Mitä Suomessa viljellään eniten?

Mitä Suomessa viljellään eniten: Nurmi 900 000 hehtaaria

Suomessa viljellään eniten pinta-alaltaan rehukäyttöön tarkoitettuja nurmikasveja, kuten säilörehu- ja laidunnurmea, yhteensä noin 900 000 hehtaaria. Viljelykasveista ohra on yleisin vilja, jota viljellään noin 430 000 hehtaarilla.

Mitä Suomessa viljellään eniten? – Tässä ovat peltojemme valtiaat

Suomen pelloilla viljellään viljakasveista eniten ohraa, joka peittää lähes 430 000 hehtaaria. Se on ylivoimaisesti yleisin vilja, mutta kaikista viljelykasveista pinta-alaltaan suurimpia ovat rehukäyttöön tarkoitetut nurmikasvit, joiden ala on noin 900 000 hehtaaria. Suurin osa ohrasta menee kotieläinten rehuksi ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Vaikka viljakasvit, kuten ohra ja kaura, saavat eniten huomiota julkisessa keskustelussa, on peltojen todellinen kuningas usein silmältä piilossa. Nurmikasvit kattavat nimittäin lähes kolmasosan koko Suomen peltoalasta, mikä tekee niistä pinta-alallisesti katsottuna merkittävimmän ryhmän. Mutta onko ohra pysymässä valtaistuimellaan?

On olemassa yksi nouseva viljelykasvi, jonka pinta-ala on kasvanut lähes 40 prosenttia viime vuosina - palaan tähän yllättävään haastajaan artikkelin loppupuolella herneen viljely suomessa yhteydessä.

Ohra ja kaura – Suomalaisen maatalouden peruspilarit

Ohra on ollut Suomen yleisin vilja vuosikymmeniä, ja vuonna 2024 se kattoi noin 16 prosenttia koko maan käytössä olevasta maatalousmaasta.^[2] Tämä vastaa lähes 430 000 hehtaaria. Ohran suosio perustuu sen monikäyttöisyyteen - noin 80 prosenttia ohrasadosta päätyy rehuksi, mutta se on myös elintärkeä raaka-aine mallas- ja tärkkelysteollisuudelle.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen maatiloista viljelee jonkinlaista viljaa. Olen itsekin huomannut Pohjanmaalla matkustaessani, kuinka silmänkantamattomiin jatkuvat ohrat lannistavat kaupunkilaisen käsityksen pienistä peltolikuista. Aluksi ajattelin, että kaura olisi suositumpi sen valtavan vientimenestyksen vuoksi. Erehdyin.

Vaikka kauran pinta-ala on vakaa noin 335 000 hehtaarissa, se jää silti ohran varjoon kymmenillä tuhansilla hehtaareilla. Ohran ja kauran viljely suomessa on maatalouden ydin, mutta kauran merkitys on kuitenkin kasvanut elintarvikkeena, ja suomalaiset kauratuotteet kattavat nykyään merkittävän osan maailman kauramarkkinoista.

Miksi ohra on niin suosittua?

Ohran valta-asema selittyy sen sopeutumiskyvyllä. Suomen lyhyt kasvukausi asettaa rajoituksia, mutta monitahoinen ohra ehtii tuleentua pohjoisessakin. Se on viljelijälle varmempi valinta kuin esimerkiksi vaativampi vehnä. Silti vehnän viljely on laajentunut kohti pohjoista ilmaston lämpenemisen myötä, ja se kattaa nykyään noin 200 000 hehtaaria.

Nurmikasvit – Suomen peltoalan hiljainen jättiläinen

Kun puhutaan siitä, mitä suomessa viljellään eniten, nurmea ei voi sivuuttaa. Rehunurmen viljelyala kattaa yhteensä noin 900 000 hehtaaria.^[3] Tämä on lähes puolet kaikesta peltoalasta, kun mukaan lasketaan sekä laidunnurmet että säilörehunurmet. Nurmi on välttämätön maito- ja nautakarjatiloille, jotka sijaitsevat pääosin Itä- ja Sisä-Suomessa.

Nurmiviljely on tyypillisesti runsasta siellä, missä viljanviljely on haastavampaa. Monet tilat ovat huomanneet, että nurmen satopotentiaali on kasvanut lannoitustekniikan kehittymisen myötä. Tämä tehostuminen on mahdollistanut suuremmat eläinmäärät samalla pinta-alalla. Se on vakuuttavaa.
Silti nurmi tuntuu usein jäävän viljan varjoon, kun puhutaan suomen yleisimmät viljelykasvit listauksesta, ehkä siksi, ettei se päädy suoraan kaupan hyllylle pussissa. ^[5]

Erikoiskasvit ja palkokasvit – Muuttuva suunta

Nyt pääsemme siihen aiemmin mainitsemaani haastajaan. Ruokaherneen ja rehuvirnan viljelyala on kokenut suorastaan räjähdysmäisen kasvun. Vuonna 2024 herneen viljelyala ylitti jo 40 000 hehtaarin rajan, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen.^[4] Miksi näin on käynyt? Syynä on kasvipohjaisen proteiinin kysynnän kasvu ja herneen kyky sitoa typpeä maahan, mikä vähentää lannoituskustannuksia.

Kokeilin itse pienen palstan herneviljelyä muutama vuosi sitten. Se oli katastrofi. En huomioinut rikkaruohojen hallintaa, ja lopulta herneet hukkuivat saviheinään. Mutta ammattiviljelijät ovat hioneet tekniikkansa, ja herneen satovarmuus on parantunut jalostuksen myötä noin 25 prosenttia. Se ei ole vain muoti-ilmiö. Se on taloudellisesti järkevä valinta monelle tilalle.

Suomen yleisimpien viljelykasvien vertailu

Ohra (Yleisin vilja)

• Eläinten rehu, mallas ja tärkkelys

• Noin 430.000 hehtaaria

• Lyhyt, sopii lähes koko maahan

Kaura (Vientituote)

• Elintarvikkeet (hiutaleet, juomat) ja rehu

• Noin 335.000 hehtaaria

• Korkea laatu, kysyttyä erityisesti Euroopassa

Ruokaherne (Nouseva tähti)

• Kasviproteiini ja maanparannus

• Noin 40.000 hehtaaria

• Pinta-ala kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa

Mikon vaikea siirtymä viljasta herneeseen

Mikko, Varsinais-Suomessa toimiva 45-vuotias maanviljelijä, halusi vähentää ohran viljelyä lannoitteiden hintojen nousun vuoksi. Hän päätti kokeilla ruokahernettä kymmenen hehtaarin lohkolla kesällä 2024.

Ensimmäinen haaste tuli kasvun alkuvaiheessa, kun kova kuivuus hidasti herneen taimettumista. Mikko pelkäsi koko sadon menetyksen puolesta ja harkitsi jo lohkon kyntämistä kesannoksi.

Hän kuitenkin malttoi mielensä ja huomasi, että herneen syvä juuristo löysi kosteutta syvemmältä kuin ohralla. Breakthrough tuli heinäkuun sateiden myötä, jolloin kasvusto elpyi nopeasti.

Lopputuloksena Mikko sai hyvän sadon ja säästi lannoituskustannuksissa lähes 2.000 euroa kyseisellä lohkolla. Hän päätti kaksinkertaistaa hernealan seuraavalle kaudelle.