Mitä viljaa viljellään eniten?

Mitä viljaa viljellään eniten: Maissi vs vehnä

Maailmanlaajuisessa mittakaavassa mitä viljaa viljellään eniten on olennainen kysymys ruoantuotannon ja teollisen raaka-aineen riittävyyden kannalta. Viljelymäärien tunteminen auttaa ymmärtämään globaaleja ruokavalioperustoja ja markkinoiden raaka-ainevirtoja. Tutustu yleisimpien viljalajien tuotantomääriin tarkemmin alla, jotta ymmärrät paremmin näiden tärkeiden kasvien roolin ihmisten ja eläinten ravinnossa.

Mitä viljaa viljellään eniten maailmassa ja Suomessa?

Kysymys viljojen suosiosta riippuu vahvasti siitä, tarkastellaanko maailmanlaajuisia satomääriä vai paikallisia olosuhteita. Maailmalla korostuvat suuret massaviljat, kun taas Suomessa viljan viljely suomessa ohjaavat pohjoinen ilmasto ja kotieläintuotannon tarpeet.

Maailman viljatuotannon kärki

Maailman ylivoimaisesti viljellyin viljalaji on maissi, jonka vuosituotanto ylittää 1,1 miljardia tonnia. ^[1] Se on monikäyttöinen raaka-aine, jota hyödynnetään niin ihmisravintona, teollisuuden raaka-aineena kuin eläinten rehuna.

Maissin jälkeen kärkipaikkoja pitävät vehnä ja riisi, jotka muodostavat perustan miljardien ihmisten ruokavaliolle. Nämä kolme viljaa vastaavat yhdessä noin puolesta maailman koko kalorien saannista^[2] - valtava määrä ruokaa. Vertailun vuoksi, vehnän tuotanto on viime vuosina vakiintunut noin 780-800 miljoonaan tonniin vuodessa. ^[3]

Suomen yleisimmät viljalajit

Suomessa tilanne on täysin toinen, sillä maissi ei viihdy lyhyen kasvukautemme vuoksi. Täällä yleisimmät viljat suomessa on ohra, jota tuotetaan pääasiassa rehukäyttöön ja mallasohraksi panimoteollisuudelle. Ohra sopii erinomaisesti Suomen lyhyeen ja valoisaan kesään.

Seuraavaksi yleisimmät viljat Suomessa ovat kaura, vehnä ja ruis. Suomen eniten viljelty vilja on monesti kärkikahinoissa, sillä kaura on erityisen suosittua sen kestävyyden vuoksi, ja kotimainen kaura tunnetaankin maailmalla erinomaisesta laadustaan. Ruista taas kasvatetaan perinteisesti leivontaa varten, vaikka sen viljelypinta-ala onkin vehnää ja ohraa pienempi. Se on sitkeä vilja, joka sietää hyvin maamme vaihtelevia olosuhteita.

Viljojen erilaiset käyttötarkoitukset

Viljalajien suosio ei johdu vain satomääristä, vaan myös niiden käyttötarkoituksista. Maailman yleisin viljalaji on maissi, jonka rooli rehuna on ratkaiseva, kun taas vehnä on globaali leivontavilja. Suomessa taas viljojen käyttö jakautuu elintarvikekäyttöön ja rehuntuotantoon.

Viljojen vertailu: Maailma vs. Suomi

Globaali viljely

1. Rehu, elintarvike, teollisuus
2. Maissi (yli 1,1 miljardia tonnia)

Suomen viljely

1. Rehu, mallas, leivonta
2. Ohra

Viljan matka pellolta pöytään: Pekan maatila

Pekka, 45-vuotias viljelijä Pohjois-Savosta, pohti vuosia sitten, kannattaisiko hänen vaihtaa perinteinen ohra erikoisviljoihin. Hänellä oli haasteena märkä syksy, joka pilasi sadonkorjuuta toistuvasti.

Pekka kokeili ensimmäisenä vuonna gluteenitonta kauraa, mutta markkinahinnat heilahtelivat rajusti. Hän meinasi luovuttaa ja palata tuttuun ohraan, koska lannoitekustannukset söivät katteen.

Hän kuitenkin analysoi markkinoiden kysyntää ja huomasi elintarvikekauran kasvavan suosion. Hän investoi kuivauskapasiteettiin, mikä mahdollisti sadon korjaamisen aiemmin kosteana syksynä.

Nyt, neljän vuoden kuluttua, Pekan tila tuottaa laadukasta elintarvikekauraa. Tuotto on noussut noin 25 % per hehtaari verrattuna aiempaan ohraan, ja hän pystyy hallitsemaan sääriskejä paremmin.