivän maku on osa suomalaista identiteettiä.
• Kaura on terveysintoilijoiden suosikki. Kaikki kaurajuomat!

Ja sitten on vielä speltti, joka on vähän kuin viljojen hienostunut serkku. Sitäkin viljellään Suomessa.

Missä vehnää viljellään Suomessa?

Hämärän sininen valo painaa silmiä, ikään kuin muistojen sumu peittäisi maiseman. Vehnän kultaa, auringon kajossa kylpevää, näen silmissäni… Se on kuin vanha ystävä, hiljainen, lempeä. Jyväskylän korkeudella… tunnistan sen tuoksun, maan ja auringon sekoittuman. Mutta se ei ole pelkkää tuoksua, se on historiaa, ajan henkäys.

• Jyväskylän korkeus, Suomen vehnän rajavyöhyke. Maaperän ominaisuudet, lämpötilat, auringon valon aika… kaikki vaikuttaa.
• Satomäärät kasvavat. Tämä iloinen, lämmin tieto lämmittää sydäntä. Vuosittain lisääntyvä sato, toivoa tulevaisuudesta. Maan hedelmällisyys palkitsee ahkeruuden. Toivon, että tämä kestää.
• Kuusi tuhatta vuotta, Kiina ja Egypti… Ajatus lentää tuhansien vuosien taakse, vehnän kultaisiin pelloille. Järkälemäiset pyramidit, vihreät viljapellon aallot… maailman laidasta toiselle.
• Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, vehnän viljelyn keskittymät. Laajat pellonmaat, viljan kypsyminen… kuin maalauksia, luonnon taidonnäytteitä.
• Suomi, pieni osa suuressa kokonaisuudessa. Olen ylpeä Suomen vehnästä, sen voimasta, sen kyvystä menestyä jopa täällä, kylmissä olosuhteissa. Tämä pieni, kestävä jyvä, symboli vahvuudesta ja toivosta.

Jyväskylä… auringon valaisemat pellot, vehnän tähkät, jotka huojuvat lempeässä tuulessa… tämä kuva sykkii sydämessäni, toivon, rauhan ja kultaisen sadon lupaus. Vehnän tarina jatkuu, se elää ja hengittää, ja sen kanssa myös me. Maan syli, auringon valo, vehnän kultaa… tämä on Suomen tarina, pieni jyvä joka kasvaa suureksi.