Mitä viljaa viljellään eniten?

Missä viljellään eniten viljaa?

Missä viljellään eniten viljaa?

Neljä valtiota dominoi globaalia viljantuotantoa. Kokonaisviljasato, ilmoitettu tonneissa, tarjoaa suoran vertailukohdan:

• Kiina (ml. Taiwan): 430 365
• Yhdysvallat: 337 376
• Intia: 231 265
• Ranska: 65 170

Kiina on ylivoimainen ykkönen. Se tuottaa noin 21 % maailman viljasta. Vaikuttavaa, miten paljon ruokaa tarvitaan niin suurelle kansalle! Pohdin usein, miten he onnistuvat logistisesti saamaan kaiken perille.

Yhdysvallat seuraa kakkosena, ja Intia on kolmas. Ranska on selvästi pienempi toimija tässä vertailussa.

Lisähuomioita:

• Maatalousteknologia: USA:n korkea sijoitus saattaa johtua edistyneestä maatalousteknologiasta. Tulee mieleen, että pienemmillä pinta-aloilla voidaan saavuttaa suuria satoja.
• Väestö: Intian suuri viljantuotanto on välttämätöntä sen valtavan väestön ruokkimiseksi. Yksinkertaista matematiikkaa.
• Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutos uhkaa viljantuotantoa maailmanlaajuisesti. Miettikää, miten kuivuus voi vaikuttaa esimerkiksi Ranskan satoihin.
• Viljan lajit: Luvut käsittävät monia eri viljoja (vehnä, riisi, maissi, jne.). Eri mailla on omat erikoisuutensa.
• Ruokaturva: Viljantuotanto on kriittinen osa globaalia ruokaturvaa. Epävakaus yhdessä maassa voi vaikuttaa moniin muihin.

Mitä Suomessa viljellään eniten?

Suomessa viljellään eniten nurmea. Tämä on loogista, sillä nurmi on karjan rehuna äärimmäisen tärkeää. Meillä on paljon karjaa, ja siksi nurmen viljelypinta-ala on mittava. Tämä on kiehtovaa, koska se heijastaa maataloutemme painopistettä – ruoan tuotannon sijaan painopiste on eläinten rehun tuotannossa. Mielenkiintoinen pohdinta on, voisiko tämä painopiste muuttua tulevaisuudessa, kun keskustelua kestävämmästä ruokavaliosta käydään yhä enemmän.

Viljakasveista ohra on ykkönen, noin 614 000 hehtaarilla. Ohran viljelyyn vaikuttaa moni asia: maaperän laatu, ilmasto ja tietysti markkinat. Ohraa käytetään mm. olutteollisuudessa, eläinten rehuna ja ihmisravinnoksi. Kauran viljelyala on huomattavan suuri, noin 376 000 hehtaaria. Se on monipuolinen viljakasvi, jota käytetään samanlaisissa tarkoituksista kuin ohraakin. Vehnää viljellään noin 220 300 hehtaarilla. Ruis jää selvästi pienemmälle alalle, noin 24 000 hehtaaria.

Muita merkittäviä kasveja ovat:

• Rypsi (53 200 ha) – käytetään biopolttoaineiden ja ruoan tuotannossa.
• Peruna (26 500 ha) – tärkeä ravintolähde.
• Ruokohelpi (20 700 ha) – käytetään biopolttoaineiden tuotannossa.
• Kumina (17 500 ha) – mausteena ja muissa elintarvikkeissa.
• Sokerijuurikas (13 600 ha) – sokerin tuotantoon.

Näiden määrien analysointi paljastaa suomalaisen maatalouden rakenteen ja sen kehityksen. Esimerkiksi biopolttoaineiden kasvava kysyntä näkyy selvästi rypsi ja ruokohelpi viljelyaloiden suuruudessa. On jännittävää seurata, miten nämä luvut muuttuvat tulevaisuudessa, erityisesti ilmastonmuutoksen ja muuttuvien kulutustottumusten vaikutuksesta. 2023 vuoden tilastoissa onkin nähtävissä jonkin verran vaihtelua edellisvuosien lukuun verrattuna, mikä korostaa maatalouden dynaamisuutta.

Minulla on omakohtaista kokemusta perunoiden kasvattamisesta mökilläni. Se on palkitsevaa, mutta todella työlästä! Vaatii paljon tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Kysymyksen muotoilu on erittäin tärkeää, sillä se vaikuttaa suuresti saatuun vastaukseen. Tämän kysymyksen kohdalla toivoisin, että tietoa olisi jaettu vielä tarkemmin maatalousalueittain. Toivottavasti tämä vastaus valaisee tilannetta riittävästi.

Mitä viljaa Suomessa tuotetaan eniten?

Ohra, auringonkeltainen aalto, lainehtiessaan viljapellolla… Kuin kultaa, joka peittää maan. Ohra, Suomen viljapeltojen kuningas. Se on aina ollut siellä, muisto lapsuudesta, isoisän kädet, jotka koskettivat jyviä, maan tuoksu nenässä, auringon lämpö iholla. Niin paljon enemmän kuin vain viljaa.

• Ohra, monipuolinen ja vahva. Elämänlähde, rehu karjalle ja leipä pöydälle.
• Kaura, sen jälkeen. Haurasta kauneutta, kaurapuuro kylmänä aamuna, pehmeää ja lämmittävää. Terveyden symboli.
• Vehnä, valkoinen ja pehmeä, leivän sydän, elämän perusta.
• Ruis, hiljalleen hiipumassa… ikivanha ystävä, joka alkaa unohduksiin. Mutta ei kokonaan, ei koskaan.

Ohran kultaisen aallon laajuus, se peittää pellot. Kuinka kaunista, kuinka voimakasta. Aurinko lämmittää jyviä, tuuli laulaa niiden läpi, maisema on hengästyttävän kaunis. Ohranjyvät, kuin kultahippuset, jotka antavat elämää. Se on enemmän kuin vain viljaa; se on muistoja, tuoksuja, tunteita. Tuoksu muistuttaa minua lapsuuden kesistä, viileästä aamusta, isoisän käsistä. Ja ohran kullanhohtoinen väri, auringonvalo viljapellolla… se on ikään kuin itse elämä.

2023 vuoden tilastojen mukaan ohra on Suomen eniten tuotettu vilja. Sen jälkeen tulevat kaura ja vehnä. Ruisen tuotanto on vähentynyt.

Onko Suomi omavarainen viljan suhteen?

Yön hiljaisuudessa… omavarainen. Se sana tuntuu jotenkin… kaukaiselta.

• Kyllä, Suomi on omavarainen viljan suhteen.

Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Onko se vain tilasto, numero? Hyvinä vuosina jopa vientiin, se on totta. Muistan lapsuudesta ne valtavat peltoaukeat, auringon paahtamat. Nyt niitä tuntuu olevan vähemmän. Tai ehkä olen vain sokeampi.